396. UUSIKAUPUNKI

Asukkaita 17 tuhatta (4754 vuonna 1964), EU-kannatus 59,2 % (1994)

Miksi? Pittoreski kuvapostikorttikaupunki.

Milloin? Tiistaina 28.2.1984. Keskiviikkona 7.8.1996.

Helmikuussa saavuin junalla Turusta Uuteenkaupunkiin, jossa viivyin 1,5 tuntia klo 13 - 14:30. Lähes kaikki matkustajat jatkoivat Uudenkaupungin kaakkoiselta rautatieasemalta junalla vielä eteenpäin Kalarantaan, joka oli toinen asema kaupungin keskustassa, Kaupunginlahden pohjoisrannalla.

Kuljin ensin Rantakatua pitkin. Sitten nousin korttelin matkan mäkeä pohjoiseen, jossa oli Rantakadun suuntainen Alinenkatu, ja vielä korttelin verran ylempänä Ylinenkatu. Puutaloja. Kiva kauppatori. Pari vanhaa kirkkoa. Kirjastossa, Alinenkatu 34, vanhassa puurakennuksessa, oli mielenkiintoinen lehtien lukusali ja löysin sieltä kaupungin kartan.

Kuljin Ylistä katua länteen, autiota. Palailin Rantakatua. Telakan nostokurjet häämöttivät lännessä. Silta yli Kaupunginlahden, ylös oikealle kuin "Sibelius-puisto" lumessa, alas, Sorvakon rantatie lahden eteläpuolella ja taas siltaa pohjoispuolelle.

Punainen dieselveturi ja kolme matkustajavaunua jököttivät Kalarannassa odottamassa paluumatkaa Turkuun. Etsin koillisesta Myllymäkeä. Olivatko tuulimyllyt rikkinäisiä, pohdin. Lauma koululapsia kulki ohi. Kiiruhdin Kalarantaan junalle juuri ajoissa. Uusikaupunki oli viehättävä, pittoreski "postikorttikaupunki"!

***

Elokuussa saavuimme Uuteenkaupunkiin Franz Höijer -laivalla klo 22:05. Kävelimme 3 km koilliseen, Rantakatu - Alinenkatu... etsimään yösijaa. Laivan omat hytit olivat olleet jo varattuja, kun aamulla lähdimme Hangosta.

'Hotelli Lännentie', Levysepänkatu. Mies korjaili auringonvarjoja. Sisällä peliautomaatteja, baari, keilahalli, biljardi... Varauskirja: retkeilymaja täynnä... Motellihuoneen hinta 290 markkaa (kahdelta). Maksoimme heti ja täytimme hotellikortit miten täytimme, kukaan ei ole koskaan huomauttanut aukoista. Avain. Herätyskello. Aamiainen klo 7-9 sisältyi hintaan. Motelli oli yksikerroksinen rivitalosiipi länteen, jossa huone 25 oli rivin viimeinen. Toinen aulassa näkemämme mies, joka ei laskuttanut, oli tullessamme petaamassa. Suihkut, TV-rämä, ikkuna heinäniitylle, radiomasto, unta keskiyöltä seitsemään. Runsas aamiainen, söimme pitkään, luimme rauhassa lehtiä, palautin avaimen klo 9. Joku muukin Franz Höijerillä nähty matkustaja oli aamiaisella.

Keskiviikkoaamuna kävelimme ensin Myllymäelle. Ostin linja-autoasemalta Bussilomalipun (340 markkaa). Istuimme Kaupunginlahden rannassa. Kirjasto oli sokkeloinen puutalo. Museona Laivanvarustajan koti saleineen ja ullakolla merimuseo. Toinen museo Merimiehenkoti, opas otti nurmikolla aurinkoa.

Romukauppa, Pelastusarmeija sekä iso divari Alisen tai Ylisen kadun itäpäässä, vanhoja lehtiä. Kahvilassa raparperipiirasta, 5+7 markkaa. S-Market, Jättis-tuutit 4,90 markkaa.

