441. ÄETSÄ

Asukkaita 5 tuhatta (2787+3675 vuonna 1961), EU-kannatus 46,0 % (1994)

Kiikka ja Keikyä yhdistyivät Äetsän kunnaksi vuonna 1981. Äetsä ja Vammala muodostivat Mouhijärven kanssa Sastamalan kaupungin vuonna 2009. (Vammala erotettiin Tyrväästä kauppalaksi 1912, kaupungiksi 1965. Tyrvää ja Karkku yhdistettiin Vammalaan 1973.)

Miksi? Äetsän voimalaitos. Sarkia-museo Kiikassa.

Milloin? Lauantaina 27.6.2009. Perjantaina 30.6.2017

Ajoimme v. 2009 Säkylästä Huittisten ja Äetsän kautta kohti Vammalaa eli Sastamalaa. Äetsä koostui entisistä Keikyästä ja Kiikasta leveän Kokemäenjoen varrella. Komea punatiilinen teollisuuslaitos - voimalaitos tietenkin! Olin ajanut reittiä ennenkin linja-autolla Huittisista pohjoiseen.
.
**

Vuonna 2017 kävelin Äetsän Kiikasta Vammalaan, Vanhan kirjallisuuden päiville.
.
Kiikan kirkonkylän keskus lienee vilkas Sale-kauppa, pitkän valkean kolmikerroksisen talon alakerrassa. Toisen kerroksen pohjoispäässä tavalliset asuntojen ikkunat vaihtuvat nauhaksi kapeita pystyikkunoita, joiden takana saattaisi olla vaikkapa juhlasali.
.
Tien toisella puolella on hautausmaa ja punainen puukirkko (1806), jonka länsitornissa on neljä ikkunakerrosta, joiden yläpuolella korkeuden melkein kaksinkertaistava harmaa kapeneva suippokärki. Hautausmaan kaakkoisnurkalla on pieni punainen hirsirakenteinen Makasiini, jossa järjestetään taidenäyttelyitä, viimeksi Tuomo "Tumpin" 29.6. asti.
.
Kävelen pienenevää tietä Makasiinin ohi hetken itään, kunnes tie kääntyy laajan pellon nurkalla metsään pohjoiseen. Eteläpuolella on vanha kerrostalo, jonka tarkoitusta en selvitä. Vanhat kerrostalot ovat Kiikassa siellä täällä hajallaan.
.
Lähden kävelemään kirkolta etelään, ensin siltaa yli tien 249 (Keikyä - Kiikka - Vammala - Karkku - Häijää - Hämeenkyrö), sitten ruskeaa rautakaarista siltaa yli Kokemäenjoen. Bussipysäkillä istuu paikallinen röyhtäilijä aurinkoisena kesäpäivänä 30.6.2017 klo 10:50.
.
Tien itäpuolella on pitkässä moniulokkeisessa rapistuvassa valkeassa puutalossa yhteisöllisiä toimitiloja, Kiikan kyläseuran toimisto, kudonta-asema sekä Kiikan kirjasto. Tienviitta osoitti sivutietä pitkin kirjastolle, mutta oikealle ovelle en osunut. Ympäristössä on hajanaisia taloja, huoltoasema, pienteollisuutta.
.
Kokemäenjoen eteläpuolelta lähtee Sarkiantie itään, Hoipolasta 4 km Tyrväänkylään. Turhan paljon autoliikennettä, kuorma-autojakin. Polkupyöräilijät voivat rekisteröidä ajosuorituksiaan A5-vihkoon muovisessa postilaatikossa. Avaran peltomaiseman yli näkyy eteläpuolella valtatie 12 (Tampere - Rauma).
.
Vastaani tulee runoilija Kaarlo Sarkian (1902-45) museo (1960-) eli 14-vuotiaan orpopojan lapsuudenkoti kumminsa kutoja Hilda Runnin harmaassa hirsimökissä, aivan tien varrella. Avaimen sisälle saisi tiedotteen mukaan naapurista Reunaselta, Sarkiantie 196. Vapaaehtoinen pääsymaksu.
.
Lähistölle on Sarkian (Aleksandra Sulinin pojan) syntymäkodin (Aadolfi Mäkelän mökin) paikalle v. 1960 pystytetty muistopatsas (Kauko Räike 1959), mutten ehdi etsiä. Metsikköön ja niemelle kohti Kokemäenjokea on v. 1989 rakennettu Sarkia-polku, jonka runorasteilla Sarkian säkeitä:
"On ehtoo hämäräinen,
ja saunat sauhuaa.
Ruislintu yksinäinen,
vain jossain narahtaa."
.
"Rukkipitäjä" Kiikan nähtävyyksiä pitäisi olla raittiasutus, en tiedä millä kulmalla kuntaa. Sarkiantiellä on jonkin verran peräkkäin omakotitaloja. Lapsille on pystytetty pihaan trampoliini suojakaitein. Pohjoiseen erkaantuu tie joen sillalle ja pienemmälle rinnakkaistielle, mutten lähde pidentämään 10 km:n kävelymatkaani Sastamalan Vanhojen Kirjojen Päiville.
.
Sarkiantie yhdistyy kahvilan jälkeen valtatiehen 12, mutta Pesurinkatu on kävelijälle ystävällisempi oikotie Vammalan Hoppuun. Poliisiauto ajaa ohitseni, näen sen myöhemmin pysäköitynä Kiitolinja-aseman kentälle. Pesurinkadun varrella on Tyrvään teollisuusalue, Epstra Oy ja jäteveden puhdistamo. Silta yli Pesurinojan.
.
Hopunkadun risteyksestä siirryn sivukujaa pohjoiseen, kävelytielle, joka seuraa Kokemäenjokea. Tulvavallin yli on rakennettu portaita laitureille. Kävelytie kaartaa Liekoveden Roismalanlahtea luoteeseen. Äiti ja pikkutyttö pohtivat rannalla: "Sinulle se on järvi, minulle joki." Puistonpenkillä istuva vanhus kysyy hoitajaltaan äänekkäästi ohikulkijasta: "Kuka tuo oli?" "En minä tunne."
.
Rajakatua kävelen Ojansuunkadulle ja lähestyn Sylvään koulua. Vastaani tulee läpinäkyviä muovikasseja kantavia vanhoja ihmisiä, kassit täynnä kirjoja, palaamassa "Vanhan kirjallisuuden päiviltä".
.

ÄETSÄ 5 46,0 Per. 1981
K: Keikyän puinen länsitornillinen ristikirkko 1912 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Simeon siunaa Jeesus-lasta'
K: Kiikan puukirkko 1807, Matti Åkergren, korjattu 1884
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1884 A. Såltin
M: Runoilija Kaarlo Sarkian lapsuudenkoti, museo, Kiikka
M: Keikyän kotiseutumuseo, Kiviniemi
R: Äetsän voimalaitos 1921, arkkitehtuurinähtävyys
R: Suomen pisin riippusilta 1948, 228 m
R: Vähähaara, vuoden kylä 1989.
P: Kaarlo Sarkian muistopatsas 1960 Kauko Räike, kodin lähellä
P: Sarkia-reliefi, kansalaisopisto
P: 'Äiti ja rukki', Kiikka
P: Perinnepatsas (kulkukauppias) 1987 Ensio Seppänen
L: Puurijärven ja Isonsuon kansallispuisto. Lintujärvi.
V: Kokemäenjoen kulttuurimaisema-alue. Kilpikoski.
T: Pehula (Keikyällä), Kiikan kirkonkylä
H: Keikyä ja Kiikka yhdistettiin 1981 Äetsäksi
H: Eteläisempi Keikyä oli aiemmin Huittisia. Kiikka Tyrväätä.