maanantai 21. kesäkuuta 2010

133. KIRKKONUMMI

Asukkaita 27 tuhatta (7142 vuonna 1961), EU-kannatus 69,4 % (1994)

Miksi? Hvitträsk. Keskiaikainen kivikirkko.

Milloin? Tiistaina 20.8.1985

Kävelin Espoon Kaitaalta Nöykkiön kautta Kauklahteen. Ostin Kauklahden asemalta lipun ja hyppäsin junaan, joka ajoi Kirkkonummelle klo 11:20-35. Väliasemat vilisivät: Mankki, Luoma, Masala, Jorvas ja Tolsa. Maalaismaisemaa, joku jää asemalle, peltoa, talo häämöttää, puuta pinottu varastoon.

Kirkkonummella Asematie on hyvä kävelyraitti Terveystalon ym. rakennusten välillä. Sitten vastaani tulee kirkonkylän koulukeskus, hirveästi oppilaita raitilla. Kaikenlaisia kauppoja oikealla, liikekeskus ja linja-autoasema, posti ym. Modernien liiketalolaatikoiden ryväs on ahdettu historiallisen kirkkoympäristön viereen. Vanha kivikirkko tapuleineen koristaa taustalta kaupallista toria, jolla myös suihkulähde solisee.

Uudenaikainen kirjastorakennus imee ihmisiä. Kahvila ensimmäiseksi, lehtisali, lasten osasto, lukusalit oikealla, tietoaloja ryhmitelty toreiksi. Löydän ja luen elämäkerran Enid Blytonista (1897-1968), joka 1940-luvulla tehtaili 20 lastenkirjaa vuodessa. Lapset ovat egosentrisiä, haluavat voittaa. Blyton kirjoitti miellyttäviä asioita lapsille, pahimmat asiat kohdistukoot aikuisiin kelmeihin. Lapset haluaisivat lemmikkieläimen, niinpä kirjan lapsilla aina on. Halvat hinnat, että taskurahatkin riittivät Viisikon ostoon. Vain Jules Verneä käännettiin enemmän.

Kävelen Kuninkaantietä ja Överbyntietä takaisin. Aika tylsä, sekavan hajanainen taajama. Maalaismaista. Seurakuntatalo on moderni valkoinen kidelinna.

Palaan junaan taas klo 14:35, oltuani perillä kolme tuntia. Valtavasti koululaisia mukaan., He pyrkivät taakse, minä etuvaunuihin. Päädyn tupakkaosastoon, jollainen alkaa olla harvinaisuus. Ajan Helsinkiin asti, menen Elokuva-arkistoon katsomaan Michelangelo Antonionin 'Seikkailua'.

Olen käynyt Kirkkonummella monina vuosina uudelleen, joskus kävellenkin Espoosta kirkonkylään tai Hvitträskiin.

KIRKKONUMMI 27 69,4 (r. Kyrkslätt)
K: P. Mikaelin keskiaik. harmaakivikirkko 1290/1450
K: Kirkon laajennukset 1750- Samuel Berner, ristikirkoksi 1858 Jean Wik
K: Uusi kivisakasti 1798 Martti Tolpo, tiilikellotapuli 1824 Henrik Andsten
K: Kirkon moderni sisustus 1959 Ola Hansson
K: Vanha alttaritaulu R.W. Ekman, puuveistos Kain Tapper
K: Lasimaalaukset 1930 Lennart Segerstråle
K: Veikkolan Haapajärven puinen kyläkirkko 1836
K: Lasimaalaus L. Segerstråle
K: Porkkalan varuskunnan merikappeli 1965
E: Venäläisten hautausmaa Porkkalan vuokra-ajalta 1944-56, Upinniementie
M: Svartvikin automuseo
M: Hvitträsk, ateljeekoti 1904 Gesellius-Lindgren-Saarinen, Luoma
R: Kurssikeskuksia Siikaranta Siikajärvellä ja Majvik Masalassa
T: Kirkonkylä, Kantvik, Masala, Veikkola, Upinniemi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti