tiistai 5. kesäkuuta 2018

636. Tukholman ilmaiset museot 1-11

Tukholma tarjoaa 17 ilmaista museota,
joista melkein jokaisessa olen käynyt:
.
ArkDes, Armemuseum, Bonniers konsthall,
Etnografiska museet, Forum för levande historia,
Haga parkmuseum, Hallwylska museet,
Historiska museet, Livrustkammaren,
Medelhavsmuseet, Medeltidsmuseet,
Moderna museet, Nationalmuseum (avautui 13.10.2018),
Naturhistoriska riksmuseet, Riksidrottsmuseet,
Sjöhistoriska museet, Östasiatiska museet.
.
Vikingin Gabriella tai Mariella saapuvat Helsingistä Tukholmaan kymmeneltä ja päiväristeilijän olisi palattava laivalle neljältä (myöhästymisvaraa 16:10 asti). Kuudessa tunnissa ehdin kävellen 1-2-3-4 museoon, kunhan valitsen ne vain yhdeltä ilmansuunnalta päivää kohti.
.
*
Ryhmittely alueittain (lähimpää kauimmas):
.
Retki A)  Vanhakaupunki / Gamla Stan:
1) Asevarusmuseo / Livrustkammaren
2) Keskiajan museo / Medeltidsmuseet
3) Välimeren museo / Medelhavsmuseet
4) Historian elävöittämö / Forum för levande historia
.
.
Retki B)  Museosaari / Skeppsholmen:
5) Itä-Aasian museo / Östasiatiska museet
6) Arkkitehtuurimuseo / ArkDes
7) Modernin taiteen museo / Moderna museet
8) Taidemuseo / Nationalmuseum (avautui 13.10.2018)
+ Lelumuseo / Bergrummet (140 kruunua!)
.
.
Retki C)  Itäkeskusta / Östermalm:
9) Sotamuseo / Armemuseum
10) Historiamuseo / Historiska museet
11) Hallwylin museo / Hallwylska museet
.
.
Retki D)  Museopuisto / Gärdet:
12) Merimuseo / Sjöhistoriska museet
13) Urheilumuseo / Riksidrottsmuseet
14) Kansatieteen museo / Etnografiska museet
+ Poliisimuseo / Polismuseet (60 kruunua!)
+ Tekniikan museo / Tekniska museet (150 kr!)
.
.
Retki E)  Keskustasta luoteeseen:
15) Bonnierin taidehalli / Bonniers konsthall
16) Hagan puistomuseo / Haga parkmuseum
.
.
Retki F)  Yliopistoalue pohjoisessa:
17) Luonnonhistorian museo / Naturhistoriska
+ Kasvitieteellinen / Bergianska trädgården (20-80 kr!)
.
.
**
A)  Vanhakaupunki / Gamla Stan (4 kohdetta):
.
Laivalla hätäisimmät jonottavat poistumisportille puoli tuntia etukäteen. En viitsisi seisoskella. Neljännen kannen oikean kyljen käytävä vetää kymmenen jälkeen varsin hyvin. Viidenneltä kannelta tulevat saattavat ruuhkauttaa portaikon.
.
Ulkona tuhatjalkainen ihmisjono marssii Stadsgårdsledenin rantatietä länteen kohti Slussenia. Venäläiset ensikertalaiset pysähtelevät ottamaan valokuvia. Tukholmalaiset polkupyöräilijät sujahtelevat ohi soittokelloja rimputtaen. Jonon hänniltä aloittaen ohittelen hitaampia kunnes ehdin lähes kärkeen.
.
Valokuvamuseo Fotografiska jakaa kävelytien kahteen haaraan: joko suoraan päätien synkkään katukuiluun tai pohjoisemmas valoisalle merenrannalle. Aamulla seuraan rantaa. Ravintola- ja retkeilymajalaiva laiturissa. Maarianhaminan risteilyterminaalin katoskäytävä ruuhkautuu iltapäivisin, kun eläkeläiset etsivät tilausbussejaan palatakseen kotiseuduilleen.
.
