keskiviikko 23. kesäkuuta 2010

151. KOTKA

Asukkaita 56 tuhatta (30538 vuonna 1961), EU-kannatus 74,1 % (1994)

Miksi? Suomen suurin vientisatama

Milloin? Tiistaina 6.3.1984

Viimeinen päivä oli vielä käyttämättä VR:n Lomalipussa, jolla olin käynyt jo Turussa, Uudessakaupungiaa, Kuopiossa, Kajaanissa, Torniossa, Haaparannassa ja Rovaniemellä.

Lähdin junalla Helsingistä klo 9:25 kohti Kouvolaa. Istumapaikkani numero 15 vei pikkutyttö, jonka paikalle tuli täti Riihimäeltä ja ystävätär Lahdesta, josta vanha mies jytyytti pitempää reittiä Ouluun, ettei vain tarvitsisi vaihtaa junaa. Kouvolaan saavuttiin 11:45

"Juna Kotkaan 11:40 lähtee raiteelta 11". Juna kai odotti meitä Helsingistä tai Lahdesta saapuvia ja tunnelissa kiiruhdimme, Sherlock Holmesin näköinen mies ja minä, ehtien ensimmäiseen sähköjunanvaunuun. Helsingin lähiliikenne tuli vaunusta mieleen, koska sen seinällä oli juuri Helsingin lähiliikenteen karttakaavio.

Tupakkahytissä matkusti joku "Veli" Myllykoskelle, mutta Holmes, hippimerimies sekä minä Kotkaan, matka-aika 45 minuuttia, klo 11:50 - 12:35.

Kotkan asemalta lähdimme kävelemään siltaa pitkin peräkanaa. Tyttötrio suunnisti museoon. Kotkan keskusta tuntui aluksi minusta laajalta, mutta lopulta olin kiertänyt kaikki samat paikat kolmeen kertaan.

Työläis- ja satamakaupunki Kotka. Näin useita elokuvateattereita, mutta erityisesti persoonallisia vuokrakasarmeja, ison kaupungin rähjääntyneitä korkeita kivitaloja, kuten Helsingissäkin näkee, eikä pikkukaupungin pikkusieviä pikkutaloja.

Kukkulalla oli vanha ilmatorjuntatykki. Merimieskapakka Kairo näytti eksoottiselta. Kun lähdin kävelemään metsäpolkua etelään keskustan ulkopuolelle, jäljessäni kävelypolulla ajoi Saab-poliisiauto, ja pian vastaani tuli poliisin Mustamaija. Poliisiautot ohittivat minut yhdeksän kertaa vajaan kolmen tunnin aikana. (Luin seuraavana päivänä Helsingin Sanomista, että Puistolan posti oli ryöstetty Kotkassa. Asialla oli mies ja sininen polkupyörä.)

Nenääni levisi imelä sahalaitoksen haju. Näin kukkulalla Merimiesammattikoulun. Sokoksessa oli vain tyhmän näköisiä kuvapostikortteja. Kuljin ohi Ekokaupan. Näin Suulisniemeen ajaneen bussin (Väinö Riikkilän poikakirjojen 'Pertsan ja Kilun' kotikylä).

Jossakin olisi Tiutisen Työväentalo, ei katuosoitetta, oma postitoimipaikka Tiutinen, joka oli opiskelijaneito Oilin vanha postiosoite. En etsinyt sitä saarta vaan kävelin pohjoiseen lähelle Kyminlinnaa, josta palasin juna-asemalle, jonne juna saapui jälleen myöhässä.

Matkustin lähijunalla klo 16:35 - 17:15 takaisin Kouvolaan, jossa ehdin vielä klo 17:20 Imatralta tulleeseen punaiseen dieseljunaan, ja sielläpä oli tilaa. Saapumisaika Helsinkiin klo 19:30.

Kotkassa olen käynyt myöhemmin monesti, Kyminlinnassa, Langinkosken keisarillisessa kalamajassa, Sapokan vesipuistossa, Haukkavuorella, Ruotsinsalmenkadulla, Karhulassa, Kymin kunnan kirkolla, Hallan ja Tiutisten saarilla. Karhula ansaitsee myöhemmin oman lukunsa ja Kotka täydennystä.

KOTKA 56 k 74,1
K: Kotkan kirkko 1898 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Kuningasten kumarrus' P. Halonen
K: P. Nikolauksen ortodoksikirkko 1795 Jakov Perrin, Kotkan vanhin rakennus
M: Merimuseo
P: Sankaripatsas 1951 Emil Filen, Kirkkopuisto
P: Punaisten muistomerkki 1946 Helge Rajala
P: Toivo Pekkasen hautamuistomerkki 1958 Wäinö & Matti Aaltonen
P: Karjalaan jääneiden muistomerkki 1962 Jyrki Sailo
R: Langinkosken keisarillinen kalamaja 1889
R: Kaupungintalo 1935 Erkki Huttunen
R: Työväentalo 1907 Eliel Saarinen
R: Hovinsaaren koulu 1907 W. Thome
R: Kaupunginkirjasto 1977 L. Heinänen
R: Varissaari, Fort Elisabeth ja Kukouri, Fort Slava, linnoitukset
P: Ruotsinsalmen taistelun 1790 muistomerkki 1940 Henrik Bruhn, Varissaari
R: Kyminlinnan linnoitus 1700-
K: Kymin kirkko 1850 C.L. Engel
K: Alttaritaulu B. Godenhjelm
R: Sunilan tehdas ja asuntoalue 1938 Alvar Aalto
K: Haapasaaren kirkko 1858 Jeremias Laavu
K: Alttaritaulu 'Jeesus ja lapsi' F. Lehtinen
P: 'Kotkan pojat' 1951 Essi Renvall, Kaupungintalon ed.
P: 'Ahtaajat' 1966 Oskari Jauhiainen, Palotorninvuori
P: 'Tukinuittaja' Emil Wikström
P: V.I. Leninin rintakuva 1979 Matti Varik, Pohjoispuistokatu
P: Fyysikko A.S. Popovin rintakuva 1970 D.B. Rjabitshev, Papinkatu 2
N: Näkötornina Haukkavuoren vanha vesitorni, 62 m
R: Kaunissaaren kalastajakylä
V: Kymijoki
H: Karhula, Kymi ja Kotkan kaupunki (1878) yhdistettiin Kotkaksi 1977

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti