381 TURKU

Asukkaita 167 tuhatta (135270 vuonna 1964), EU-kannatus 63,5 % (1994)

Miksi? Historiallinen pääkaupunki. Portti Ruotsiin.

Milloin? Sunnuntaina 16.8.1981.

Elokuussa lähdin Turkuun. Olin käynyt siellä vasta pari kertaa, 10 ja 18 vuotta aikaisemmin, luokkaretkellä ja pikkupoikana, raitiovaunujen aikaan. Myöhemmin olen käynyt kymmeniä kertoja.

Junassa klo 9:10 - 12 oli vähän matkustajia, 2. luokka, viimeinen vaunu. Vain oikeanpuoleiset ikkunapaikat oli miehitetty. Karjaan jälkeen oikealta riitti ikkuna minullekin. Räikeäasuinen freelancer-toimittaja iski juttuseuraa isosta, valkeahiuksisesta naisesta. Luin junaan jätettyä Hesaria.

Turussa ensimmäinen näkemäni "alkuasukas" oli ruskeaksi paahtunut FM Timo K. Saarniemi,39, lukion äidinkielenopettaja ja rock-antropologi. "Teksi" seisoi bussipysäkillä asema-aukion lounaiskulmalla, Ratapihankadulla. Myöhemmilläkin käynneillä havaitsin Timo Saarniemen (1942-2005) vaikkapa pyöräilemässä Hämeenkadulle, muualla kuin kotinurkillaan Mikaelin kirkon varjossa Sairashuoneenkadulla.

Kävelimme Käsityöläiskatua Aurajoelle ja joen rantoja pitkin. Kaupunkikuva vaikutti räikeän kirjavalta. Oli rinnakkain korkeita taloja ja matalia hökkeleitä. Kävimme Turun Tuomiokirkossa istumassa ja lukemassa karttaa. Luostarinmäen Käsityöläismuseossa oli kirjanpainajia, kirjansitojia ja muita taitajia. Ruokailimme baarissa, jolla oli kummallinen nimi, Mokonäkki?

Ajoimme kauppatorilta bussilla 4 (joka tuli täyteen italialaisia naisia!) Amiraliteetin kadulle, sitten Turun linnaan. Siellä oli suoritettava viitoitettu kierros osoitetussa järjestyksessä. Kiehtovia pienoismalleja.

Lähdimme satamaan katsomaan Vikingin ja Siljankin terminaaleja - parin viikon päästä odottavaa omatoimista Skandinavian junakiertomatkaa varten. Lähdimme bussilinjalla 1 rautatieasemalle. Eipä mennytkään sinne vaan ajoimme pitkälle radan toiselle puolelle, josta kävelimme takaisin. Välillä satoi. Saavuimme asemalle juuri ennen junan lähtöä klo 17:20.

Sangen täysi juna, ensimmäinen vaunu. Koululaisten viimeinen lomapäivä. Perniöstä vastapäätä istui pitkätukkainen isä 16- ja 8-vuotiaiden poikiensa kanssa, joista nuorin näpräsi Rubikin kuution hetkessä oikeaan järjestykseen! Konduktööri oli persoonallinen tyyppi, joka kurkisti epäluuloisena vaunun eteiseen. Joku naispari oli varannut paikat ja toinen pari menetti paikkansa heille.

TURKU 167 k 63,5 Kaup.1229 (r. Åbo)
K: Turun tuomiokirkko 1300/1370 Unikankareen kumpu
K: Haudat: Maunu II Tavast, Åke Tott, Torsten Stålhandske, Kaarina Maununtytär
K: Kaarinan (P. Katarinan) keskiaik. kivikirkko 1300/1450, Turun yo-kylä
K: Kaarinan kirkon kivinen kellotapuli 1826 Juha Lindström
P: Kaarinan kirkkomaalla Mathias Caloniuksen hautamuistomerkki 1828
K: Kaarinan kirkkomaan Gadolin-, Winter- ja Frenckell-hautakappelit 1700-
K: Turun Maarian keskiaik. kivikirkko, 1390/1450, Maunu Tavastinkatu
K: Ortodoksinen P. Aleksandran kirkko 1839 C.L. Engel, Kauppatori
K: Mikaelin kirkko 1905 Lars Sonck
K: Juutalainen synagoga 1911 August Krook, Brahenk. 17
K: Turun Martinkirkko 1933 G.H. Wahlroos & Totti Sora
K: Ylösnousemuskappeli 1941 Erik Bryggman, Uusi hautausmaa
K: Roomalaiskatolinen P. Birgitan kirkko 1966 A. Sandelin, Ursininkatu
K: Pyhän Ristin kappeli 1967 Pekka Pitkänen
K: Henrikin kirkko 1980 Pitkänen & Laiho & Raunio
K: Kakskerran harmaakivikirkko 1700-
K: Kakskerran kellotapuli ja Bonsdorffin sukuhauta, Carlo Bassi
K: Paattisten kirkko 1909 H. Rancken
K: Hirvensalon kirkko 1962 ja Pallivahan kirkko 1968, Pekka Pitkänen
M: Turun linna 1280-, matalampi esilinna 1550, Aurajoen suulla
M: Luostarinmäen käsityöläismuseo, talot säilyneet v. 1827 suurpalolta
M: Turun taidemuseo 1904 G. Nyström, Puolalanmäki, Aurakadun päässä
M: Merimuseo, ent. tähtitorni 1819 C.L. Engel
M: Apteekkimuseo, Qwenselin talo, Läntinen Rantakatu
M: Biologinen museo, Neitsytpolku
M: Turun yliopiston eläinmuseo, Yliopistonmäki
M: Kotimuseo 'Ett Hem' Piispankadulla
M: Purjealus 'Suomen Joutsen' ja museolaiva 'Sigyn'
M: Sibelius-museo, Piispankatu 17
M: Wäinö Aaltosen museo 1967 Matti ja Irma Aaltonen, It. Rantakatu 38
M: Aboa Vetus & Ars Nova -museo, historia ja nykytaide, Rettigin palatsi
M: Kuralan Kylämäki Aurajokilaaksossa, 4 maatilan kulttuurimiljöö
R: Entinen Akatemiatalo 1815 Gjörwell & Bassi
R: Brinkkalan talo ja ruotsalainen klassillinen lyseo, tuomiokirkon lähellä
R: Samppalinnan tuulimylly 1860, vieressä kesäteatteri
R: Turun yliopiston rakennukset, Aarne Ervi, Vesilinnanmäki
L: Ruissalon saari, kasvitiet. puutarha, kansanpuisto, tammimetsiä
V: Aurajoki, Kakskerranjärvi
H: Pohjoismaiden laajin kaupunkipalo 1827 tuhosi yli 2500 taloa
H: Turkuun liitetty osia Kaarinasta, Paattinen, Maaria 1967, Kakskerta 1968