Rannassa on (2018) Slussenin rakennustyömaan ajoportteja vartijoineen. Sukeltaudun hämärään jalankulkutunneliin ja käännyn oikealle pohjoiseen kohti Gamla Stania, jonka itälaitaa jatkan pohjoiseen. Rantakatu Skeppsbron on yksinkertaisin reitti, mutta varjoa auringolta tarjoava Österlånggatan suorempi. Ensin Järntorgetin läpi Evert Tauben patsaan ohi. Sitten Trafik-Nostalgiska Förlagetin myymälä, Österlånggatan 20 ("Varo raitiovaunua!" -logo). Sen ovitelineestä saa ilmaisen 36-sivuisen katalogin, joka esittelee satoja kuvakirjoja busseista, junista ja raitiovaunuista.
.
Itäinen Pitkäkatu päättyy kuninkaanlinnan eteläseinustalle, jonka kellarissa aukeaa kello 11 lähin ilmainen museo:
.
.
***
1) Asevarusmuseo / Livrustkammaren
(Slottsbacken 3, auki ti-su 11-17 ainakin)
.
Mukulakivinen Linnanmäki kallistuu jyrkästi itään. Linnan seinustalla on lännestä portaat Asevarusmuseon ovelle. Oven pielessä saattaa olla joitakin odottelijoita, jos kello ei ole vielä lyönyt yhtätoista.
.
Eteisessä on oikealla esitehylly. Vasemmalta lähtee käytävä peremmälle kohti museokaupan myyntitiskiä. Latino-nainen kysyi minulta (kesäkuussa 2016), onko museo ilmainen, mutta pelästyi kuitenkin myyntitiskiä ja pakeni ulos. Myymälän ohi saa mennä vapaasti maksamatta peremmälle museoon.
.
Museo koostuu pimeistä kellarikäytävistä, jotka levenevät pieniksi saleiksi A-E. Esineet ovat suurissa vitriineissä lasiseinien takana. Tähän museoon on helppo tulla talvellakin miettimättä naulakkoja päällysvaatteille. Pimeää ja hiukan ahdasta. Puolessakin tunnissa ehtii käydä, jos aikaa ei riitä tuhlattavaksi.
.
Kustaa II Aadolf perusti museon jo 400 vuotta sitten ja täällä on hänen paitansa verisenä ja hevosensa täytettynä Lützenin taistelusta 1632. Kolme kerrosta: sisääntulokerros, yläkerta sekä kellari. (Toisella käyntikerralla yläkerrassa oli maksullinen näyttely). Kellarissa esitellään upeita kuninkaallisia hevosvaunuja.
.
.
****
2) Keskiajan museo / Medeltidsmuseet
(Strömparterren, Norrbro, ti-su 12-17 ainakin)
.
Kuninkaanlinnan pohjoisseinustalta lähtee kolme siltaa pohjoiseen: Strömbron, Norrbro ja Riksbron (lännessä vielä Vasabron ja Centralbron). Pohjoissilta on toinen idästä. Sen itäpuolella on matala rantapuistikko, jonne pääsee jalkakäytävältä hissilläkin, ja josta löytyy ovi Keskiajan museoon.
.
"Hej hej!" tervehtii virkailijamies turistia informaatiotiskin takaa. Tähänkin museoon on helppo tulla ilman naulakkopakkoa ja varsin lyhyellekin käynnille (minulla 40 minuuttia). Museokaupan erikoisuuksia on muovinen haarniskakypärä (120-200 kruunua), kalliimmassa on nostettava ja laskettava visiiri.
.
Museon valaistus on hämärä. Muovitettuja pohjapiirroskarttoja saa telineistä lainaksi (ruotsiksi ja englanniksi). Ensin käytävää eteenpäin, sitten sali ja monta salia eri soppineen. Vuoden 1530 kaupunginmuurin raunioita on jätetty esille. Pienoismalli vanhan kaupungin alueesta "Staden mellan broarna". Jättinäytöillä esitetään vanhaa kaupunkia eri puolilta.
.
Elävän näköisiä vahanukkeja: leivänmyyjäeukko kumartuu kurkistamaan myyntiluukustaan. Ison veneen puolikas jäännöksenä. Ensimmäisen Tukholmaa esittävän taulun valokuva (alkuperäinen on Suurkirkossa, jonne on pääsymaksu 40 kruunua tai 4 euroa).
.
Parhaita lavastuksia on makaaberi hirttokukkula, jossa mm. teilipyörä (sanomalehden taidearvosteluakin pahempaan teilaamiseen). Seinällä lukee otteita laista täydessä ankaruudessaan. Myös harras kirkkosali hiljentymiseen.
.
Harvoja kävijöitä yhtä aikaa kanssani: joku äiti selittää lapselleen keskiaikaa. Nousen portaat näyttelysalissa majatalon toiseen kerrokseen, jossa on katettu ruokapöytä antimineen, jotka eivät ole häävejä. Seinillä eläinten nahkoja. Värjättyjä kirkkaita värejä, sininen indigo, punainen silkki, keltainen väri on saatu sipulista.
.
Portti ikkunoineen joelle, joka virtaa virmaa vauhtia Mälaren-järvestä Suolamereen kuninkaanlinnan ohi. Istuskelen hetken, koska selkä tuntuu tänään jäykältä ja varpaat kipeiltä.
.
.
*****
3) Välimeren museo / Medelhavsmuseet
(Fredsgatan 2, ti-su 11-17 ainakin)
.
Pieni matka edellisiltä museoilta, Norrbron yli ja Gustav Adolfs -patsastorin ohi pohjoiseen. Välimeren museon suurta esineistöä näkyy pienistä näyteikkunoista jo kadullekin. Sisäänkäynti vie suoraan komeaan entiseen pankkisaliin. En edes huomaa infotiskin miestä ja museokauppaa ennen kuin vasta poistuessani museosta.
.
Keskeisessä pankkisalissa esitellään Kyprosta. Muinaisia terrakotta-patsaita vaikuttavan suurikokoisina ja toisaalta hyvin pieninä, mutta valtavana ruskeiden saviukkojen laumana vitriineissä kuin Hattivatteja Muumilaaksossa. Lisäksi esitellään Kreikkaa, Italiaa, Syyriaa ja Lähi-idän maita.
.
Egyptin osasto on peremmällä, sinne vie reitti sivulta. Ruukkuja, sarkofageja ja muumioita. Kellariin on lavastettu hautakammio. Yläkerrassa on vilkas kahvila tai ravintola (lähi-idän makuineen) sekä vitriineissä pieniä esineitä, vanhoja lanttejakin.
.
Helppo mutta komea museo lyhyellekin käynnille, helmikuussa 2018 puoleksi tunniksi. Tammikuussa 1996 vietin Päivin kanssa museossa tunnin ja käynnistä jäivät mieleeni Kypros, Kultahuone ja Egypti!
.
.
******
4) Historian elävöittämö / Forum för levande historia
(Stora Nygatan 10, ma-la 12-16 ainakin)
.
Täällä voi käydä maanantaisinkin, muttei sunnuntaina! Näyttelyitä ihmisoikeuksista, suvaitsevaisuudesta ja demokratiasta sekä radikaalien ääriliikkeiden, kommunistien ja kansallissosialistien rikoksista ihmiskuntaa vastaan.
.
Vierailin tiistaina klo 15:00-15:15. Koululaisryhmälle pidettiin juuri esitelmää osassa salia. Nuoret vaihtoivat ainakin kaksi kertaa muovituoliensa suuntaa, sillä he olivat keskellä kolmea eri puolilla olevaa videoscreeniä, joiden välillä selostaja siirtyi eteenpäin.
.
Alakerrassa saattoi eri näyttelypaikoissa laittaa kuulokkeet korvilleen ja seurata videoruudulta ihmisten kertomuksia puuttumisesta kiusaamiseen tai syrjintään. Näyttely tuntui varsinkin juuri koululaisille suunnitellulta opetukselta vihapuheita ja erilaisten kansanryhmien sortoa vastaan.
.
Sivupöydällä oli jaossa tusina tai pari pieniä esitelehtisiä sekä isokokoinen 20-sivuinen lehti "Kommunistiska regimers brott mot mänskligheten", kannessa ankarat diktaattorit Pol Pot, Stalin ja Mao, Kiinan kulttuurivallankumouksellisia, ihanteellinen pioneerityttö mielipuolisine fanaatikon-katseineen, lapsisotilaita ja lapsiuhreja. Sisäsivuilla kuvataan mm. iskulauseiden houkuttelevuutta, isänsä kommunisteille kavaltanutta ihannelasta Pavel Morozovia, väestön kyydityksiä Siperiaan ja Neuvostoliiton vankileirejä. Ajatusleikkinä esitellään kuuden tavallisen 16-21-vuotiaan nykynuoren erilaiset laukut, jotka sisältävät Vaarallisia, totalitarismissa Kiellettyjä asioita!
