69. INKOO

Asukkaita 4 tuhatta (3936 vuonna 1961), EU-kannatus 54,4 % (1994)

Miksi? Keskiaikainen kirkko rannikolla. Fagervikin kylämiljöö.

Milloin? Tiistaina 19.5.1993. Torstaina 23.7.1998. Lauantaina 29.5.1999

Lähdin toukokuussa 1993 melko tyhjällä S-junalla Espoon asemalta 13:41 (Helsingistä 13:22). Vain junan etuosa jatkoi Kirkkonummelta eteenpäin. Tylsähköjä peltomaisemia. Inkoossa oli rakennettu korotettu laituri asemalta länteen.

Kävelin vaistonvaraisesti itään, ilman karttaa. Tien 186 viitta etelään: "Hamnarna 6". Aurinko porotti. Kello 14:20 - 15:30 kävelin etelään kohti merta, kunnes tie päättyi teollisuussatamaan!
Matkan varrella oli Fagervikin (9 km) tienhaarassa (länteen) ollut viitta koilliseen, takaisinpäin, "Inkoo 5", mutta olin sinnikkäästi suunnannut merelle päin?

Palasin 4 km Helsinki-Hanko-tielle n:o 51 (Helsingin päässä se on Länsiväylä). Yllättäen siinä näkyi vain etelästä tulijoille myös viitta pikkutielle "Inkoo 3". Pohjoispuolelta Inkoo-teksti puuttui kokonaan, sinne näkyi vain "Helsinki" ja "Hanko", enkä ollut tullessani vilkaissut olkani yli!

Kävelemäni 186-tie oli hiljainen, toisin kuin 51-tie. Söin kulkiessani rinkilöitä ja join Pepsiä, ostin Bergmanin kaupasta. Lopulta "Torpantie" oikaisi kävelijän viistosti kohti Inkoon kirkonkylää. Opaskarttakin tuli vastaan.

Panin merkille postilaatikot kaksikerrostalojen oven pielessä, myös postin oman keltaisen laatikon. Kauppoja S sekä Rabatti. Valion appelsiinimehu 3,50 markkaa. Felixin perunamuusi maksoi 8,90 (normaalisti 10,90-11,90 mk) - ostin 5 kpl. Ostosmatka Inkooseen!

Harmaakivikirkko oli komea meren tuntumassa. Siisti kunnantalo, tiiliarkkitehtuuria. Lopulta jokisuu, jossa kävelin puusillan yli, päästäkseni kirjastoon, joka oli monikulmainen puutalo, auki klo 19:ään.

Katsoin "Turistista" (painettu aikataulukirja) bussien aikataulut. Klo 17:55-vuoro ei tullut, tai kävikin kääntymässä jo 17:45. Volter Amper liikennöi. Seuraava vuoro 18:40 sitten - yhteys enää vain Karjaalle. Viimeinen bussi Helsinkiin oli lähtenyt jo 16:45.

Kiertelin kirkkoa. Joki oli täynnä veneitä, puisto joutilaita nuoria. "Heikki!" huuteli tuntematon alkoholisoitunut nainen. Minusta oli ihanaa juoda colajuomaa (aiemmin mainittua Pepsiä).

Bussi tuli Helsingistä 18:45, siitä jäi 12 matkustajaa Inkoon kirkonkylään. Lippuni Karjaalle maksoi 15,50 markkaa ja saapumisaikani sinne klo 19. (Junaliput Espoo-Inkoo 33 mk, Karjaa-Espoo 38 mk). Vietin Inkoossa 4,5 tuntia ja Karjaalla pari tuntia.

***

Inkoon Fagervikissa kävin viisi vuotta myöhemmin, torstaina 23. heinäkuuta 1998 J.L. Runeberg -laivan risteilyllä, joka maksoi 200 markkaa Inkooseen sekä lisämaksun 20 mk retkestä Fagervikiin (yhteensä noin 40 euroa). Aikataulu Helsingistä Helsinkiin 13 tuntia, klo 10 - 22:45.

Laiva saapui (pysähdyttyään matkalla myös Porkkalassa) Inkoon kirkonkylään klo 15. Ehdin juosta kuvaamaan keskiaikaisen kivikirkon, ennen kuin V. Amperin tilausbussi lähti klo 15:15.

Fagervikissa oli aikaa klo 15:30-17. Opas moitti, kun kuvasin portin läpi Fagervikin kartanon, joka oli "Privat". Pieni puinen kirkko ja koko tiiviihkö puurakenteinen kylä oli idyllinen, isoine pajoineen ja pikkupajoineen. Kahvilassa piirakkaa. Viereinen järvi oli korkealla, veden putous 25 metriä tuotti voimaa. Paluubussi kuljetti 7 km Barösundiin, jonne laiva oli sillä aikaa siirtynyt.

***

Toukokuussa 1999 kävin henkilöautolla kuvaamassa Länsi-Uudenmaan kirkot, myös Inkoon, Fagervikin ja Degerbyn kirkot.

INKOO 4 54,4 Per. 1336 (r. Ingå)
K: P. Nikolauksen keskiaik. harmaakivikirkko 1290/1400
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' 1842 Johan Lind
K: Kirkon seinämaalaukset, mm. Kuolemantanssi, 1500-
K: Kellotapulin alaosa keskiaikainen, yläosa 1740 J.F. Schultz
K: Fagervikin puinen tasavartinen ristikirkko 1737 Johan Friedrich Schultz
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1738, Suomen vanhimmat urut
K: Kellotapuli, Hisinger-suvun hautakappeli, kirkkomaan muuri 1760-
K: Inkoon Degerbyn kirkko 1932 Bertel Liljequist
K: Alttaritaulu 'Ehtoollinen' Jakob Martensen
M: Pitäjänmuseo Gammelgården, kirkonkylä
M: Fagervikin ruukki, puisia työväenasuntoja 1700-1800-, Ruukinkuja
R: Fagervikin kartanoalue, päärak. Christoffer Schröder, puisto 50 ha
R: Joddbölen syväsatama, suuri hiilivoimala
H: Fagervikin rautaruukki oli toiminnassa 1646-1902