Luotsimuseo meni kiinni kolmelta, istuimme sen mäellä puoli neljään. Myös vanha kirkko oli sulkeutunut klo 15. Tyttöystävä lähti klo 16:45 pikavuorolla Helsinkiin. Minä tutkin linja-autojen aikatauluja kirkkopuistossa.

Jatkoin matkaani Laitilaan (22 km, 19 markkaa) Oras-linjojen bussilla klo 17:40. Matkan varrella ohitettiin Kalanti 17:50 ja Laitilaan tultiin 18:05. Toiseksi viimeinen matkustaja jäi jo Turusta Raumalle vievän 8-tien risteykseen. Olin ainoa, joka jatkoi Laitilan linja-autoasemalle. Sieltä lähdin klo 19:40 pikavuorolla Raumalle, josta edelleen keskiyön yli Vaasaan.

UUSIKAUPUNKI 17 k 59,2 Kaup.1617 (r. Nystadt)
K: Vanha harmaakivikirkko 1629, Rantakatu 39
K: Uusi goottilaistyylinen kirkko 1863 G.T. Chiewitz, Rauhankatu
K: Alttaritaulun (3-os.) maalannut kaupungin oma poika R.W. Ekman
K: Putsaaren piilokirkko, hirsikappeli n. 1600-, ulkosaaristossa
K: PYHÄMAAN uhrikirkko 1600, maalaukset Kristian Henrikinp. Wilbrandt
K: Pyhämaan uusi harmaakivikirkko 1804 Th. Vennberg
K: LOKALAHDEN puukirkko 1763 lukkari J. Höckert
K: Lokalahden tyyliltään erikoinen kellotapuli 1734
K: KALANNIN P. Olavin keskiaik. harmaakivikirkko 1460
K: Kalannin kirkon kalkkimaalaukset 1471 Petrus Henriksson Pictor
M: Kulttuurihistoriallinen museo, merihistoriaa, Ylinenkatu 11
M: Luotsimuseo, Vallimäki
M: Merimiehen koti, Myllykatu 18
M: Dynamokeskus Bonk, Alvar Gullichsenin Bonk-taidenäyttely
M: Automuseo, Saab-kokoelma, Autokorjaamomuseo
M: Pyhämaan kotiseutumuseo, kalastusesineistöä, ranta-aitat, kk.
M: Lokalahden 'Hultan torppa'-museo, Heikkalantie 157
M: Kalannin kotiseutumuseo, Männäisten Vähä-Kudila, Kuriirinkuja 1
M: Kalannin veteraanimuseo, Pruukintie 7
P: Sankaripatsas Saaristonaisen suru, Jussi Vikainen, Vanhan kirkon puisto
P: Vapauden ja itsenäisyyden muistomerkki, Katri Varen-Varis, U. kirkon puisto
P: Uudenkaupungin rauhan 1721 muistomerkki, Reino Harsti, kauppatori
P: Toivo-patsas, suihkukaivo, Jussi Vikainen, Rauhanpuisto
P: Merenkävijäin muistomerkki, Olli Vahtera, Vallimäki
P: Vannaksen säätiön muistomerkki
P: Kellontekijä August Nordenskiöldin muistomerkki, Jussi Vikainen, Vallimäki
P: Itämaisen sodan ja optillisen lennättimen muistomerkki, Kivimäki
P: Olof Snellmanin muistomerkki, Vanhan kirkon puisto
P: Parkkilaiva Pekingin ylämärssyraaka, Vanhan kirkon puisto
P: Vuoden 1846 palon laatta, Myllykatu
P: Vuoden 1855 palon laatta, Sepänkatu
P: Pyhämaan hautausmaalla merimiesten ja kalastajien muistomerkki
P: Rukoilevaisten johtajan Efraim Jaakkolan muistokivi, Kalanti
P: Rukoilevaisuuden aloittajan piika Liisa Eerikintyttären patsas, Kalanti
N: Myllymäen puisto, 4 tuulimyllyä, näkötorni
H: Pyhämaa liitetty 1974, Lokalahti 1981, Kalanti 1993