.
Kapusin portaat toiseen kerrokseen, jossa päänäyttelynä selostettiin kymmenillä isoilla kuva- ja tekstitauluilla Kansallissosialismin nousu Saksassa I ja II maailmansodan välissä. Kuvasarjassa Führer harjoitteli vihapuhetta varten erilaisia poseerauksia fanaatikon-ilmeineen. Yläkerrassa oli myös runsas kirjasto, jonka lukupaikoilla istui lukioikäisiä nuoria, näyttelyn kohdeyleisöä.
.
Ulkona Stora Nygatan on minulle jopa tutuin Vanhan kaupungin katu, jota pitkin useimmin palaan klo 15:30 kohti Slussenia ja Viking Linen Mariellaa tai Gabriellaa, ohi sarjakuvakaupan "Comics Heaven" (Stora Nygatan 23). Stora Nygatanin poikkikujalla on Eric Anttilan sarjakuvakauppa "Serieboden" osoitteessa Sven Vintappare gränd 2 (Västerlånggatan 26-28). Mielikatuni Gamla Stanissa on silti kapea, pitkä ja autio Prästgatan, jolla ei kulje juuri muita kuin minä, koska kadun varrella ei ole kauppoja!
.
.
************
B)  Museosaari / Skeppsholmen (kohteet 5-8)
.
Kävelen Kuninkaanlinnan pohjoiskulmalta itäisintä siltaa (Strömbron) ja oikealle rantaa pitkin (Strömkajen), ohi hienon Grand-hotellin ja remontissa olevan taidemuseon (Nationalmuseum). Kapea silta Laivasaareen. Länsirannalla olisi vanhassa laivassa retkeilymaja "af Chapman", jossa yövyin talvella 2001.
.
Pitkä keltainen kapea 1600-luvulla rakennettu köydenpunomo idässä mäellä majoittaa nykyaikana Itä-Aasian museota. Ylös pääsee jalankulkuportaita. (Niiden vieressä on portti kallioon louhittuun luolaan Bergrummet, jossa on Lelumuseo, 140 kruunua! ei voi maksaa käteisellä!)
.
*****
5) Itä-Aasian museo / Östasiatiska museet
(Skeppsholmen, ti-su 11-17 ainakin)
.
Museo on juuri avattu kello 11, tulenkohan sisään ensimmäisenä? "Hej!" tervehtii museokaupan tyttö informaatiotiskin takaa. Bonsai-puiden näyttely alkaa heti ensimmäisestä kerroksesta, yläkertaan vievien portaiden alta. Tulokerroksessa on myös kahvila, perhehuone lapsille, wc:t ja lokerikot.
.
Toisen kerroksen näyttelyitä: 1) Kiina ennen Kiinaa; 2) The Middle Kingdom: Kiinan dynastiat aikajärjestyksessä merkittyinä käytävän lattiaan ja aikakauteen kuuluva esineistö vitriineissä. U-muotoinen kävelykierros halki Ming- ja Qing-kausien, päättyen vallankumouksen vuoteen 1911. Peremmällä on 3) Kiinan kirjojen historia, kirjoja vitriineissä ja otteita filosofien viisauksista; 4) Kirjasto ja 5) Auditorio.
.
Kolmannessa kerroksessa: 1) Japanin osasto. 2) tilava ja valoisa Patsashalli, jossa on Buddhan kuvia sekä itämaisia jumalattaria hedelmällisen näköisinä naispatsaina. Uskontoja erotellaan hindulaisuus, taolaisuus ja jainismi, joka jakautuu valkoasuisiin ja alastomiin tiukempiin. Jälkimmäisten mukaan naiset eivät pelastu. Rukouspaperi on jaossa kävijöille. 3) Kiinalaista maalaustaidetta. 4) Korea, keramiikkaa vuosilta 300-1900.
.
Ensin olen museossa aivan yksin. Hämärät salit, kiva eksoottinen tunnelma! Sitten alkaa tulla vastaan naiskolmikoita sekä koululaisia pienryhminä, kuten pitkä poika ja kaksi tyttöä, tumma ja vaalea, joista jälkimmäinen hihittää koko ajan. Pojalla on möreä ääni: "En koppe till!" "Hi-hi-hi!" Oli iso kuppi. Vietän museossa puolitoista tuntia syyskuussa 2016 ja aion tulla toistekin!
.
.
******
6) Arkkitehtuurimuseo / ArkDes
(Skeppsholmen, ti-su 10-18 ainakin)
.
Seuraan pitkänpitkää entistä köydenpunomoa eteläkaakkoon. Lännessä on entinen Skeppsholmenin kirkko, nykyisin konsertti- ja kokoustila. Tulen Moderna Museetin aukiolle. Portilla istuskelee (2016 ja 2018) parhaalla paikalla romanialainen rouva kerjäämässä.
.
Astun sisään kahden museon yhteiseen avaraan aulaan. Valitsen ensin eteläkaakosta Arkkitehtuurimuseon. Paljon pienoismalleja ja palikkamalleja rakennuksista. Erikoisinta esillä on täysikokoinen, huonekaluilla täyteen sisustettu 35 neliömetrin yksiö (seinittä): siihen on mahtunut asumaan 11 henkeä, joista 9 lapsia. Kodissa on paljon sänkyjä, lipastoja ja pöytä.
.
Filmiesityksiä: Koti Tukholmassa eri vuosikymmeninä, kymmenen 3,5 minuutin elokuvaa, katson 1960-, 1970- ja 1980-luvut. Näytelmä: sängyllä lojunut teinityttö siirtää kristallikruunun omaan huoneeseensa, kun hänen vanhempansa toljottavat telkkarista sarjaohjelmaa! Kulutan aikaa puoli tuntia syyskuussa 2016.
.
.
*******
7) Modernin taiteen museo / Moderna museet
(Skeppsholmen, ti-su 11-18 ainakin)
.
Kuljen aulan poikki luoteeseen, jossa on pitkä reunakäytävä. Siltä oviaukkoja koilliseen monien näyttelysalien labyrinttiin. Nähtävillä on mm. Dalin "venynyt pakara", kuten kuvaamataidonopettaja Inari Grönholm keskikoululuokalleni 1970-luvulla diakuvaa tulkitsi. Esillä on Picassoja ja Marcel Duchampin pisuaari "Pariisin ilma".
.
Lattialla lojuu soikionmuotoisen kuvaruudun pikku-televisio, jonka esittämässä vanhassa mustavalkoisessa sarjafilmissä nainen ja mies näyttävät käyvän vuoropuhelua. "LSD" on kirjoitettu samanlaisilla kirjaimilla kuin "ESSO" ikonisessa vuosikymmeniä vanhassa logossa.
.
Suuret näköalaikkunat koilliseen, meren yli kohti Djurgårdenin saarta ja kummituslinnamaista Nordiska Museetin taloa, ovat melkein parasta! Valokuvaan! Yleisöä on melko paljon, itäaasialaisia ja koululaisia, joista jotkut piirtelevät vihkoonsa opettajalta saamiaan tehtäviä.
.
Käytän aikaani 45 minuuttia syyskuussa 2016. Viimeiseksi iso museokauppa, jossa katselen arkkitehtuurikirjoja. Kirjassa "50 merkittävää arkkitehtiä" on mukana kaksi suomalaista: Eero Saarista esitellään 2 sivua ja Alvar Aaltoa 4 sivua.
.
*
Aikaisemmin kävin Moderna Museetissa Päivin kanssa maaliskuussa 2001, iltatunteina klo 18-19:50, kun yövyimme kaksi yötä naapurissa, vain 200 metrin päässä, af Chapman-laivassa. Museoon maksoi silloin 75 kruunua. Alakerrassa tai kellarissa oli esillä Munchin grafiikkaa. Yläkerrassa oli yllättävän paljon tyhjää tilaa ja pidin liian yksinkertaisena teosta, jossa maalipurkki oli mukamas kaatunut lattialle.
.
Mutta oli hienoja töitä: Yves Kleinin pesusieniä sinisellä pohjalla kuin meteorisade! Jackson Pollockin puuhevonen miellytti. Lopulta mestarit, Picasso, Dali, "Enigma of Wilhelm Tell", Chagall, Leger, Andy Warholin "Marilyn Monroe", Marcel Duchampin Kampa sekä Duchampin Pisuaari.
.
Kävin Moderna museetissa myös Ullan kanssa elokuussa 1981 sekä museon pihalla Ararat-näyttelyn aikaan heinäkuussa 1976 vanhempieni kanssa.
.
.
********
8) Taidemuseo / Nationalmuseum (13.10.2018-)
(Södra Blasieholmshamnen, ti-su 11-17 ainakin)
.
Monivuotisen remontin jälkeen ilmainen: arki-iltapäivänäkin katsojia jatkuvana virtana sisään! Pohjakerroksessa on Veistospiha sekä erityinen Lasten museokierros, jonne koti-isät/äidit työntelivät vauvanvaunuja (en käynyt). Elokuvasalissa katsoin videopätkiä 10 minuuttia. Museokauppa. Käynti vaatesäilöön ja käymälöihin kellariin ja hisseihin.
.
Osa vieraista lähtee ala-aulasta heti kiipeämään (oikealta tai vasemmalta) portaita yläkertaan. Syksyllä monilla on talvisetkin päällysvaatteet yllään, kuten minulla. Ulko-oven pielessä seisoi vartija, ja saleissa partioi useita Securitas-yhtiön virka-asuun pukeutuneita vartijoita, mutta en huomannut puuttumista vieraiden kantamiin kasseihin tai reppuihin (minulla ei ollut).
.
Tauluseinien edessä on eräänlainen jalus tai koroke, joka estää menemisen seisomaan liian lähelle. Tekstitiedot ovat ruotsiksi ja englanniksi yhdessä rivissä teosten alapuolella, usein varustettuna nuolella ylös tai alas, jos tauluja on päällekkäin ylempänä ja alempana.
.
Nationalmuseumissa on esillä sekä kuvataidetta, veistoksia että design-taideteollisuutta. Pohjakerroksen yläpuolella I kerroksessa on taidetta 1800-2000-luvulta, myös huonekaluja, puhelimia, kirjoituskoneita, porakone ja veneen perämoottori, kauniisti muotoiltuja käyttöesineitä. Naisryhmä ihastelee pitkään posliinisia astioita.
.
Näyttelysalit kiertävät sarjana talon ympäri, rinnakkain isompina ja pienempinä huoneina. Saakin olla tarkkana, ettei jää poikkeamatta johonkin saliin! Porrashalli on keskimmäisenä talossa. Ylimmässä II kerroksessa on esillä vanhempaa taidetta ennen vuotta 1800. Uskonnollisia teoksia, Rembrantia, Rubensia.
.
Mieleeni jäävät erityisesti valtavan kokoiset maalaukset Ruotsin historiasta: Kustaa II Aadolfin kuolema Lützenin taistelussa 1632, tai Kaarle XII:n ruumiin kantajat sotaretkeltä Norjasta. Antiikin tarinoita on kuvitettu: Parisin tuomio eli kauneuskilpailu ennen Troijan sotaa. Italian kaupungeista ja Rooman raunioista on kauniita valokuvantarkkoja maalauksia.
.
Minulle ei 1,5 tunnin vierailulla auennut taulujen järjestyksen logiikka, mutta kierros Kansallismuseossa tuntui hyvin antoisalta, jopa yli Tukholman muiden museoiden! Ehkä salaisuus onkin ylellisessä yllätyksellisyydessä ja seikkailussa, ohi kuivan kaavamaisuuden? Mieleni tekee ehdottomasti palata pian!
.
Aiempina vuosina: Tammikuussa 1997, jolloin pääsymaksu oli 50 kruunua, vietin Nationalmuseumissa täydet kaksi tuntia Päivin kanssa. Ajoimme ensiksi hissillä 3. eli II kerrokseen. Siellä oli silloin maalaustaiteen klassikoita: Frans Hals, Velazquez. Saleja maittain: Ranska, Italia. Ruotsalaisista esillä Zorn ja Larsson, sekä Sergelin veistoksia.
.
2. eli I kerroksessa oli vuonna 1997 näytteillä mm. posliinia. 1. eli Pohjakerroksessa oli museokauppa ja kahvila. Naulakkomaksu oli silloin 5 kruunua, mutta säilytyslokerot ilmaisia. Käymälässä oli pahvimukeja veden juomista varten. ("Det gör får snacket!" kommentoi ruotsalainen vedenjuontia.)
.
Remonttia tehtiin myöhemmin vuosikausia. Väliajalla oli ilmaisia tilapäisiä näyttelyitä Kulturhusetissa (mm. Eero Aarnion tuoleja).
.
.
************
C)  Itäkeskusta / Östermalm:
.
Sotamuseoon kävelen helposti tunnissa Vikingin laivalta. Kuninkaanlinnan kulmalta itäisin Strömbron, Kungsträdgårdenin itäpuolelta suorin koilliseen Arsenalsgatan (jolla Tunnelbanan T-merkki), Nybroplanin puiston kulmalle. Siitä koilliseen Sibyllegatan, ohi persoonallisen hevostallikorttelin (jossa maksullinen Esitystaiteen museo / Scenkonstmuseet, Sibyllegatan 2). Oikealle Riddargatan, Sotamuseon kortteli. Portista avoimelle isolle paraatipihalle.
.
*
9) Sotamuseo / Armemuseum
(Riddargatan 13, ti-su 11-17 ainakin)
.
Pohjakerroksessa voi kääntyä länteen tai itään, jossa a) The Power and the Story - museokritiikkiä! (Pysyvästikö vai tilapäisesti kesäkuussa 2016?) "Eri aikoina käytetyllä esitystavalla johdatellaan yleisöä ajattelemaan tavalla tai toisella." Museotutkijat esittävät itsekritiikkiä ja kehottavat ihmisiä ajattelemaan itse, ettei itämainen diktaattori vetäisi meitä nenästä.
.
Aktivointina kävijä saa äänestää kolme tärkeintä esinettä omalta ajaltamme. Valitsen 1) laptop-tietokone, 2) kännykkä, 3) matkakortti. Tulos: enemmistö oli äänestänyt kärkeen: 1) kännykkä, 2) läppäri, 3) pienoishelikopteri, 4) matkakortti. (En tunnistanut sanaa "Drone" ja sen symbolikuvaa, siksi jäi valitsematta).
.
Länsisiivessä: b) Valokuvia ensimmäisestä maailmansodasta, sekä c) Knitting Peace - virkattuja teoksia, jotka sukittavat tykkejä ja aseita. Kudottua käsityötaidetta on Suomessakin nähty mm. luonnossa puiden ympärillä. Jotkut haluavat kutoa ja virkata enemmän kuin villasukille ja kaulahuiveille riittää kysyntää.
.
II kerroksessa on komeasti esillä aseita, aikakausista 1900-luku sekä henkilöistä Raoul Wallenberg (1912-47), Unkarissa juutalaisia kansallissosialisteilta pelastanut diplomaatti, jonka Neuvostoliiton punaiset teloittivat "Stalinin käskystä".
.
Valokuva: Tukholmassa oli joku kansallissosialisti pistänyt kauppansa ikkunaan kieltokyltin: "Judar och halvjudar äga icke tillträde."
.
Yhteen soppeen on sisustettu kasarmin tupa kerrossänkyineen, tuoleineen, pieni pöytä ikkunan alla. Kuin Suomesta, mutta tuoleissa selkänojat, meillä pelkät jakkarat!
.
III kerroksessa esillä ovat 1500-1800-luvut. Hieno eksoottinen historiallinen tunnelma! Napsin joitakin valokuvia. Ketjuin kytkettyjä kiväärejä, joiden painoa voi kokeilla omin käsivarsin - jotkut äijäkävijät poseeraavat muijilleen!
.
Kulutan Sotamuseossa aikaa puolitoista tuntia kesäkuussa 2016. Sitten jatkan Riddargatania itään kohti Narvavägeniä. Oikaisen pohjoiseen jo Banergatania. Historiamuseon kortteli erottuu komeasti kuin Helsingin Kansallismuseo. Pääovelle nousee portaikko.
