Asukkaita 56 tuhatta (45874 vuonna 1964), EU-kannatus 65,8 % (1994)
Miksi? Suomen väliaikainen pääkaupunki (1918)
Milloin? Keskiviikkona 19.8.1981. (Useasti myöhemmin)
Käytyäni sunnuntaina Turussa ja tiistaina Porissa (ensimmäistä kertaa), lähdin keskiviikkona junalla Vaasaan. Kolme kaupunkia, joista aloitin tietoisesti kaupunkibongauksen, aluksi vain suurimpiin kaupunkeihin rajaten, mutta myöhemmin pienimpiin maalaiskuntiinkin laventaen.
Vaasa oli isomman tuntuinen kuin Pori. Kauniimpi. Haisi vähemmän paperiteollisuudelle. Vähemmän ihmisiä liikkeellä. Enemmän tyylikkäitä vanhoja rakennuksia. Uusi Vaasa oli rakennettu isoon mittakaavaan, levein kaduin, samalla kun koko kaupunki siirrettiin lähemmäs parempaa satamapaikkaa tulipalon tuhottua Vanhan Vaasan v. 1852.
Viehättävä pengersilta vei Vaskiluotoon, jonka satamaan asti kävelin 4 km, havainnoidakseni Vaasan-laivojen liikennöintiä Uumajaan, ja saman matkan kävelin takaisin Vasa Express -laivan tultua.
Löysin Suomalaisesta kirjakaupasta (Manchester) Guardian -lehden (Lontoosta)! Olin lukenut liberaalilehdestä käännettyjä artikkeleita Helsingin Sanomista.
Lähdin Vaasasta klo 15:45 bussilinjalla 10 Vanhaan Vaasaan, jonka uskoin sijaitsevan Mustasaaren kunnan puolella, koska siellä oli Mustasaaren kirkko. Mutta taisin sittenkin käydä vain Mustasaaren rajoilla, Vaasan puolella pysyen.
Museo oli kiinni. Valokuvasin entisen kirkon raunioita, korkeita kiviseiniä ilman kattoa ja ikkunoita. Lattiana oli leikattu nurmikko. Korsholman linnan vallit, kellotapulin jäänteet ja Triviaalikoulun rauniot olivat vaatimattomia, vähemmän kuvauksellisia. Välillä satoi vettä. Runebergintie oli pieni maalaispolku. Kaunis puistotie Mustasaaren kirkolle, joka häämötti kauniina tien päässä.
Palasin klo 17:05 bussilla takaisin Vaasan keskustaan. Bussimatka oli vain 6 km ja maksoi 2 markkaa 80 penniä. Olisihan sen voinut kävelläkin. Bussi kiersi ja kaarteli kylän nurkkia ja lähiöitä - ehkäpä käväisten Mustasaarenkin puolella.
Kävin Vaasan luterilaisessa kirkossa, joka ei tehnyt vaikutusta. Mutta merenrannoilla oli kauniita puistoja, katukiveyksenä oli vanhanaikaisia mukulakiviä, oli vilkas kauppatori ja hienoja patsaita. Istuin merikotka-aiheisen 'Ilmailun muistomerkin' juurella syömässä matkaeväitä, Vaskiluodon pengersillan varrella.
Paluumatkalla junanvaihto Seinäjoella 20 minuuttia. Käväisin tien yli asemaa vastapäätä olleessa 'tavaratalossa' ja K-kaupassa. Ostin suklaata, jäätelöä ja Pepsi-colaa. Paluumatka Helsinkiin väsytti. Lakeus ei ollut niinkään vaikuttava näky. Laihioiden sun muiden Kyröjen asemat olivat aina samanlaisia.
VAASA 56 k 65,8 Kaup.1606 (r. Vasa)
K: Luterilainen kirkko 1867 C.A. Setterberg
K: Alttaritaulu 'Paimenten kumarrus' Albert Edelfelt
K: P. Nikolain ortodoksikirkko 1862 C.A. Setterberg, Kasarmintori
K: Palosaaren kirkko 1910 A.W. Stenfors
K: Huutoniemen betonikirkko 1964 Aarno Ruusuvuori, Kuninkaantie 1
K: Korsholman P. Marian keskiaik. kivikirkko 1400, raunio 1852, Vha Vaasa
K: Mustasaaren kirkko, ent. hovioikeus 1786 C.F. Adelcrantz
K: Kellotapuli, C.A. Setterberg
M: Pohjanmaan museo & Hedmanin kokoelmat, Museokatu 3
M: Tikanojan Taidekoti, Hovioikeudenpuistikko 4
M: Nandor Mikolan museo sisäsatamassa
M: Wasastjernan kauppakartano 1798, Pohjanmaan museon Vanhan Vaasan osasto
M: Ostrobotnia Australiksen biologiset kokoelmat, Hovioikeudenpuistikko 9
M: Merimuseo, Palosaaren salmi
M: Bragen ulkomuseo, Hietalahti
M: Edvinin taidepolku ja korsumuseo
M: Stundarsin käsityöläiskylä
R: Hovioikeus 1862 C.A. Setterberg
R: Raatihuone 1864 C.A. Setterberg (myöh. lyseo, lukio)
R: Kaupungintalo 1883 Magnus Isaeus (kaunis portaikko)
R: Keskuskortteli Rewell Center 1962 Viljo Rewell
R: Palatsimainen Hartmanin talo 1913 K.S. Kallio
R: Palaneen triviaalikoulun rauniot (oppilaana Runeberg), Vha Vaasa
P: Vapaudenpatsas 1938 Yrjö Liipola, kauppatori
P: Topeliuksen patsas 1915 Emil Wikström, Kirkkopuisto
P: 'Ilmailun muistomerkki' 1969 Kalervo Kallio
P: Vaasan taistelun 1808 muistomerkki, Vanha Vaasa
P: Pakanaristi 1894, Korsholman linnan (1300) paikalla, Vha Vaasa
N: Vesitorni, näköalatorni
E: Wasalandian huvipuisto, Vaskiluoto
E: Trooppinen kylpylä Tropiclandia, Vaskiluoto
V: Pohjanlahti
H: Kaupunkia siirrettiin 1852 tulipalon jälkeen 6 km meren rantaan
H: Vaasan virallinen nimi oli Nikolainkaupunki v. 1855-1917
maanantai 19. heinäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti