75. JOENSUU

Asukkaita 50 tuhatta (28764 vuonna 1961), EU-kannatus 60,8 % (1994)

Joensuuhun on yhdistetty Kiihtelysvaara ja Tuupovaara 1.1.2005, Eno ja Pyhäselkä 1.1.2009.

Miksi? Pohjois-Karjalan pääkaupunki

Milloin? Torstaina 3.9.1981

Viimeinen matkapäiväni ensimmäisellä "Pohjola junalla"-lipullani, jolla olin juuri käynyt Oslossa ja Kööpenhaminassa. Aamujuna Helsingistä Joensuuhun. Liikemiehet veivät paikkani varattuina. Opiskelijoita oli menossa Savonlinnaan, tukka kuin Ville Komsilla. Juna oli tyhjenemään päin matkan edetessä. Veturinvaihto Imatran tavara-asemalla. Upeita järvi- ja peltomaisemia.

Joensuussa oli värikäs, vihreä puinen rautatieasema. Kaikki matkustajat lähtivät laumana vaeltamaan samaan suuntaan kohti keskustaa, siltojen yli. Silta nousi pystyyn! Tukkeja hinattiin.

Tyylikäs tyttö kääntyi KOP:n kulmasta, mutta minä jatkoin. Entinen Hassisen Kone eli Joensuun Konepalvelu (ompelukoneliike). Muoti-Kähkönen, Kekäle-tavaratalo, myyvätkö tällaiset nimet Pohjois-Karjalassa? Tyyli-tytöt näkyivät menevän Seppälälle. Jopa "Vaatehuone"-niminen kauppa.

Kuljin oikealle, Pohjoiskadulle asti. Jalkakäytäviä oli vähän vinksin-vonksin ja todellisia mutakatujakin. Kaunistaisivat kaupungin, eikö ole varaa? Matalasti rakennettua, neljä kerrosta tai vain kolme, torin varrella seitsemän (pankit SYP, KOP, jne.) Sentään kauniita kerrostaloja.

Puinen pikkukirkko puistossa, ortodoksinen? Kirkkokatu kulki kohti suurta kirkkoa, komeaa. Puistokatu, kauniita taloja, voin sanoa. Kirkon ympäristössä oli vihreää, hyvin vihreää ruohokenttää. Ei kävelykäytäviä paitsi rantaa pitkin. Viehättäviä lehtipuita.

Rauma-Repolan teollisuuslaitoksia toisella puolella jokea. Kirkko oli kaupungin eteläpäässä puistossa. Eteläkatu. Puiston jälkeen painuin torille.

"Myö ollaa amerikkalaisempia täällä kuin hyö itte. Luin Suosikista..." kaksi teinityttöä, porkkanamallisissa farkuissa, juttelivat. Väestö näytti olevan nuorta, kaikenlaista Kaija-tyttöä (muistelin omia ihastuksiani).

Ostin Suomalaisesta Kirjakaupasta kuvapostikortteja. Sanomalehtinä vain Hesareita ja Karjalaista. Tavarataloja Centrum, Sokos ja jossain Hallman. Joen rantaa, laitureita. Hotelli Kimmelin ihanaa puistorantaa joen toisella puolen ja takaisin rautatieasemalle.

Silta nousi taas pystyyn edessäni, vain typerän veneen vuoksi. Kauempana näkyi vasta pitkä ja korkea silta, joka jatkui yhdellä kertaa yli koko joen. Tässä ylittämässäni sillassa oli kanava ja kaksi jokihaaraa, saari.

Junaan taas. Konduktööri oli sama Abraham Lincoln kuin tullessakin, Solzhenitsyn-partainen. Paljon tyttöjä, ruskeatukkainen luki 8. luokan biologiaa. Vaalea Marjo Lagerroos, 6. luokka, unohti vaunuun vihkonsa ja ekan sivun selostustaan Marco Polosta. Vaalea äitinsä näytti tyttärensä siskolta, joku vauvan äitikin tytötteli molempia. "Lahesta", kaikki jäivät Lahteen. Jotkut tytöt hihittivät, jolloin kuului humalaisen nuorukaisen ääni: "Ei mikään naurunasia. Kuka siellä nauraa?" "Ole hiljaa!" kivahti nuoriääninen naiskumppani. Toisen luokan junatunnelma Karjalan radalta vuonna 1981.

JOENSUU 50 k 60,8 Kaup.1848
K: Luterilainen uusgoottilainen kirkko 1903 Josef Stenbäck, Kirkkokatu
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' Ilmari Launis
K: Utran puukirkko 1895, Suomen ainoa pystyhirsikirkko
K: Ortodoksinen P. Nikolain kirkko 1887 G.F. Karpov, Kirkkokatu
K: Pielisensuun kirkko 1960 V. Larkas, Niinivaara
K: Rantakylän kirkko, Rantakylänkatu 2
M: Pohjois-Karjalan Museo, kulttuurikeskus Carelicum, Koskikatu
M: Joensuun Taidemuseo, Kirkkokatu 23
R: Kaupungintalo 1914 Eliel Saarinen, teatteri, Rantakatu 4
R: Karjalan Talo, Ilosaari
R: Pielisjoen linna, jyvämakasiini 1852 E.B. Lohrman (vanhin talo)
R: Maakuntakirjasto 1992 Tuomo Siitonen
P: Pielisjoen kanavoinnin muistomerkki 8.7.1879
P: Merenkulun muistomerkki 1968 Jouko Salonen
P: 'Ruuhkanpurkajat' 1964 O. Jauhiainen
P: Vapaudenpatsas 1923 Yrjö Liipola
P: Maiju Lassilan muistomerkki 'Kolme muusaa' 1973 Nina Terno
P: Runonlaulaja Miihkali Arhippaisen patsas, Ilosaari
P: Sissipäällikkö Olli Tiaisen patsas 1932 Jung, Niinivaara
V: Pielisjoki, Pyhäselkä