perjantai 11. syyskuuta 2009

20. DRAGSFJÄRD (Taalintehdas)

DRAGSFJÄRD
Asukkaita 3 tuhatta (4655 vuonna 1960), EU-kannatus 53,4 % (1994)

Miksi? Taalintehdas viehättää kuin pikkukaupunki!

Milloin? Torstaina 28.3.2002

Maaliskuinen 9-tuntinen autoiluretki Kemiönsaarelle. Ensin Kuninkaantietä Inkoossa Fagervikiin, sitten Kemiön kuntaan ja lenkki Västanfjärdin kunnan ympäri vastapäivään, kunnes Dragsfjärdin kunnan Taalintehtaalle.

Taalintehdas (Dalsbruk) on kuin kiehtova pieni kaupunki! Taajama on rakentunut aikoinaan rautatehtaan ympärille. Metsäisessä ja maaseutumaisessa Suomessa vanhat teollisuustaajamat yllättävät usein positiivisesti. Kävelemme ympäriinsä, on merenrantaa ja rannassa varastotapuleita. (DNA:n matkapuhelinliittymä ei toimi, se taisikin olla City-liittymä rajoituksineen ja ollaan liian kaukana cityistä.)

Kasnäsiin veisi vielä pitkä tie, 15 km suoraan etelään yli monien saarien (Suomen Key West?), mutta jää kokematta. Olen jo poikennutkin Kasnäsissä Franz Höijer -laivan matkalla Hangosta Nauvon kautta Uuteenkaupunkiin.

DRAGSFJÄRD 3 53,4 Per. 1865
K: Puukirkko 1755 Antti Piimänen
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1850 B. Godenhjelm
K: Hiittisten puinen P. Andreaan kirkko 1686 Brun
K: Alttaritaulu 'ristiinnaulitseminen' 1866
K: Taalintehtaan kirkko
M: Söderlångvikin museo, Amos Andersonin taidekokoelma
M: Björkbodan lukkomuseo (lukkotehdas 1732-)
M: Taalintehtaan ruukinmuseo (Dalsbrukin rautasulatto 1686-)
M: Bengtskärin majakka 1906
L: Saaristomeren kansallispuisto, opastuskeskus Sinisimpukka

*****
KUNTIEN NÄHTÄVYYDET (koodien muistilista)
(Kunta, asukasluku tuhansia, k=kaupunki, EU-kannatus% 1994)
K: kirkko
M: museo
R: rakennus
P: patsas
L: luonto
N: näköalapaikka
E: erikoisuus
V: vesistöt
T: taajamat
H: historia

19. AURA

AURA
Asukkaita 3 tuhatta (2763 vuonna 1960), EU-kannatus 43,5 % (1994)

Miksi? Aurajoki

Milloin? Torstaina 24.4.2003

Turusta lähdettyämme ajoimme moottoritietä Liedon asemalle asti, mutta sen jälkeen Aurajoen vartta seurailevaa vanhaa tietä edelleen kohti koillista ja Auran kuntaa. Ajoimme ensin ohi kirkonkylän kirkon ja sitten 5 km:n päässä saavuimme asemakylään, joka oli kelpo taajama, kuin pikkukaupunki!

AURA 3 43,5 Per. 1917
K: Puukirkko 1804
K: Alttaritaulut: 1. Arthur Heickell ja 2. puuveistos 'P. Ehtoollinen' 1683
K: Kellotapuli 1776
M: Museoravintola Koskipirtti ja museotalo, Aseman taajama
M: Veräjänkorvan museo, interiöörejä 1800-1940
M: Prunkkalan poikettava, näyttelyitä, kk.
P: Suomen 1. paperitehtaan (1764) muistokivi, Järvenoja
P: Kalevalapuiston monumenttiveistokset
L: Kuhankuono, 7 kunnan yhteinen rajakivi, retkeilyreitistö
V: Aurajoki
H: Kunnan entinen nimi on Prunkkala

18. ASKOLA

ASKOLA
Asukkaita 4 tuhatta (3895 vuonna 1960), EU-kannatus 49,5 % (1994)

Miksi? Hiidenkirnut. Porvoonjoen varsi.

Milloin? Torstaina 7.8.2003 (myös 1968 ja 1969)

Vietin lapsena kuukauden kesämökillä Askolassa, pienen järven rannalla jyrkän rinteen alla, mutta sijainnista ei jäänyt mieleeni kuin tienvarren kyltti, joka opasti kohti Onkimaata.

Vaivaiset 35 vuotta myöhemmin kävelin Pukkilasta Askolan kautta Porvooseen. Ajoin ensin aamulla klo 5:50 - 6:45 linja-autolla Porvooseen, josta jatkoin klo 7:25 - 8:15 Pukkilan Liikenteen hauskan pienellä, vain 11-penkkirivisellä vakiovuorolla Pukkilaan, joka on pieni kunta.

Aloitin kävelyn etelään Pukkilasta klo 9:45. "Hiidenkirnut 7 km" lupasi opastekyltti.

