392. UTSJOKI

Asukkaita 1 tuhat (1362 vuonna 1964), EU-kannatus 32,8 % (1994)

Miksi? Tenojoki

Milloin? Torstaina 6.6.2002

Matkustimme autojunalla Rovaniemelle, josta lähdimme aamulla autoilemaan Nelostietä Sodankylän ja Inarin kautta Utsjoelle. Poikkesimme välillä kävelemässä jängällä. Utsjoella jatkoimme sen pohjoisimpaan kylään Nuorgamiin, ylitimme rajan Norjaan ja käväisimme Vesisaaressa (Vadsö). Jäämeren rannalla tuuli hyytävän kylmästi. Saksalaisseurue kyseli meiltä tietoa leirintäalueista. Muita ihmisiä ei juuri näkynyt liikkeellä.

Palasimme Suomen puolelle ja yövyimme lomamökissä Nuorgamissa klo 23 - 8. Mökki maksoi 45 euroa yöltä eli 15 euroa kolmihenkisen seurueen jäseniltä. Aamulla lähdimme Tenojoen kaunista rantatietä pitkin Karigasjoelle, jossa siirryimme Ruotsin puolelle. Suomen puolelta katsoen tunturit näyttivät kauniimmilta Norjan puolella rajaa, mutta Ruotsista katsoen Suomen puolella rajaa.

UTSJOKI 1 32,8 Per. 1876
K: Harmaagraniittikirkko 1853 E.B. Lohrmann
K: Alttaritaulu 'Vapahtajan taivaaseen astuminen' 1924 A. Koivisto
K: Karigasniemen kappeli 1966 L. Järvi-Larkas
R: Pappilarakennus 1843 C.L. Engel
R: Kirkkotuvat (pitkämatkalaisten seurakuntalaisten yöpymiseen)
R: Välimaan vanhat rakennukset
R: Kirkonkylän uusi silta 1993
L: Tenon kosket Yläköngäs ja Alaköngäs
L: Utsjoen Ailigastunturi 342 m, polku Utsjoen sillan luota
L: Karigasniemen Ailigastunturi 620 m
L: Muotkatuntureiden retkeilyreitti Inari-Karigasniemi
L: Kevon kanjoni, Kevon luonnonpuisto
L: 'Euroopan kaunein maisematie' Utsjoki-Karigasniemi
E: Nuorgam, Suomen pohjoisin kylä, säähavaintoasema, yötön yö 20.5.-24.7.
V: Tenojoki (lohijoki), Kevojoki
H: Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta