7. AKAA (Toijala)

AKAA
(nimi palautui käyttöön tammikuusta 2007, Toijalan ja Viialan yhdistyessä).
Toijalassa asukkaita 8 tuhatta, EU-kannatus 61,3 % (1994)
Viialassa asukkaita 5 tuhatta, EU-kannatus 52,1 % (1994)

Miksi? Pienen teollisuuskaupungin tunnelma.

Milloin? Toijalassa vietin puoli tuntia tiistaina 20.7.1999

Saavuin Helsingistä klo 6:08 lähteneellä väljällä junalla 7:55 ja kiiruhdin heti jalkaisin kaakkoon ja etelään aluksi radan myötäisesti kaartuvaa Valtatietä. Radan varren pensaikkojen takaa kuului juoppoporukan örisevää mielipiteenvaihtoa.

Aistin nuivahtaneen, taantuvan, menneiden vuosikymmenten teollistuneen pikkukaupungin tunnelmaa. Pienenä annoksena mielenkiintoinen paikka.

Kuvauskohteenani oli uusklassinen puukirkko (1817, Bassi & Johan Berg), joka sijaitsi tyhjän torin länsipuolella. Lähistöllä oli myös keskiaikainen kivisakasti. Vesitorni-näkötornia tai tapettimuseoita en ehtinyt etsiä, kun palasin asemalle jo klo 8:25 lähteväksi ilmoitetulle Turku-Jyväskylä -junalle, joka oli kuitenkin myöhässä.

Toijala on kuuluisin Helsingin, Tampereen ja Turun risteysasemana sekä tapettitehtaista. "Toijalan takana ei ole mitään", rajasi runoilija Pentti Saarikoski.

Katsellessani karttoja mieleni tekisi palata ja kiertää keskustan kivikortteleita kauemmin kuin puoli tuntia. Karttojen perusteella Turun suunnan rautatie on siirretty 1960-luvun alun jälkeen kaartamaan kauempana keskustasta. Jokiranta ja Nahkialanjärvi voisivat miellyttää.

TOIJALA 8 k 61,3 Per. 1946, Kaup.1977
K: Uusklassillinen puukirkko 1817 Carlo Bassi & Johan Berg
K: Alttarimaalaus 'Kristuksen kirkastus' 1881 J. Forssell
K: Kivisakasti 1400-, vanha hautausmaa
K: Konhon ja Viialan kartanoiden hautaholvit, vanha hautausmaa
M: Tapettimuseo, Satamatie 8
M: Veturimuseo, veturitallissa
M: Ulkomuseo
P: Sankaripatsas M. Nordenswan
P: 'Luova tauko' 1973 Arvo Siikamäki
P: 'Kokko, hauki ja Ilmarinen', Emil Wikström, Nahkialan lampi
Näköala: Vesitorni
V: Vanajavesi
Hist: Entinen Akaan pitäjä, jossa Toijalan kylä