Asukkaita 14 tuhatta (5844 vuonna 1963), EU-kannatus 64,0 % (1994)
(Karjaa, Pohja ja Tammisaari yhdistyivät Raaseporiksi v. 2009 alusta)
Miksi? Idyllinen pikkukaupunki
Milloin? Keskiviikkona 24.4.1991
Sain kutsun illaksi Turkuun. Lähdin ensin kohti Tammisaarta, Pohjolan Liikenteen videoilla varustetulla 'Göteborgin-bussilla', Helsingin linja-autoasemalta klo 11. Länsiväylää, Tapiolan liittymästä tuli yksi matkustaja 11:08. Inkoon kirkonkylään poikettiin kilometri etelään ja pysähdyttiin "4 minuuttia", oikeasti 6 min. klo 11:47-53.
Karjaalla 5 minuutin pysähdys klo 12:10-15. Tutun näköistä (aiemmin junan ikkunoista). Ajettiin radan pohjoispuolta linjuriasemalle. Alko, Varuboden, Amperin ja Vainion bussit. Matala pieni talotiheikkö. Palattiin vähän matkaa ja ylitettiin rata siltaa pitkin. Ekenäsvägen. Kaakossa alhaalla omakotitalojen nauha, kunnes alkoivat pellot. Aurinko porotti, jossakin pohjoisrinteen pellolla oli vielä lunta huhtikuun lopulla.
Dragsvikin tulin nähneeksi vain bussin ikkunasta Tammisaarta lähestyessäni, isolta näytti. En kävelyt sinne asti. Haalistuneen vaaleaa punatiiltä kaikki kasarmit.
Tammisaaressa perillä olin 4 tuntia klo 12:40 - 16:40. Sade uhkaisi saapuessani. Kävelin vastapäivään Rautatienkatua ylös länsilounaaseen. Silta Hangonradan yli pohjoiseen, Formis-kauppa. Lounais-etelään Tehtaankatu (Fix/Kone-torni) - Pohjoinen Rantakatu. Pohjois-Satama melko tyhjä. Niemennokka luoteeseen, ravintoloita, koilliseen laitureita, länteen uimaranta.
Kiersin Barckenin niemeä, vanhakaupunki kohosi mäelle. Raatihuoneentori, koululaisia sadelipan alla. Rivi takseja odotti tilausta. Kuninkaankatu - kävelykatu - elävä. Harjulla tyypillinen tuulimylly sekä vesitorni. Sen alapuolella etelässä moderni kirjasto.
Kävin kirjastossa sateensuojassa. Luin Hangötidningenin ja Västra Nylandin. Yläkerrasta poimin matkailuesitteen. Lukunurkkia, viihtyisä kirjasto. ("Keskon armoilla" -kirjaa näkyi olevan joka kirjastossa.) Rabatissa toinen sadesuoja: keksejä ja suklaata. K-kaupasta en ostanut mitään.
Kiersin keskustaa ympäri. Mäkistä. Strandpromenaden - Kilohailitori - idylli lounaiskärjessä. Skepparträdgårdenia en jaksa ylittää etelään luonnonpuistoon, Hageniin tai kauemmas Ramsholmeniin. Vain I, II ja III kaupunginosat.
Pikkukaupunki, 80 % ruotsinkielisiä. Harvoja ihmisiä siellä täällä, lukuun ottamatta lapsilaumoja, jotka moikkailivat. Musiikkiliikkeen näyteikkunassa oli säkkipilli, 1500 markkaa? Kävin postissa lähettämässä kirjeitä ja poikkesin asemalla kolme kertaa. Luokkaretkeltä muistin yhden kadun, puutalokauppoja, Suomenlinnan kaltaisen paikan, mutta olikin isomman tuntuinen, enemmän katuja.
Kiiruhdin klo 15:30 lähteneelle linja-autolle vasta 15:40. Vainion bussi ajoi jo kadulla vastaan. Jäljellä oli enää busseja Karjaalle klo 15:55 ja 16:15. Palasinkin Karjaalle väljällä kaksivaunuisella Hangon-junalla klo 16:39-51. Lippu maksoi 50 markkaa.
Olen käynyt Tammisaaressa ja siihen liitetyissä kunnissa monesti muulloinkin. Päivitän myöhemmin...
TAMMISAARI 14 k 64,0 Kaup.1546 (r. Ekenäs)
K: Harmaakivikirkko 1650, korjattu palon 1821 jälkeen uusklassiseksi 1841
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ottaminen ristiltä' L. Pasch nuorempi
K: SNAPPERTUNAN puinen, tasavartinen ristikirkko, runko 1688, nykymuoto 1797
K: Snappertunan kellotapuli 1776, lainamakasiini 1700-luvulta
K: TENHOLAN P. Olavin keskiaik. kivikirkko 1470 Petrus Murator Kemiöläinen
K: Kirkkosalin 8-kulmaiset pilarit koristeltu 1675 al secco -maalauksin
K: Alttarikrusifiksi 1400-luv., Bernt Notke?
K: Arvid Stålarmin muistotaulu 1603 ja lukuisia aatelisvaakunoita
K: Barokki-kellotapulin kivialaosa keskiaik., puuyläosa 1761 Antti Piimänen
K: Hautausmaalla Prästkullan ja Lindön kartanoiden hautaholvit 1700/1800
K: BROMARVIN kirkko 1981
M: Käsityöläismuseo porvaristalossa, Kustaa Vaasankatu 13
M: Raaseporin linna 1378 Bo Joninpoika Grip, Snappertuna
M: Snappertunan talomuseo, laivurintalo, kirkon vier.
M: Tenholan kotiseutumuseo, kk.
M: Bromarvin kotiseutumuseo
R: Vanha kaupunki Barckenin niemellä
R: Paaluille mereen rakennettu kesäravintola Knipan, Stallörenpuisto
R: Kaupungintalo 1882 Th. Höijer
R: Snappertunan pappila, pitäjäntupa ja kansakoulu 1800-luvulta
P: Tähtitieteilijä Sigfrid A. Forsiuksen muistokivi kirkon edessä
P: Hukkuneiden merenkävijöiden muistomerkki, Kustaa Vaasan kadun puisto
P: Sankaripatsas 'Pro Libertate Patria' 1952 Gunnar Elfgren
P: Waasakivi 1946 (kaupunki 400 vuotta), Skepparträdg†rden
P: Vapauden lähde, v. 1905 suurlakon muisto, Latokartanonkatu
P: Wegelius-muistokivi, 1. suomenruotsal. laulujuhlan 1891 muistomerkki
P: Mannerheimin kivi, Harparskog
L: Luonnonpuistot Ramsholmen ja Hagen
L: Siirtolohkare Ramunderinkivi ja tuulimylly, Kvarnbacken
L: Dagmarinlähde, Källviken
L: Tammisaaren saariston luontokeskus
N: Vesitorni, Kvarnbacken (Myllymäki) (avain torniin matkailutoimistosta)
E: Ruotsinkielinen Uudenmaan Prikaati, Dragsvik
H: Tenhola, Bromarv, mlk ja Snappertuna (1977) liitetty kaupunkiin
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti