502. Åbus, Turku ja #Museokortti

Ostin Åbus-liput Turkuun, 2,90 euroa meno klo 8:30-10:35 ja 2,90 paluukin klo 18:20-20:30. ÅN NE halvemmat kuin Onnibus.fin tai Matkahuollon nettitarjoukset! Mukava yllätys, ettei otettu mitään 1 euron Onnibusin varauslisämaksua! (En muistanut katsoa Matkahuollon sijasta suoraan Pohjolan Liikenteen tai Vainion Liikenteen sivuja. Nuo mainitut kilpailijat ajavat Helsingistä Turkuun).
*
Åbus lastasi ruumaansa parin tytön polkupyörätkin. Tavallinen valkoinen, koristeelliseksi ulkomaalattu "liikuntaesteellinen" linja-auto, jonka ainoaan matkustajakerrokseen noustiin portaita. Matkustajia lähti Helsingin Kampista kuusi, eikä matkan varrelta tullut yhtään lisää.
*
Otaniemessä ajettiin suorempaan kuin Onnibus, pysäkki jo Keilaniemessä eikä Aalto-yliopistolla. Ruuhka jumiutti Kehä I:llä, mutta Turun moottoritiellä ajettiin ohi Munkkiniemen kautta tulleen Vainion Liikenteen bussin. Matkan varrella tuli useasti vastaan kilpailijoiden linja-autoja, joista kyllä Onnibusin punaiset kaksikerroksiset näyttävät komeimmilta!
*
Välipysäkkejä: Espoon Lommila (Ikea), Lohjanharjun Muijalan liittymä 24, Saukkolan liittymä 21, Suomusjärven Kivihovi - täällä poikettiin moottoritien yli huoltoaseman pihaan! Salon Piihovin liittymä 15 (jossa jopa Onnibus pysähtyy), Paimion liittymä 11, Turku Kupittaan asema.
*
Kupittaalta ajettiin Tykistökatua ja Itäistä Pitkäkatua länteen, sitten Kaskenkadun jyrkkä mäki alas Auran sillalle. Heti Aurajoen jälkeen oli päätepysäkki, Aurakatu 1 ja 2 eli Turun kaupungintalo! (Kaupungintalossa turisti-informaatio). Keskeinen paikka, kauppatorille vain yhden korttelin matka Aurakatua pohjois-luoteeseen.
*
Paluubussi lähti väljänä klo 18:20 kaupungintalon puolelta eli nokka joelle päin. Kupittaan asemalla odotettiin monta minuuttia klo 18:30 asti. Suomusjärven Kivihovissa käytiin taas huoltoaseman bussipysäkillä, mutta nyt ei tarvinnut ylittää moottoritietä. Matkustajia ei tullut lisää.
*
Salon Piihovin liittymän 15 bussikatoksessa oli mahdollinen asiakas. Hintaneuvottelu? Kuljettaja neuvoi ulkona ystävällisesti, miten Åbus myy liput yleensä etukäteen halvalla netissä (mutta bussistakin saa ostaa 20 eurolla). Asiakkaalla taisi olla Matkahuollon lippu ja hän jäi vielä odottamaan eri bussia.
*
Espoossa mukava yllätys: kuljettaja kuulutti aina pysäkit, ja nyt myös "Laajalahden ristin", joka oli Kehä I:llä heti, kun Leppävaaran kohdalla käännyttiin pois Tarvontieltä. Kaksi matkustajaa jäi tänne, minäkin. Pääsin kävellen kotiin! Internetistä en ollut huomannut pysäkkiä Otaniemen ja Lommilan välillä?
*
Turun liikennöitsijöiden TLO:n Åbus jätti myönteisen mielikuvan. Siistit bussit, hyvät kuljettajat, tasainen kulku. Käytän uudelleen! Internet-sivu oli hieman vaikea löytää. Välipysäkkien käytöstä voisi kertoa selvemmin, onhan niitä kilpailuetuna paremmin kuin Onnibussilla. Lippuvalinnat ovat Internetissä vain Helsinki, Turku ja Raisio, mutta ilmeisesti lipun kuusikirjaimisella koodilla (joita Onnibuskin käytti vielä viime kesänä) pääsee matkaan miltä tahansa välipysäkiltä. (Onnibusin lippu kelpaa vain tilatessa valitulta pysäkiltä).
*
***
*
Turussa pyrin Museokortilla ensimmäisenä lähimpään "Apteekkimuseoon ja Qwenselin taloon", mutta aukeaminen oli tänään siirretty klo 10:stä vasta 12:een. Palasin klo 17:10, viivyin 40-45 minuuttia. Pääsymaksu ilman Museokorttia olisi ollut 4,50 euroa. Läntinen Rantakatu 13.
*
Punainen puutalo Aurajoen rannalla oli yllättävän iso, kun jatkui kahtena siipenä pitkälle Linnankatua kohti. Ensimmäisenä vanhan apteekin myyntitiskit ja hyllyt täynnä purkkeja. Sitten monta huonetta apteekkarin työtiloja vaakoineen ja välineineen. Täytetty lisko. Vasemmalle länteen päästiin kustavilaiseen porvariskotiin, jossa saleja salien perään. Huonekalut seinien vieressä, keskilattia vapaa. Peilejä, muotokuvia, tummuneita tapetteja, kehtoja, soittimia. Lattialankut natisivat. Yksi ainoa kerros.
*
Vain pari turistia minun lisäkseni, mutta paljon enemmän valvovaa museon henkilökuntaa pukeutuneina historiallisiin vaatteisiin. Ikkunoista näki sisäpihalle, jossa istujia kahvilassa. Joitakin turistinkin istumisen sallivia tuoleja? Tähän mukavaan vanhanajan tunnelmaan voisi pysähtyä hetkeksi olemaan, ainakin mahdollisen matkakumppanin kanssa? Poikkean toistekin, jos sattuisi jäämään aikaa ennen Åbusin lähtöä? Helsingistä vertauskohteena mieleeni tulivat Seurasaaren talot.
*
***
*
Forum Marinum on iso merimuseo kahdessa talossa Linnankatu 72:ssa, lähellä Turun linnaa. Pääsymaksu ilman Museokorttia 8 euroa ja joen museolaivoihin 6 euroa. Pitkä kävelymatka Aurajoen rantoja pitkin. Sillat loppuvat, Föri-lautta vielä kulkee joen yli. Laiturissa museolaivoja: parkkilaiva Sigyn, fregatti Suomen Joutsen, sotalaiva ja etäisimpänä vielä matkustajalaiva Bore tai Kristina Regina.
*
Museokaupasta pääsi länteen kahvilaan, jonka keskellä tai sivulla on vetonaulana taidehistorioitsija Göran Schildtin (1917-2009) matkakirjoista tuttu purjevene Daphne, jolla Schildt matkusteli toisen maailmansodan jälkeen Välimeren maihin ja Egyptin Niilille. Kymmenmetrisen Daphnen kannen alle ei ollut pääsyä.
*
Museokaupan pohjoispuolella on venekatos, jonne voi tiirailla pääsymaksuttakin ulkopihalta verkkoaidan läpi. Isot veneet ovat telineillä mukulakivien päällä, mikä näyttää vähän kuivalta. Miten onnistuisi vaikka matala kahluuallas?
*
Niin venehallista kuin museokaupastakin itään pääsee itse museon suuriin tiloihin. Seinät ja katot puuta, mistä syntyy historiallinen, vanhohin puualuksiin viittaava tunnelma (toisin kuin Kotkan Merimuseon tyrskynmuotoisessa modernissa kivitalossa Vellamossa). Kierreportaita pääsee toiseen kerrokseenkin, josta avaria näköaloja natisevilta puusilloilta alas näyttelyihin ja jossa pieniä näyttelyesineitä, kuten valtava määrä perämoottoreita! Periskoopilla voi tähystää katon läpi Aurajokea. Erilaisia teemoja ovat vaikkapa tullilaitos ja koulutus merenkävijäksi, tapulikaupungit ja talonpoikaispurjehdus. Laivojen pienoismalleja. Kiertely vanhoissa meritunnelmissa vie paljon aikaa, hieman sokkeloisesti sopesta toiseen.
*
Toinen museorakennus on vieressä, kauempana merestä, Linnankadun varrella, lähempänä Turun Linnaa. Sielläkin museokauppa, perällä wc, museotiloissa useita veneitä. Laivojen pienoismalleja. Eniten minua taitaa kiinnostaa merimatkailun osuus. Kuvaruudulla pyörii Tuure A. Korhosen filmi 40 vuoden takaa, Finnlinesin risteilyltä Välimerelle ja Kanarialle, jaksan katsoa kokonaan.