Askolan kunnanrajalle oli ensin 3 km. Kirjoitin pyöräilijöiden suoritusvihkoon (jossa luki aiemmin mm. "Jenna 35 km") miten Kävelen 37 km. Uusimaa-lehti tai muu sponsori lupasi arpoa palkintoja, muttei niitä herunut minulle.

Hiidenkirnuille oli opastus maantieltä. "500 metriä" itään, kohti Porvoonjokea. Pysäköintialueella seisoi henkilöautoja puoli tusinaa. Polun haarassa sai valita joko matkan 150 metriä tai 300 metriä, jälkimmäisellä olisi näköaloja ja luontopolku, joten valitsin sen. Korkeita kallioita oli. Saksalainen nuoripari seurasi perässäni.

Kalliorinteessä oli sitten useita pitkiä puuportaita. Kahden euron pääsymaksu tuli pudottaa johonkin säiliöön? Hiidenkirnuja oli parikymmentä. Iso perhe matkaili alempana rinteessä. Porvoonjoen rantaan vei polku melojia varten, minäkin kävin joella. Hiidenkirnuilla kului aikaani klo 11:05 - 11:50.

Askolan kirkolle saavuin klo 13:30, mutta se oli melko tylsä, vaalea, monikulmainen ja ovi kiinni. Puistotyöntekijöitä oli 3 naista ja mies, joku heistä tervehti: "Päivää!" Kellotapuli oli punainen.

Kunnantalo oli pieni. kirjastotalo erikseen - toinen kerros. Kaupassa (K-Extra) oli tarjouksiakin. Palautin matkan varrelta löytämäni 2 olutpulloa ja ostin Pirkan suklaajäätelötuutin (32 senttiä) sekä minttusuklaapalloja 200 grammaa 1,89 euroa.

Jatkoin kävelyäni kilometrin Vakkolaan, jossa oli Sale. Porvoonjoen siltoja, joilla poikkesin katsomassa jokea, oli koristeltu kukkaruukuin. Koivukujalla kävellessäni soitin kännykällä kaverille 5 minuuttia klo 15. Sekä edessäni että takanani oli kävelyä silloin 16-20 km ja kehuin, miten kävely ja olo oli sillä hetkellä juuri parhaimmillaan!

Vihdoin saavuin Porvoon rajalle Kerkkooseen ja Porvoon ytimeenkin klo 18:30. Vielä kävin ahnaana uusien paikkojen bongaajana uudessa kirjastotalossa, vaikka jalkoja jo väsyttikin, kunnes ajoin bussilla klo 19:45 - 20:20 Helsingin Itäkeskukseen, josta jatkoin paikallisbussilla.

ASKOLA 4 49,5 Per. 1896
K: Kirkko 1799
K: Saarnatuoli 30-v. sodan saalista Saksasta
K: Kellotapuli 1800 M. Åkergren
K: Moderni siunauskappeli, Olli Kivinen, hautausmaa
M: Kotiseutumuseo, kivikauden esineitä, kk.
M: J. Linnankosken nuoruudenkoti Niemenpelto, Vakkola, museo
R: Prestbackan kartano, suojelukohde, Särkijärvi
P: J. Linnankosken patsas 1965 Heikki Varja, kunnantalo
P: Hautoja: Johannes Linnankoski, Eino Kalima
L: Hiidenkirnualue, 20 kpl, Korttian kylässä
L: Jättiläisen kuhnepytty, 10 m syvä, 4 m leveä
V: Porvoonjoki
H: Kivikautiset asuinpaikkalöydöt - Askolan kulttuuri
H: Asutusta jo jääkauden päättymisestä alkaen, 10'000 vuotta!

17. ASKAINEN

ASKAINEN (ruotsiksi Villnäs)
Asukkaita 1 tuhat (1088 vuonna 1960), EU-kannatus 33,3 % (1994)

Miksi? Mannerheimin synnyinkoti Louhisaari.

Milloin? Torstaina 24.4.2003

Käytyämme Ahvenanmaan Brändössä ja yövyttyämme Turussa matkustajakoti Kultaisessa Turistissa olemme kiertäneet lähikuntia ja juuri palaamassa Velkuan Teersalon lossilta, kun Askainen osuu reitillemme.

Flemingien ja Mannerheimien entiseen Louhisaaren kartanoon on 3 km:n poikkeama omaa tietään, ajaen mahtavaa suorakulman muodossa kääntyvää koivukujaa. Pellotkin ovat valtavia.

Museo ei ole huhtikuussa auki, vaan vasta 15.5. alkaen ja pääsymaksulla 3,50 euroa, mutta maa on lumeton ja kierrämme upean talon ulkona kävellen. Valeikkunat ovat hauskoja! Niitä on maalattu valkoisiin seiniin symmetrian vaatimusten vuoksi.

Talo tekee huikean korkean vaikutuksen, kuin jokin tornitalo. Kolme asuinkerrosta ovat kukin hyvin korkeita ja niiden päällä on vielä pari ikkunallista ullakkokerrosta.

Valkoiseksi kalkittu kunnan kirkko on hienosti samantyylinen kartanon kanssa. Se onkin samoilta vuosilta 1600-luvun puolivälistä ja Herman Klaunpoika Flemingin rakennuttama.

ASKAINEN 1 33,3 Per. 1876 (r. Villnäs)
K: Tiilikirkko 1653 Herman Klaunpoika Fleming
K: Saarnatuoli ja ulko-ovi ovat 30-vuotisen sodan saalista Saksasta!
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' 1859 August Tholander /Tollander? (ruotsalainen)
K: Sukuvaakunoita, Carpelanin muistotaulu ja hautakammio
K: Flemingin hautakivi alttarin edessä, hautaholvi
K: Mannerheim-suvun hautakappeli 1823
M: Louhisaaren kartano, renessanssi-päärak. 1655, museo
M: Mannerheimin syntymähuone 4.6.1867, Pirunkamari, kirkkosali
L: Livonsaaressa 18 metriä pitkä halkeamaluola
V: Mynälahti
H: Kuulunut seurakunnallisesti Lemuun

torstai 10. syyskuuta 2009

16. ASIKKALA

ASIKKALA
Asukkaita 8 tuhatta (8363 vuonna 1960), EU-kannatus 53,5 % (1994)

Miksi? Vääksyn kanavan sulut. Kaunis Pulkkilanharju (eri reissulla).

Milloin? Perjantaina 2.8.1985

Noustuani pedistä jo klo 4:30 ja ajettuani ensimmäisellä Suvisaaristosta klo 5:05 lähteneellä bussilla ehdin nähdä Helsingin linja-autoasemalta jo klo 5:45 lähtevän normaalivuoron Lahteen, mutta ajan itse vasta Sukulan huippuhienolla linja-autolla klo 6:00 - 7:30.

Kierreltyäni ensimmäisen kerran (siis vuonna 1985) kunnolla Lahtea, myös sen antikvariaatteja, kiiruhdan seuraavaksi klo 16 lähtevään linja-autoon kohti Asikkalan Vääksyä. Vesivehmaan kautta kulkee reittimme, maisemana on peltoja ja kuljettajana nuori juntti.

VÄÄKSYN uudessa keskustassa jää jo moni pois. Ylitettyämme kanavan virityin - milloinkahan pitäisi painaa nappia? Kylien olosuhteista ei koskaan tiedä, ellei ole käynyt ennen, ajetaanko hyvin äkkiä läpi vai onko linja-autoasemaa tai edes Matkahuolto ja pysähtyykö auto tilaamattakin?

Sitten linja-autoasema näkyykin, painan samassa silti nappia ja muitakin jää pois. Kello on 16:35.

Katselen Vääksyn torin, pankkeja ja kauppoja. Kaksikin K-kauppaa on vierekkäin, Ekin puoti ja K-halli Toivonen. Käyn jälkimmäisessä. Jogurttitarjous on eilinen. Istun syömään Päijänteen rannalle. Venevalkamassa on roskakori.

Rannoilta on melkoinen ylämäki... koulukeskukseen, jossa ovat kaikki koulut, työväenopisto, urheiluhalli, muttei kuitenkaan kunnankirjastoa, joka löytyy vasta kunnanvirastosta. Näen sen kirjat ikkunasta. En kiirehdi kirjastoon, koska aukioloaikaa riittää klo 13 - 19 asti (keskiviikkona klo 15:een).

Lähden kanavasuluille valokuvaamaan miten vedenpinta ja veneet nousevat tai laskevat sulkuporttien välissä. Autotiesilta nousee pystyyn, kun Suomi-laiva saapuu loppumatkallaan Jyväskylästä kohti Lahtea. Sulkujen info-kioskilla on hyvä kartta Vääksystä.

Kirjastossa klo 18:30 - 50 lueskelen Suomen Kuvalehteä. Joitakin nuoria näkyy lehtisalissa, mutta virkailijoina on kaksi iäkkäämpää naista, enkä näekään nuorta kesäsijaista Kirsiä. Lähden etsiskelemään opettajaperheen kotitaloa Rantakulmantieltä. Osaan helposti - painettuani mieleeni näkemäni kartan.

Uudehko ja kaunis punatiilinen kolmikerrostalo löytyy. Vaikka asutaan maaseudun rauhassa, ei porrashuoneeseen asti ole pääsyä soittamatta jonkun asukkaan summeria, esimerkiksi 3 A 1. Talon ikkunoista vehmaspuiselta ja korkealta mäeltä on hieno näköala kohti auringonlaskua länsipuolisen Vesijärven ulapalla. Alempana on rivitaloja.

Kiertelen Vääksyä. Uudessa keskustassa on ihmeen paljon kauppoja, pellon laidassa alhaalla. Kirkkoa ei ole, kirkonkylä on luoteessa vasta kahdeksan kilometrin päässä.

Kello 20 kirjoittelen kanavan laidalla postikorttia Riitalle ja klo 20:30 kuljen Myllymuseon kautta linja-autoasemalle. Jätän espoolaislehden 'Länsiväylän' tiedonhaluisten maalaisten luettavaksi puhelinkioskiin.

Linja-autoasemalla on vilkasta: kaksi tyttöä odottelee penkillä, yksi poika muuten reppuineen ja torilla kulkee kolme tyttöä.

Nousen Rajalan linja-autoon kuljettajan ollessa avaamassa takaluukkua. Kaikki muut maksavat sitten jo etuovella, minä vasta Lahdesta eteenpäin jatkettaessa kuljettajan kiertäessä käytävällä ja hämmästyessä minusta.

Ajomatkalla luen ja olen väsynyt. Tyttöpari meluaa takanani. Ehdin Helsingissä Soukka - Kivenlahti -bussiin klo 23:15. Se tulee perjantai-iltana täyteen ja olen ensimmäinen ja ainoa poistuja Soukan kallioleikkauksella.

ASIKKALA 8 53,5 Per. 1848
K: Sekatyylinen tiilikirkko 1880 Georg Wilenius (1000 paikkaa)
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulittu' R.W. Ekman
M: Urajärven kartano 1653, kartanomuseo, Vesivehmaa
M: Kotiseutumuseo viljamakasiinissa, kk.
M: Danielsson-Kalmarin huvila ja patsas, näyttelyitä, Vääksy
M: Tupalan talomuseo
R: Vääksyn kanava 1871, kunnan keskustaajama Vääksy
R: Kalkkisten kanava 1878/1965
L: Pulkkilanharju 8 km, Käkisalmen 150 m ja Karisalmen 240 m sillat
N: Aurinkovuori, hiihtokeskus, ulkoilureitti, Vääksy
V: Vesijärvi, Päijänne
H: Anianpelto, syys- ja talvimarkkinat v. 1727 alkaen.

15. ARTJÄRVI

ARTJÄRVI (ruotsiksi Artsjö)
Asukkaita 1 tuhat (3027 vuonna 1960), EU-kannatus 36,8 % (1994)

Miksi? Kolmen järven saartama kirkonkylä.

Milloin? Torstaina 1.8.2002

Lähdin Helsingistä Porvoon Liikenteen bussilla klo 9:30. Matkaa Artjärvelle kertyi 107 km, mikä maksoi 14,60 euroa (2002).

Reitin varrella olivat Mellunmäki ja 170-tien pysäkit. Kommunikaattoriaan naputellut Humlefors-nainen löysi pari riviä edempää lompakon penkkirivien välistä ja vei sen kuljettajalle.

Porvoossa pysähdyttiin 10 minuuttia. Etupenkissä istunut rouva huusi kuljettajalle, että tämän kännykkä soi! Mutta se olikin rouvan oma kännykkä joka soi! "Kuka mulle tänne osaa soittaa?" rouva ihmetteli.

Porvoossa ajettiin Sibeliuksen bulevardia ja pohjoiseen. Pyhälistö ja Juornaankylä olivat ohitettuja paikkoja.

Myrskylässä ajettiin kirkon ohi ja pysähdyttiin Matkahuollon bussipysäkille jopa 14 minuutiksi klo 11:20. Vasemmalla oli rakennustyömaa ja oikealta kuului ukkojen turinaa. Pari äijää tuli muovikassit huojuen Salesta tai Siwasta.

ARTJÄRVI klo 11:48. Toinenkin matkustaja jää. On Matkahuolto ja Sepon Saluuna.

Artjärvellä oli Uudenmaan läänin alhaisin EU-kannatus, täällä kannatettiin ennemminkin perussuomalaisen maaseudun puolueen poliitikkoa, emäntä Helvi Koskista.

Lähdin kävelemään pohjoiseen, Säyhteenjärven lintutornille, joka oli kaksikerroksinen, ekaan kerrokseen luiska.

Kunnankirjasto oli auki ti ja to klo 10-15, muutoin iltapäivisin. Vanhoja, kuluneita kirjoja. En löytänyt Juhani Ahoa. Lehtiosastolla äiti, lapsi ja joukko miehiä. Esitteitä löytyi eteisestä.

Kirkkotie vie itään yli joen, joka yhdistää Säyhteen ja Pyhäjärven. (Pohjoisimpana on Villikkalanjärvi). Jokitie on koukku. Helle paahtaa niin kovasti, että päätän, etten yritä kävellä 17 km Myrskylään kolmessa tunnissa klo 12:40 alkaen.

Ehdin sitten mennä kirkolle, joka on vaaleanruskea ja ristipohjainen. Luen Helsingistä matkaani tarttuneet ilmaiset päivälehdet "Metron" ja "Satasen", jättääkseni ne maalaisten lukuiloksi. Lähetän tekstiviestin Suville. Poimin mustikoita rinteestä. Vietän leppoisaa kesäpäivää maalla.

Bussille klo 15:05 saapuu yksi perhe sekä minä. Porvooseen maksaa 7,90 euroa. Ajamme Porlomin eli Porlammen kautta, ensin kirkon ohi itään ja kaarros myötäpäivään, sitten vielä Käkikoski.

Ukkosmyrsky riehuu Myrskylässä, jossa pysähdymme 10 minuuttia. Kuski ja toinen heppu käyvät tupakalla katoksen alla. Nyt huomaan Lasse Virenin patsaan juoksemassa vasemmalla eli itäpuolella, bussipysäkin kohdalla! Mummo muistaa vaihtonsa Orimattilan bussiin itsekin. Tiilää ohitetaan ja Porvooseen saavutaan klo 16:40.

J.L. Runeberg -laiva lojuu epäkuntoisena jo kolmatta päivää paikallaan jokirannassa. Kiertelen kolme varttia Porvoota, kunnes sovittu Jaguar-merkkinen avoautokyytini saapuu Rantatielle klo 17:25 ja lähdemme 170-tietä Helsinkiin, kuitenkin matkalla Sipoon Kalkkirannassa poiketen.

ARTJÄRVI 1 36,8 Per. 1866 (r. Artsjö)
K: Puukirkko 1839 A.F. Granstedt
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Matilda Wulffert
M: Kotiseutumuseo Ratulan kartanon luona
M: Viljamakasiini, kk.
P: Sankaripatsas, O. Jauhiainen, kk.
P: Sibeliuksen suvun muistomerkki, kk.
P: J. Alfred Tannerin muistomerkki, Ratula, Villikkalan kylä
L: Haavistonkallio, jyrkkä rinne, kumpumaastoa, Salmela
V: Pyhäjärvi, Säyhteenjärvi, Villikkalanjärvi

14. ANTTOLA

ANTTOLA (yhdistynyt Mikkeliin tammikuusta 2001)
Asukkaita 1 tuhat (2808 vuonna 1960) EU-kannatus 59,1 % (1994)

Miksi? Erikoisen rikas ja syrjäinen pikkupitäjä, tunnettu luonnonkauneudestaan.

Milloin? Tiistaina 12.6.2007

Anttola jää syrjään liikennereiteiltä, ainakin ellei ole mutkitellen matkalla Mikkelistä Puumalan kautta Imatralle. Me poikkesimme sinne käytyämme katsomassa Astuvansalmen kalliomaalauksia eli ajellessamme ison mutkan kautta Ristiinasta Mikkeliin.

Teimme kylätiekierroksen ja ihmettelimme, millä asukkaat elävät? Puutako myymällä? Tilastokeskuksen mukaan Anttola oli Suomen 6. varakkain kunta vuonna 1994, mikä selittänee korkean EU-kannatuksenkin. Anttolan edellä olivat vain Kauniainen, Suomenniemi (Anttolan samankaltainen naapuri), Lieto, Ylämaa ja Leivonmäki.

Anttolalla oli komea kunnantalo, turhako Mikkeliin liittymisen jälkeen? Kirjasto, Anttolan Hovi ja Nesteen bensiiniasema olivat muita vauraasta metsämaisemasta erottuneita rakennuksia.

ANTTOLA 1 59,1 Per. 1873
K: Puukirkko 1729, siirretty Juvalta 1867
K: Kirkon uudistustyö 1929 Alvar Aalto
K: Alttaritaulu 1780
K: Kellotorni 1884 A. Loenbom
M: Viljamakasiini 1876, kotiseutumuseo
R: Anttolan Hovi, entinen säteritila- ja sotilasvirkatalo
L: Rakokallion luonnonsuojelualue
L: Neitvuoren-Hiidenmaan luontopolku
L: Kalliomaalaus, Pihlajasalo, Luonterin tila
N: Neitvuori 184 m, Etelä-Savon korkein kukkula
V: Saimaan Luonterinselkä
H: Laivareitti Mikkeli - Savonlinna

13. ANJALANKOSKI

ANJALANKOSKI (Anjala ja Sippola yhdistetty kaupungiksi 1977)
Asukkaita 18 tuhatta, EU-kannatus 58,9 % (1994)
(Sippolassa oli 16'674 asukasta vuonna 1963 ja Anjalassa 6'174 v. 1960)

Miksi? Mielenkiintoista arkkitehtuuria, mm. Alvar Aallon vuonna 1938 suunnittelema Tampellan paperitehtaan asuinalue.

Milloin? Keskiviikkona 20.8.1997

Lähdin Helsingin linja-autoasemalta vakiovuorolla klo 7:30 Porvooseen (39 mk, 53 km, 75 minuuttia). Bussi täyttyi Sturenkadulta ja Itäkeskuksesta, jopa viereeni istuttiin.

Porvoossa viivyin tunnin ja 20 minuuttia klo 8:45 alkaen. Katselin antikvariaatin ikkunoita ja kävelin vanhaan kaupunkiin. Otin ensin yleiskuvan vanhalta jokisillalta, sitten kirkko, lyseo, tuomiokapituli, Jungin piirtämä Piispantalo, raatihuone torneineen...

