105. KARJAA

Asukkaita 8 tuhatta (4788 vuonna 1961), EU-kannatus 61,2 % (1994)

(Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät Raaseporiksi v. 2009 alusta)

Miksi? Keskiaikainen kirkko. Grabbackan rauniot. Mustion ruukki.

Milloin? Keskiviikkona 24.4.1991

Sain kutsun illaksi Turkuun. Lähdin ensin kohti Tammisaarta, Pohjolan Liikenteen videoilla varustetulla 'Göteborgin-bussilla', Helsingin linja-autoasemalta klo 11. Länsiväylä, Tapiolan liittymästä tuli yksi matkustaja 11:08. Kuulin kriisivuoden 1993 keskusteluja, ruotsinkielisen rouvan suusta: "Suututtaa niin, mistä tule tämä lama, miksei tiedetä etukäteen?!"

Matkalla Inkoon kirkonkylässä pysähdyttiin "4 minuuttia", tarkemmin klo 11:47-53. Kylään poikettiin kilometri etelään. Pellolla oli 3-kerroksisia laatikoita, kuin Espoon Iivisniemi (josta lähdin) tai Turun Lauste (määränpääni). Mutta Inkoon keskusta oli meren rannalla! 'Marina' työntyi sivulla syvälle valkamaan, jokisuuhuun. Perinteinen pankkitalo, tiilisuunnan kunnantalo. Keskiaikainen kivikirkko hautausmaineen. Wikströmin bussikin ajoi juuri rantaan. Laiva, veneitä, kivisilta yli valkaman. Eläkeläisiä ja maanviljelijöitä, peräkärryssä kuusi lantasäkkiä.

Karjaa, pysähdys klo 12:10-15. Tutun näköistä (aiemmin junan ikkunoista). Ajettiin radan pohjoispuolta linjuriasemalle. Alko, Varuboden, Amperin ja Vainion bussit. Matala pieni talotiheikkö. Palattiin vähän matkaa ja ylitettiin rata siltaa pitkin. Ekenäsvägen. Kaakossa alhaalla omakotitalojen nauha, kunnes alkoivat pellot. Aurinko porotti, jossakin pohjoisrinteen pellolla oli vielä lunta huhtikuun lopulla.

Palasin Karjaalle Tammisaaresta väljällä kaksivaunuisella junalla klo 16:39-51. Lippu maksoi 50 markkaa. Karjaalla satoi. Aseman odotushuone. Lähdin etelään radan yli. Tie nousi ylämäkeä hyvin korkean sillan jälkeenkin. Etsin panoraamakuvan ottopaikkaa kolmikerrostalosta vesitornin läheltä, muttei hyvä, sekava. Jatkoin koulukeskukseen. Edempänä on SISU-halli, urheiluako, ei vaan Suomen Autoteollisuuden kuorma-autoja.

Palasin radan pohjoispuolelle. Siellä oli ajokiellolla ja istumapenkeillä pönkitetty vaatimaton kävelykatu! Kuvasin idässä kaupungintalon Kahlaajatar-patsaineen. Karjaa olisi mielellään kauppala yhä, eikä kaupungiksi pakotettu. Tonttimaata oli vapaana lähellä ja joka puolella.

Penni-kauppa S-talossa oli avoinna klo 19:ään, mutta asiakkaista tyhjä jo 17:40. Lähellä K-halli auki klo 20:een. Asemalla ei ole ketään, muita tulee 18:n jälkeen. Klo 18:01 soitin julkisella puhelimella Turkuun, 45 sekuntia, maksoi markan kolikon. Jäisin junasta (18:07 - 19:22) Kupittaalla, josta kävelisin Lausteeseen. Vietin Karjaalla tunnin sään vaihdellessa aurinkoisesta ukkoseen.

Myöhemmillä kerroilla olen käynyt kuvaamassa Karjaan keskiaikaisen kivikirkon sekä katsomassa Grabbackan vaatimattomia linnanraunioita, Pinjaisten ruukkia ja valmistunutta monitoimitalo Fokusta kirjastoineen.

KARJAA 8 k 61,2 (r. Karis)
K: Pyhän Katariinan keskiaik. harmaakivikirkko 1470
K: Primitiivisiä holvimaalauksia 1470-luv.
K: Kirkon seinillä apostoli- ja profeettasarja 1480-luv.
K: Keskiajan kellotapulia uusi barokkiasuun 1768 A. Takolander
K: Kirkkomaan kiviaita ja itäinen porttihuone 1700-luvulta
K: Hirsinen ruumishuone vuodelta 1798
P: Maansilta, taistelun 22.8.1713 muistomerkki, Siltatori
P: Veistos 'Eurydike' 1953 H. Elfgren, Siltatori
M: Kotiseutumuseo, Laaksokatu
R: Vesitorni, Hilding Ekelund, yksityinen tähtitorni
R: Monitoimitalo Fokus, mm. kirjasto
R: Nybyn empiretyylinen majatalo
R: Kroggårdsmalmen, rautakauden kalmisto, Valimokatu
R: Råckersin pronssikautiset hautakummut, Tammisaarentie
R: Alsätran muinaishaudat, Kroggårdintien eteläpuolellla
R: Grabbackan kartanolinnan 1490 jäännökset Lepinjärven itäp.
R: Junkarsborgin muinaislinnan jäännöksiä Mustion ruukin länsip.
R: Mustion ruukki (1550-,1616), työläisasuntoja
R: Mustion kartano 1792 Erik Palmstedt, om. Grabbe, Stålarm, Linder
K: Mustion puinen erivartinen ristikirkko 1761 Johan Tammi
K: Mustion kirkon barokkitapuli 1778 Anders Takolander
K: Linder-suvun kivinen hautakappeli 1803
V: Kirkkojärvi, Mustionjoki