*
***
*
Bore-laivassa on nyt retkeilymaja 3-4. kannella, kahvila ja ravintola ylemmillä kansilla, sekä museonäyttely 6. kannella. Nousin laskusiltaa laivalle ja portaita yläkansille. Komentosillalle ja yläulkokannelle pääsisi eräänlaisen poikkipuomisen "metroportin" kautta, johon taisi tarvita avainkortin, joka kehotetaan noutamaan retkeilymajan receptionista. En viitsi palata edestakaisin alas.
*
Muutenkin pääsee katsomaan ravintolaa köyden takaa ja kiinnostavia matkustajahyttejä 610-615. Ensimmäistä luokkaa aikoinaan. Laiva oli kulkenut Tukholman vanhankaupungin itärantaan, kunnes liikenne Skeppsbronille loppui 1976. Sitten laiva teki vuosikausia Kristina-varustamon risteilyjä mm. Välimerelle nimellä Kristina Regina! Matkaesitteitä oli tullut aikoinaan selattua ja tarjoushintoja mietittyä! Nyt näin edes laivan ja pääsin sen ikkunallisia hyttejä katsomaan. Kuvaruuduilla hyteissä pyöri matkavideoita.
*
***
*
Fregatti Suomen Joutsenelle oli oma lippukioskinsa. Liput ilman Museokorttia 6 euroa. Lipunmyyjä kopioi väliaikaisen pahvisen museokorttini pitkän numerosarjan. Odotin vielä varsinaisen muovikortin saapumista postitse Museoliitosta "2 viikon kuluessa", tasan 2 viikkoa kestikin.
*
Hämmästyttävän iso purjelaiva, tai ainakin avarat sisätilat monilla kansilla yllättivät minut! Täällä oli vihdoin useampia muitakin turisteja, sisämuseoissa vain muutamia. Laivalla oli havainnollistettu vaikkapa, missä matkaevääksi otetut, perunankuorilla ja pesuaineettomalla tiskivedellä elätetyt siat teurastettiin, tai kerrottiin miten eksoottisista satamista hankittiin paljon sukupuolitauteja.
*
***
*
Merimuseo ja laivat veivät niin paljon tunteja ja energiaa, että jaksoin käydä Turun Linnassa vain kääntymässä, lähellä kun kuitenkin oli, torni pilkotti puiden lomitse Suomen Joutsenen kannelle. Kuljin sisäpihojen läpi lännestä takaisin itään nousematta toisen kerroksen lipunmyyntiin saati torneihin, joissa olen ennen käynyt lapsena ja aikuisena. Lähdin etsimään enää pienempiä museoita.
*
Föri-lautan matka Aurajoen yli itärannalle vei 1,5 minuuttia. Matkustajia kertyi arviolta 30, maksimimäärän taitaessa olla 75. Ja lautta lähti molemmista laitureista melkein heti, joten odotusaikaa vuorojen välillä ei tainnut tulla viittä minuuttia enempää. Näin turistin laskelmin.
*
***
*
Biologinen museo, Neitsytpolku 1, Auran itärannalla, klo 16:27-17, sulkeutumiseen asti. Liput ilman Museokorttia 4,50 euroa, myydään klo 16:30 asti. Tunnelmallinen tumma jugendrakennus Urheilupuistossa. Sisällä hämärä käytävä kiersi kehän, jonka varrella valaistuja soppia, 13 dioraamaa, joissa täytettyjä eläimiä, komeimpina karhu ja hirvi, taustoinaan taitavat maisemamaalaukset! Lisäksi seinillä perhoskokoelmia ja kokoelmia isoja kovakuoriaisia, jotka melkein varastivatkin shown! Katsojina innostunut pikkupoika äitinsä kanssa.
*
Jokaisen ikkunan äärellä oli pari irrallista muovitettua esittelylevyä, joihin oli merkitty kunkin eläimen paikka. Hämäryys vaikeutti välillä lukemista. Pieniä eläimiä oli liiankin paljon, että kaikkia jaksaisi huomata, ja jokunen esittelypaperilla mainittu taisi puuttuakin? Näätä, mäyrä ja ahma tulivat ainakin mukavasti nähtyä, ja monia lintuja. Jos ohi kulkisin, voisin poiketa uudelleenkin.
*
***
*
Turun museoista jäivät toiseen kertaan Aboa Vetus & Ars Nova (Rettigin palatsin esittelyn kävin katsomassa jonakin vuonna ennen museon avautumista), Turun Taidemuseo, Sibelius-museo, Wäinö Aaltosen museo, Luostarinmäen käsityöläismuseo (jossa olen käynyt lapsena ja aikuisena), sekä tuttu, tutuin, Turun Linna. #Museokortti