Tuli kiire Inkeroisten-bussille klo 10:05. Matkan pituus oli 90 km, Bussilomalipulla. Ohitettiin Liljendal, pysähdyttiin 10 min. Lapinjärvellä - ja peräti yksi minuutti Anjalan kirkonkylässä klo 11:40. Anjalan kirkon näin vilaukselta bussin ikkunasta, kattoa korjailtiin.

INKEROINEN (keskustaajama)

Bussi ajoi lopuksi Kymijoen yli päätepysäkille, joka oli aukiolla Inkeroisissa. Ympärillä oli runsaasti kauppoja. Kadun alikulkutunneli oli remontissa. Kirjastoon vein Compopuksen mainoksen ja hain kartan. S-Marketin jäätelö 'Jättis-tuutti' maksoi 4,90 mk, viisi pullaa kympin ja kaksi viineriä 7 mk.

Kävelin pohjoiseen. Satamatie oli umpikuja vanhainkodin vieressä. Löytyi tie tehtaille ja etsimääni arkkitehtuuria: 1) Tervarivin puiset omakotitalot, 2) Federleyn kirkko, 3) vaaleat omakotitalot, 4) Jörgen Schaumanin talo, 5) punatiili-Aaltoa, 6) kuvausnäkymä tehtaalle, 7) kolme Insinööritaloa, 8) kerrostalot kattoterasseineen, 9) Inkeroisten kansakoulu.

Neljän tunnin päästä palasin linja-autoasemana toimineelle aukiolle ja ajoin klo 15:55 - 16:45 Kotkaan (25 mk). Ehdin katsella Sapokanlahden vesiputousta, kunnes ajoin klo 17:05 - 18:15 Loviisaan (33 mk, Karhulan kautta) ja Loviisasta Helsinkiin klo 19:25 - 20:55 (73 mk).

ANJALANKOSKI 18 k 58,9 Kaup.1977
K: Anjalan puinen ristikirkko 1756 Arvi Junkkarinen
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' Fred. Westin
K: Inkeroisten tehdaskirkko 1910 Birger Federley
K: Myllykosken kirkko 1936 W.G. Palmqvist
K: Myllykosken ortodoksinen rukoushuone, Ägläjärven tsasounan kopio
K: Sippolan tiilikirkko, C.J. Heideken
K: Alttaritaulu, Alexandra Såltin
K: Von Daehn-suvun hautakappeli, Sippola
M: Ankkapurhan teollisuusmuseo
M: Sippolan kotiseutumuseo
M: Enäjärven ja Korvenkylän kylämuseot
M: Mänttärin sukumuseo Liikkalassa
M: Anjalan kartano, Wrede-suku, empire-päärak. 1790-, museo
R: Viljamakasiinikahvila
R: Sippolan kartano 1650-, päärak. 1840-, Creutz-suku, von Daehn
P: Mathilda Wreden hauta, Kakolan vankien tekemä muistokivi
P: Liikkalan nootin 1788 muistomerkki, Liikkalan vallit, Sippola
P: Juustomänty ja juustopata 1856 juustonvalmistuksen muistom., Sippola
P: Kaipiaisten taistelun muistomerkki
P: Anjalan liiton 1788 muistomerkki
L: Ahvionkoski, Ankkapurhan luontopolut
N: Kuovinkallio
T: Inkeroinen-Anjala, Myllykoski, Sippola, Kaipiainen
V: Kymijoki, Ankkapurhan koski
H: yhdistetty Sippolan ja Anjalan kunnista

keskiviikko 9. syyskuuta 2009

12. ALAVUS

ALAVUS (ruotsiksi Alavo), kaupungiksi 1977
Asukkaita 10 tuhatta (11'803 vuonna 1959), EU-kannatus 34,6 % (1994)

Miksi? Kelpo pikkukaupunki nähtäväksi!

Milloin? Tiistaina 15.8.2000

Helsingin rautatieaseman kioskeja remontoitiin ja laajennettiin laitureille päin, kun lähdin pitkällä Tampereen junalla laiturilta 7 kello 6:06. Ehdin saada mukaani kahden päivän "Uutislehti 100:n", kun niput vaihdettiin jakelutelineisiin juuri klo 5:55... Lehdessä oli Timo Harakan kolumni: "Turho Kekkonen".

Kävelin jaetun 1. ja 2. luokan vaunun, 2. luokan vaunun ja ravintolavaunun ohi junan etupäähän, jossa olin vasta 3. matkustaja vaunussani, joka myöhemmin Riihimäeltä sai paljonkin väkeä. Kihara- ja pitkätukkainen naiskonduktööri oli sama kuin 4 päivää aiemmin matkallani Lempäälään. Istuin penkillä 13. Turengistakin 7:16 nousi jokunen matkustaja. Pilvistä. Aurinko pilkotti. Sadevaara.

Poikkesin Tampereelle 1,5 tunniksi klo 8:17 - 9:52, jolloin ehdin Hämeenkatua Hämeenpuistoon ja Särkänniemeen Tarjanne-laivan laiturille lukemaan aikataulut ja kuinka laiva pelasti 15 ihmishenkeä Kuru-laivan kauheasta uppoamisesta vuonna 1929.

Junani Haapamäen suuntaan lähtee laiturilta 5, muutamia matkustajia, mummoja ("17 vuotta eläkkeellä, 63-vuotiaasta") polvinivelten leikkausjuttuineen (ja "Aino on niin ylpeä, ei pyydä kyytiä") matkalla Vilppulaan asti, ja sama aamuinen naiskonduktööri (taas) tervehtii tuntevasti.

Haapamäen suuren asemarakennuksen odotussali pelastaa minut rankkasateelta. Jätän pääkaupungin "100"-lehden maalaisten luettavaksi. Kävelen etelämmäs katsomaan lättähattujunan vaunua, mutta Veturipuistoon asti en ehdi. Kierrän asemarakennuksen ja juna Jyväskylästä Vaasan suuntaan saapuukin jo raiteelle 4 (Tampereen juna raiteella 5). Uusi konduktööri kysyy: "Minne?" "Alavudelle!" (Haapamäellä eksytään vääriinkin juniin).

Pihlajavedellä odotetaan vastaantulevaa junaa. Ähtärin eläinpuiston seisakkeen ohi ajetaan nyt pysähtymättä. Kaksi rouvaa keskustelee, jäisivätkö Tuuriin, Veljekset Keskisen kyläkauppaan? "Ei oo noussu hattuun!" "Juoksupojista alkaneet!" Tuurin seisakkeen katoksen alta tuleekin monia matkustajia.

ALAVUS klo 12:57 (olen ollut matkalla melkein täydet 7 tuntia). Asemarakennus on suljettu edellisen vuoden 1999 lopussa. Joku odottelee kyytiään ja saa sen; minä lähden sateessa kävelemään Asematietä itään, joidenkin liikerakennusten ohi. Keskustaan on matkaa 3 km.

Valtatie häämöttää idässä, mutta palaan kaupan pihan läpi kylätielle. Kauppaneuvoksentie vie etelään. Ensin Siwa-kauppa, sitten Morsiankartano (kuin Amerikasta, hempeä portti ja piha, takana tavallinen iso kaksikerrostalo). Tien varrella omakotitaloja, pian peltojakin, lakeutta, valtatie vasemmalla. Kapea silta. Valtatielle päädyn, kävelytie kulkee sen sivussa. Silta yli joen, joka lienee Lapuanjoen häntiä.

Kauhajoki - Töysä tie (lännestä itään) tulee vastaan, käännyn itään. Kuljen vedenheittometsän läpi koululle etelään ja hautausmaan ohi lännestä liikekeskustaan. Kouluja ohitan, urheilukentän katsomossa käyn. Koululaisparvia on liikkeellä lukuvuoden alkaessa.

Kirkko on erikoisen näköinen kaarineen, valokuvaan. Merita-pankin katoksessa (myöhemmin Nordea, aiemmin KOP tai SYP) postan kiven kengästäni. Isolla aukiolla näen Ähtärin busseja pari odottamassa ja liikenteessä useitakin. Tuuriin on ajomatkaa 5 minuuttia ja bussivuoroja kerran tunnissa, luen.

Kaupungintalo idässä, valtion virastotalo lännessä, kulttuuritalo kaakossa, nuorisotalo, kirjasto, jossa paljon nuoria (käyn viemässä sinne Compopuksen mainoksen)... Pienen kaupungin tunnelmaa.

Lapsuudestani muistelen, miten 1950-luvun kioskidekkareissa, kuten Carter Brownissa, luki kustantajan nimi ja osoite: "Valpas-Mainos, Alavus". Vieläkö sellainen olisi jossakin? Kenties sodanjälkeisessä, arkisessa puolitoistakerroksisessa omakotitalossa... Paljonko kioskikirjallisuus mahtoi tuottaa?

Sataa vettä ja kello on jo 14:40, olen ollut Alavudella lähes kaksi tuntia. Aion kävellä vielä Tuuriin seitsemän kilometriä, runsaan tunnin.

Poikkean Alavudenjärven rannassa. Komea järvenselkä avautuu pitkänä näköalana etelää kohti ja rannat näyttävät rakentamattomilta. On istumapenkkejäkin. Toinen polku vie Salmentielle. Silta ylittää järvestä pohjoiseen (Lapuaa kohti) lähtevän joen.

Kävelen Kellokorventietä. Eino Poutiaisen näköinen maalaismies kyselee autonikkunastaan TB-huoltamoa ja kantatietä? (Keine Ahnung!). Kulkemani pienempi tie alittaa 705-tien sen pohjoispuolelle ja molemmat jatkuvat kohti itää ja Tuuria, jonne saavun klo 16, mutta se onkin jo Töysää ja toinen juttu kirjaimella T.

ALAVUS 10 k 34,6 Kaup.1977 (r. Alavo)
K: Pohjalainen ristikirkko 1914 Kauno S. Kallio
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ristiltäotto' O. Paatela
K: Kellotapuli 1825 Carlo Bassi (Engelin ja Bassin puukirkko 1825 paloi 1912)
K: Muistojen kappeli 1955 (lasimaalaus Bruno Tuukkanen), Kuulantie
M: Sotavanhuksen museo, kotiseutumuseo, kirkon vieressä
M: Harrin taidekeskus, vieressä kirjailija Artturi Järviluoman syntymäpaikka
M: Torron sähkömuseo
M: Pankkimuseo
M: Valkealahden kotimuseo
R: Kaupungintalo 1975 Touko Saari
P: Toivo Kuulan patsas 1963 J. Haapasalo, Kuulantie
P: Kiviobeliski 1923, Suomen sodan Alavuden taistelu 17.8.1808
P: Pylväsrivistö vapaussodan kaatuneiden muistoksi
L: Kuivasjärven linnusto, Nikulinnevan suojelusuo
V: Alavudenjärvi

11. ALAVIESKA

ALAVIESKA
Asukkaita 3 tuhatta (3956 vuonna 1959), EU-kannatus 24,9 % (1994)

Miksi? Kiikkukivi? Kalliokanava?

Milloin? (*1) En ole vielä käynyt!! Lähimpänä 15 km:n päässä Ylivieskassa 1987.

ALAVIESKA 3 24,9
K: Tiilikirkko 1948 rkm. J. Karvonen (Puukirkko 1795 paloi 1916)
K: Alttarikrusifiksi puusta, maanviljelijä Huugo Kähtävä
K: Kellotapuli 1738
M: Someronkylän museo, mm. savupirtti, koulun vieressä
M: Kotiseutumuseo, pappilan pihassa
R: Kalliokanava 'Järvioja' 1800-luvun alusta, muistomerkki
R: Mattilanpuhto, 1700-luvun rakennuksia, Mattilanperä, Kähtävä
P: Vuoden 1651 kirkon muistokivi Tikkasen kosken äärellä
P: Pirtti-Villen hautamuistomerkki, Tikkasen hautausmaa
P: Vapaussodan sankarimuistomerkki, Tikkasen hautausmaa
P: Sotien 1939-45 sankarivainajien muistopatsas, Ilmari Wirkkala
P: Puuveistos 'Niittomies', Huugo Kähtävä, virastotalon aula
L: Ryökönkankaan aarnimetsä-luontopolku Taluskylä-Someronkylä
L: Kiikkukivi, työnnöstä keinuva siirtolohkare, Akanneva
L: Hopeakaivoksen jäännökset, Someronkylä
V: Kalajoen alajuoksun varrella
H: Emäpitäjä: Kalajoki, eri kirkkoherrakunnaksi 1902
H: Saarnahuonekunta 1733

10. ALASTARO

ALASTARO
Asukkaita 3 tuhatta (5300 vuonna 1959), EU-kannatus 29,1 % (1994)

Miksi? Matkan varrella Loimaalta Vampulaan.

Milloin? Lauantaina 17.6.2006

Ajelimme henkilöautolla Loimijoen vartta myötäillen Loimaalta luoteeseen. Pensaikot eristivät harmillisesti joen näkymästä tielle kirkonkylässä. Aurinko paahtoi.

Pysähdyimme kylällä tungeksimaan huutokauppaan, jossa myytiin pulpetteja ja muuta koulun kalustoa, televisio, magnetofoneja, sekä koulukirjastokin. Joku innokas korotti (meklarin hämmästykseksi) ison pahvilaatikollisen kirjoja suoraan 10 euroon, vaikka hintataso oli vasta parissa eurossa. Laatikossa oli 20-osainen, punakantinen sarja "Elämän ihmeet", raamatun kertomuksia lapsille.

Kylän kauppa oli täällä maalla kallis Sale, jossa jäätelöpuikko Mansikkaeskimo maksoi 39 senttiä. Kirkko oli liian kaukana kävelläkseni sinne. Päätien varrella entisen Talouskaupan Museokahvila ja Kirpputori ilmoitteli ikkunassaan: "Ei mahdu enää lisää!", aukiolo tiistaisin ja keskiviikkoisin.

ALASTARO 3 29,1
K: Puinen ristikirkko siirretty 1841 Loimaalta Loimijokea pitkin
K: Alttaritaulu 1741 Jacobus Schultz, pronssi-krusifiksi 1896
K: Virttaan asutuskeskuksen kyläkirkko 1845
M: Kotiseutumuseo, Hunnaan talo, Vännilän kylä
R: Vesimyllyjä Lauroisten kylässä
P: Vapaussodan sankarimuistomerkki 1919, Wäinö Aaltonen
P: Sotien 1939-45 sankaripatsas, Wäinö Aaltonen
P: Tulitikkutehtailija Aksel von Pippinskjöldin hautamuistomerkki
L: Myllylähde Säkyläntien varrella
L: Virttaanharju, harjulla pieni Kankaanjärvi
N: Leikkilinnan näköalavuori, uhripaikka
E: Alastaron moottorirata
V: Loimijoki
H: Emäpitäjä: Loimaa vuoteen 1861, Loimaata ennen mahdollisesti Säkylä.