169. KYLMÄKOSKI

Asukkaita 2 tuhatta (3615 vuonna 1962), EU-kannatus 39,0 % (1994)

Miksi? Pieni vilkas pirteä koski.

Milloin? Lauantaina 4.9.2010

Kävelin Viialasta Kylmäkoskelle n. klo 12:30 - 14:30. "Kylmäkoski 6 km. Viiala 2 km" luki piankin maantien varressa lupaavasti, mutta kävellen jouduinkin pitemmille kiertoteille. Karttakirjani GT-Tiekartasto oli vuodelta 1995, 2. painos. Tiet muuttuvat.

Oikealla lännessä olin huomaavinani entistä asfalttitien pohjaa, mutta en ajatellut pitemmälle. Nykyinen tie tuli eritasoristeyksen ylikukusillalle. Alla kulki "9-tie" Tampere - Turku, joka näytti mahdottomalta tai kielletyltäkin kävellä vieruksia pitkin.

Sillalla oli jalkakäytävä, mutta suuntana "Sontula". Jatkoin yhä 500 metriä eteenpäin, kunnes tajusin kartan ja kompassin avulla oikovani Jalantijärven pohjoispuolta kaakkoon Toijalaan niin että Kylmäkoski lounaassa jäisi sivuun. Aurinko oli pilvessä, suuntavaistoni oli sekaisin tien kaarteista, vain kompassi pelasti.

Palasin Jalantijärven luoteispäähän ja lähdin kokeilemaan pikkutietä "Järviöön". Päädyin aivan sopivasti "9-tietä" seurailevalle kävelytielle. Mitään opasteita kävelijöille ei ollut, muttei kaiketi tarvitakaan, koska lauantainakin olin ainoa kävelijä! Ja minähän harrastan urbaanisuunnistusta. Pitäisikö siitä liian helppoa tehdä?

Kävelytien loputtua näytti olevan pakko kiertää lenkki itään myötäpäivään Tipurin niemen kautta. Siellä vastaan tuli keskiaikaisten linnojen moderni vastine: jylhä valkoinen vartioitu tiilimuurinen linnake. Korkeine muureineen ja edeltävine teräsvekkoaitoineen. Oleskelukieltoineen. Kunhan sai tietä ohitse kulkea?

Kylmäkosken vankila kohosi niemellä vasemmalla siis. Oli kohta hassua kävellä reppuineen Tipurista pois ihmisten ilmoille autoteille, aivan kuin joku vankilasta päässyt asiakas? Mietin katsoivatko ohi ajavat paikalliset autoilijat sillä silmällä Tipurista pois astelevia?

Kylmäkoski 3 km... En ollut edennyt paljon pitkään aikaan, mutta nyt alitin 9-tien länsipuolelle. Ensin tuli vastaani hautausmaa ja sen eteläpäässä kirkonmäki. Helinin tiilikirkko vuodelta 1900 oli mainio tummatiilinen pitkänomainen makasiini, kuin Helsingissä Kaartin maneesi. "Kylmäkosken kappeliseurakunta" mainosti tolpassaan myös Toijalan ja Viialan kirkkoja.

Seuraavaksi vastaani tuli Kumeran harmaa teollisuushalli kirkonkylän tien varrella. Toimistonurkka oli erikoisella tavalla vihreä. Kohta poikkesin sivutienpätkälle, joka vei peruskoulun ala-asteelle, kirjastoon (kiinni lauantaina) sekä terveyskeskukselle.

Sitten Tarpianjoki alitti päätien ja vasemmalla idässä näkyikin mainio, pieni, vilkas, pirteä koski, Kylmäkoski! Samalla tapahtui nousu mäelle, kummulle, josta näkyi ensin kauppatalo, K-Extra sekasikiön muotoisessa talossa. Perinteinen kaksikerroksinen harjakattotalo, johon oli tökerösti liitetty matala yksikerroksinen halliosa. Tienristeyksen takaa näkyi toinen tasakattoinen liikehalli, jonka katolla oli julkinen analoginen kello sekä lämpömittari: 14 astetta.

Piirsin näkymän, se oli niin manio! On ihan huippuhetki tulla paikalle jonka haluaa piirtää!

Kylmäkosken keskus: kolmen pienen tien (ja lisäksi yhden kävelytien) risteyksen saarekkeen keskellä oli vanhan kirkon sijaintipaikka (muistolaatta), kummun korkein kohta. Sivuilla jo mainitut liikerakennukset. Ruokakauppa oli auki vain klo 10-18, la 10-14, mutta tuloaikani oli jo 14:30.

Osuuspankin kello näytti katolla vain 13:30 - se oli jäänyt talviaikaan, kun pankki oli "yhdistetty Toijalan konttoriin tammikuussa". "Myös pankkiautomaatti on poistettu". "Asiakkaiden ei tarvitse tehdä mitään, tilinumerot säilyvät" luvattiin näyteikkunassa. - Paitsi että asiakkaiden pitää alkaa kävellä 12 km Toijalaan ja saman verran takaisin päästäkseen pankkiasioilleen! Muistelen, että Kylmäkoskella ryöstettiin joskus takavuosina pankki, oliko houkuttelevan syrjäinen paikkakunta.

Uutta käyttöä pankin huoneistolle ei ollut löytynyt. Vieressä oli suljettuna ruokapaikka, viereisessä perinnetalossa oli kiinni toinen vastaava, pubi ja kebabi. Olin mäellä ainoa kulkija. Ei kun yksi vanhus sauvakäveli lenkillä.

Keskusristeyksen neljännellä sivulla kaakossa oli pitkä L-muotoinen yksikerroksinen kunnantalo vuodelta 1966. Tasakattotalo, jonka seinämuurit oli muurattu liuskekivistä, joilla puutarhojen kävelypolkuja yleensä kivetään. Kapea nauhaikkuna valaisi katonrajassa. Ovien vieressä kohosi iso ikkuna lattiasta kattoon. Sen takaa näkyi rivi irtotuoleja odottaville asiakkaille.

Olipa mainio pieni kunta! Olin suppealla alueella nähnyt kaiken julkisen Kylmäkoskelta!

Turku-Tampere -tien alitse vei bussipysäkkikatosten kohdalla kävelytie maantielle kohti Sotkian kylää ja Toijalaa. Lähdin sille tielle. Välillä näin kauniita näköaloja Jalantijärvelle. Piipahdin metsässäkin asioilla.

Sotkialla (7 km myöhemmin) piristi junarata Toijala-Turku. Tiivis kylä. Pari junaakin näin, mutta useampia kuulin. Talotehtaiden tuotteita pystytettiin teiden varsille. Lehmiä, lampaita, koiria, kissoja ja hevosia näin ja kuulin. Pari lehmää ja pari hevosta kiinnostuivat minusta ja seurasivat hetken mukanani aitojensa ja sähköpaimentensa takana. Kesy oravakin kävi kerjäämässä minulta Kylmäkoskella.

Hiekkateiden pitkien tarpomisten jälkeen saavuin vihdoin Toijalan kulmille. Korkeita kerrostaloja näkyi ensin puiden ylitse. Asfaltoitu pientaloalueen Orapihlajantie oli nimenä minulle muistuma lapsuuteni Haagasta, joten valitsin sen. Vanha puukirkon torni tuli hauskasti näkyviin kerrostalon katon yläpuolelta. Olin toivonut aikaa ehtiä tutustua lisää Toijalaan, mutta jäi vain puoli tuntia, jos aioin edes junalla ehtiä yhä Iittalaan. Toijalan liikekadut eivät tuntuneet ulottuvan hiljaiselle juna-asemalle asti. Odotushalli, mutta ei lipunmyyntiä. Kolme ihmistä nousi junaan klo 18:00 laiturilta kolme.

Matkustin 9 minuuttia Iittalaan eli Kalvolaan, yhden pysäkinvälin verran. Konduktööri saapui kolmen minuutin kuluttua. Matkalipun hinta oli 3,20 euroa.

KYLMÄKOSKI 2 39,0
K: Tiilikirkko 1900 H. Helin
K: Alttaritaulu 1959 M. Petäjä
P: Aiempien kirkkojen muistomerkki 1951
M: Kirkkomuseo
L: Pirunluola
R: Taiteilija Antti Favenin hauta ja huvila
L: Savikosken tien maisemanäköala
V: Tarpianjoki
T: Asemanseutu