.
.
**
10) Historiamuseo / Historiska museet
(Narvavägen 13, ti-su 11-17 ainakin)
.
Museo jakautuu ylä-, ala- ja kellarikerrokseen. Yläkerrassa Ruotsin historiaa voi seurata kävelemällä pitkin lattiaan maalattua, eri tiloissa kiemurtelevaa aikajanaa, johon vuosilukuja on merkitty alkaen vuodesta 1000, jopa tulevaisuuden vuoteen 2027 asti!
.
Näyttelyissä havainnollistetaan vaikkapa keskiajan elämää, verilöylyä Visbyssä, sekä keskiajan taidetta. Kirkkotaidetta on koottu saliin suuri määrä! (Syksylle 2016 rakennetaan tyhjään tilaan jotakin uutta näyttelyä). Barokkisalissa on tuoleja 300 ihmiselle, varustettu esitelmille tai konserteille?
.
Museon alakerran osastot ovat: Vikingit. Arkeoteket. Muinaisajat 1-2. Kellarissa on Kultahuone, jota kiertää pyöreä ympyräkäytävä, josta voi katsella vitriinien lasien läpi kultaesineitä, kuten 7 kiloa kultarenkaita, jotka on sulatettu roomalaisista kultarahoista!
.
Historiamuseossa minulla kuluu tunti ja neljäkymmentä minuuttia (klo 12:50-14:30) torstaina 2. kesäkuuta 2016, jolloin museossa on myös paljon nuorisoryhmiä, ruotsalaisia luokkaretkeläisiä? - Ulkona keskustan kaduilla huomion kiinnittävät kevään tuoreet ruotsalaiset ylioppilaat, jotka ajavat autoilla, työntäen päänsä ulos avoimista ikkunoista, meluten ja töötöttäen autojensa torvia.
.
.
***
11) Hallwylin museo / Hallwylska museet
(Hamngatan 4, ti-su 12-16 ainakin)
.
Hallwylin palatsimuseo on jäänyt minulle arvoitukseksi keskeisellä paikalla. Huhtikuussa 2017 odottelin, ensin Nybroplanin Berzelii-puistossa ja lopulta klo 11:55 rouvashenkilöiden muodostamassa pienessä jonossa Hamngatanilla, että museon tammiportti vihdoin avautuisi klo 12.
.
Ulkoportin avauduttua jonotus siirtyi hetkeksi porttiholviin. Sisäpihalla pohjoisempana näkyi olevan tekeillä remontti. Nousin jonon hännillä puoli kerrosta ylemmäs vasemmalle länsipuolelle. Yläkerrassa joku pariskunta näytti kääntyvän vasemmalle, mutta minä seurasin pääjoukkoa oikealle museokauppaan, jossa kaikki rouvat alkoivat jonottaa kassalla lippuja maksulliselle esittelykierrokselle, jollainen alkaisi klo 12:30.
.
Olen käsittänyt että ensimmäinen eli toinen kerros olisi maksuton? Ilmainen sisäänpääsy, Free Admission. Kiertokäynnit erikseen. Palasin museokaupasta porrasaulaan ja mietin minne pariskunta katosi, käymäläänkö vai näyttelysaliin? Kaikki synkät mustat ovet olivat umpimielisesti suljettuina ilman mitään opastavia tekstejäkään. Kävelin portaat alas ja lähdin muihin kohteisiin, joita toki riitti.
.
Ylipäänsä Hallwylska lienee rouvasväen suosima kohde? Rikas kreivitär von Hallwyl (os. Kempe) hamstrasi kotitaloonsa (vuodelta 1890) "kaikkea mitä kerätä voi", kunhan vain mieleistään kaupoista löysi, ja määräsi kokoelmansa säilytettäväksi tuleville katselijoille muuttamattomassa järjestyksessä päähänpistonsa mukaisesti? Eva von Zweigbergkin kirja ("Se på stan i Stockholm" 1960) mainitsee luvun 13'000 esinettä 67 huoneessa. Lieneekö minua kiinnostavaa esineistöä?
.
.
Retket D, E, F sekä loput museot toisessa osassa:
637. Tukholman ilmaiset museot 12-17

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti