646. Ahvenanmaalle heinäkuussa 1991

Helsinki - Naantali - Maarianhamina - Sund - Mariehamn - Naantali - Turku.
Tapasin teekkari-Elinan linja-autoasemalla tiistaina 16.7.1991 klo 14. Hänellä oli matkavarusteiksi reppu ja kassi, minulla reppu, jossa takki, vesipullo, kamera. Hain Matka-Forumista esitteet. Yhdessä menimme Vikingin toimistoon. Jonotusnumeroa ei tarvinnut. Ajat ja nimeni kysyttiin.
.
Tänään 22:00 laiva Naantalista Maarianhaminaan, paluulähtö huomenna keskiviikkona klo 23:45. "Hyttipaikkoja ei ole." Laivan menopaluu 75 markkaa ja junaliput Helsinki-Turku 75 markkaa. (Normaalihinta 90 mk ja opiskelijahinta 60 mk, Elina näytti opiskelijakorttinsa ja puolitti kanssani 150 mk.)
.
Menimme tunniksi Valokuvataiteen museoon, Keskuskatu 6, VII kerros. Hissi suoraan museoon. 5 markkaa, opiskelijalle ilmainen, Elina vain kirjoitti oppilaitoksensa TKK:n listaan, opiskelijakorttia ei katsottu. Seinillä melko tylsiä Into Konrad Inhan Euroopan-matkojen valokuvia. Valoa ei aina langennut tarpeeksi katosta museoon. Ihmiset kertoivat pukeutumisellaan aikakautensa. Italiassa dramatiikkaa.
.
Vitriineissä oli esillä vanhoja kameroita, 1950-luvulta kuin minun. Stereo-kameroita! Matkalaukullinen kehitysaineita. I.K. Inhan laukku painoi 20 kg! Istuimme lukemaan valokuvalehtiä. Hyviä! Brigitte Nielsen alasti. Painettuina lehdessä valokuvat ovat parhaimmillaan! Parasta valokuvamuseossa oli näköala ikkunasta: Hotelli Torni, Hbl:n torni ja alapuolella Makkaratalon pysäköintipiha.
.
Kauppatorin iltatorille klo 16, ostimme kumpikin litran mansikoita 10 mk/litra. Tuli saderyöppy, istuimme Porthanian aulassa. Menimme ajoissa klo 17:07:n junalle, jossa oli tilaa riittämiin. Kaksin aika kului nopeasti!
.
Junassa söimme mansikat. I vaunu, touhottava pikkupoika + isä + ukki. Tikkareita osteleva pikkutyttölauma. Paljon matkustajia jäi Karjaalle. Vastaantulevan junan odotus 20 minuuttia!
.
Turku 19:30. Kävelimme Kauppatorille, ja sitten Puutorille: klo 20 bussi Naantalin satamaan, maksoi 12 mk. Ruma tie keskustasta satamaan.
.
Naantalin satamassa pyörimme ensin ulkona, aurinko helotti, mutta minne vielä mennä, missä käydä? Teollisuutta! teekkari inhosi... Iso Isabella-laiva (Tukholmaan) laiturissa klo 21, mutta Diana II:ta (Kapelskäriin) ei näkynyt? Kaksi porttia, joista eka Isabellalle oli auki. Kello 21:10 vaihdoin lippumme maihinnousukorttiin, jota ei sitten tarkastettukaan! Diana taempaa lipui laituriin vasta Isabellan lähdettyä.
.
Nousimme laivaan. Hyttiemäntiä laivan aukoilla, mutta päättäväisesti ohi vain. Ylemmän kannen vasemman takaosan piti olla istumasalonkia? Baarien läpi kuljettuamme löytyi tyhjä sitseria perältä. Jätimme tavaramme ja menimme peräkannelle. Yhdet portaat ylös ja saattoi kiertää laivaa sivuille, ja vielä yhdet portaat, niin oli kerroksen päässä bryggasta. Lasten kilpa-ajorata. Savua piipusta. Katsoimme taakse jäävää maata ja auringonlaskua 22-24. Videokuvaajia. Saksalainen vanha mies yksin kameroineen, haikeus? Meillä oli toisemme. Tuuli puhalsi joskus, ei takkia yllä.
.
Nukuimme kaksistamme sisäpuolen kahden viimeisen penkkirivin välissä, Elina selällään, minä kyljelläni, ahdasta välikössä. Oikeastaan olin ajatellut tilavampaa oloa - omaa välikköä kummallekin? Mutta rakkaani tuli viereeni yhteen ja samaan. Iltis-lehtiä alla, takki päällä, ei kylmä. Edellisessä välikössä oli toinen pariskunta! Makuupusseja keskellä lattiaa. Pyöreät pöydät. Mustalaisia ja muita seurueita laivassa. Tilaa riittävästi? Toistemme hellimistä. (Lopulta istuinkin tuoliin ja nukuin vasta sitten, yhden tunnin, Elina nukkui vähän kauemmin.)
.
**
MAARIANHAMINA, keskiviikkona 17.7.1991
.
Klo 6:00 käveltiin vain terminaaliin suoraan sitseriasta. Vähän oli muita maihin jääviä. Käytettiin vessat hyväksemme. Huomasin, että Oolannin puhelinluettelossa oli listaus myös numerojärjestyksessä, silti ohut ja isotekstinen vihko. Vastapäätä terminaalia oli huvipuisto. Katsoimme rannalta äskeisen laivamme lähdön eteenpäin kohti Ruotsia. Valoisaa, viileää, mutta kävellessä tuli kuuma, väsyttääkö Elinaa?
.
Omakotitalot ovat isoja, hoidettuja, kauniita. Ylellistä! Ruotsin vaikutelma. Asfalttitiet ovat leveät ja autiot. Katutilaa riittää varata pysäköintipaikoiksikin reunoille. Kuka mitäkin kustantaa, kaupunki, maakunta, valtio? Eteläpäästä melkein menimme jo kaupungin läpi, Torikadulle keskustaan. Kaupungintalo kukkulalla. Puiston reunassa on eri pysäkit bussilinjoille 1-5. Kello 7:05 bussi hiljensi vauhtiaan, jos haluaisimmekin sen kyytiin?
.
Ahvenanmaan liittämistä Ruotsiin ajaneen poliitikon Julius Sundblomin patsas on hassun pieni puistossa. Pikku-Caesar... Linja-autoasema on pohjoisempana, välillä tavaratalo Magazin ym. Kävelimme pohjoiseen, palasimme itärantaa veneitten ohi, vilkas liikenne. Lilla holmen, lintusaari. Tullarnas park, lehtevä vanha puisto.
.
Labyrintti 0,5 km matalista kivistä, jäljennös vanhasta. Istuimme kivelle keskelle. Poliisipari osoitteli ja ohitti. Mäellä, kaupungintalon vierellä, söimme lihapiirakat. Kauppoihin klo 9. Postikortteja. Tavaratalot. T-kaupasta kakku ja mehua. Paikallista ja suomalaista. Paljon tarjolla leivoksia makeita, mandariinikakkua imelästi, ruotsalaista vaikutusta? Postikorttien kirjoittamista klo 11. Aurinko kuumotti kävelykadulla. Vilkasta! Ihanaa!
.
Söimme kirkossa käynnin ja etsiskelyn jälkeen tavaratalon viereisessä ravintolassa tai ruokabaarissa, Elina katkarapusalaatin ja voileivän, minä lämmitetyn juustokuorrutteisen vihannespateen ja mehun. Tunnuslaatat tarjottimille ja annokset tuotiin klo 12:50. Odotus 10-15 minuuttia. Ei ehditty enää bussiin 13:05.
.
Pommern-laivan ja Merimuseon vierellä ehdimme vain käväistä klo 13:35. Aikaa 15 minuuttia? Jätettiin museot illaksi, auki -19. Vesitornin kivirinteen kautta linja-autoasemalle, urheilupuiston läpi, jossa tenniskenttiä.
.
Ostimme 15 markalla bussilipun Kastelholmaan, reittiä Maarianhamina - JOMALA - SUND. Linja-auton takaovesta pakattiin tavaratilaan lehtipaketteja. Matkan varrella kuljettaja heitti lehtinippuja etuovesta pysäkeille. Bussimatka klo 14:05-35 (perillä oikeasti 14:45...50),
.
Ensin bussi ylitteli 20 km:n matkalla tietä ristiin-rastiin poikkeamaan sivukyliin. Jomalan kunta. GODBY oli iso kauppakeskus. Tunnelista sukellus sillalle... Vuono. Elina nukkui vieressäni...
.
***
SUND, iltapäivällä  17.7.1991
.
KASTELHOLMA (korkea linna) näkyi puitten ylitse. Bussi kääntyi kaupalle. Vanhan pariskunnan perässä mekin jäimme pois kyydistä. Kohta tienhaara: 0,4 km Kastelholmaan. Palasin kaupalle katsomaan bussiaikataulut (14:55), paluubussi 17:50 on viimeinen, ja edellinen oli 14:15.
.
Kastelholman linnaan pääsi vain opastetulle kierrokselle, klo 15, 16 tai 17. Ehdimme vielä 15:05 liittyä ryhmään portilla. Maksu 10 markkaa, historian opiskelijoille olisi alehinta. Opastyttö selosti vain ruotsiksi, mutta kysyä saisi myös suomeksi, englanniksi tai saksaksi. Pitkät puuportaat hengästyttivät. Odotus tasanteella. Sitten
a) torni, opas ei kiivennyt ylös, siellä sai käydä ken halusi.
b) isompi osa linnaa, pari kerrosta sielläkin, toinen esitelmä.
Välillä saattoi nähdä muurilta alas pihalle. Kunnostustyömaa käynnissä. Kitiseviä vauvoja ja lomailevia aikuisia. Näkymä salmelle. Kierroksen kesto 50 minuuttia.
.
JAN-KARLSGÅRDEN. Kiva, yhtenäisesti oolantilaista - ruotsalaista miljöötä. Rantaa pitkin menimme sinne. Syötiin herkkumme kalliolla, katsottiin taloja ja ulkorakennuksia ja vankilamuseo! Ilmainen, auki klo 17 asti. Istuimme kalliolla, muurahaisten polulla, niitä isoja, jalkoihini.
.
KAUPASSA, rankkasateelta suojassa, klo 17:40. Lapsuuden kesälomiltani maaseudulta muistelemani maalaiskauppa, jossa on myynnissä kaikkea... Selasin sanomalehdet Äland ja Nya Äland (tiistailta 16.7.). Paikallinen skuuppi: John F. Kennedyn poika John-John, 31-v, meloi kanootilla Turusta Ahvenanmaalle.
.
BUSSIN odotusta, välillä satoi puoli tuntia. Pyöräseurue pysähtyi, ja lakkinsa hakijan auto. Elina ei uskonut bussin tulevan enää. Esitin varasuunnitelmia: aikaa riittää vaikka kävellä Maarianhaminaan, voidaan liftata tai soittaa taksi viereisestä puhelinkioskista. Bussi, jota odotimme jo klo 17:50 saapui vasta 18:20. Ehkä aikataulu riippui laivan saapumisesta bussin lähtöpaikkaan? Naiskuljettaja. Perille Maarianhaminaan klo 18:45 (aikataulun mukaan 18:20). Kohtalainen määrä matkustajia. Museot olisivat olleet auki enää 15 minuuttia.
.
****
MARIEHAMN, illalla 17.7.1991
.
Kuljeskelimme katuja. Keinuimme koulun pihalla kiikussa (sellaisessa jossa toinen puoli ylös / toinen puoli alas). Ruohoiset jalkakäytävät, otan valokuvan. Mainosjakelua: tänään Maarianhaminassa konsertti, Kikki Danielsson Ruotsista (Euroviisuehdokas joskus) esiintyy ulkona, liput 70 markkaa.
.
Menimme vesitornin mäelle. Punaisella narulla aidattiin rinnettä. Kiersimme aidat. Puna-asuisia järjestysmiehiä vahdissa. Istuimme penkillä alueen ulkopuolella, tai minä istuin ja Elina makasi. Kello 20 alkoi konsertti.
.
Sateensuojassa Vesitornin luona. Sinne vei kallioon hakattu kapea portaikko. Matkan varrella söimme mustikoita. Myös autoja oli ja toisia kävi tietä pitkin vesitornin mäellä, jonne kertyi muitakin lippuja maksamattomia salakuuntelijoita! Laulu ja soitto kaikui alapuolelta viihteeksemme. Istuimme kalliolla, josta avautui upeasti näköala rannalle. Elina kirjoitteli päiväkirjaa. Kello lähestyi 23:ea. Oli ihanaa ja aurinkoista, kunnes aurinko laski.
.
Rantatietä kävelimme satamaan. Kiuru-matkojen bussi, jonka opas selvitteli asioitaan laivayhtiön luukulla, sitten meidän vuoromme. Laiva oli jo laiturissa klo 23:30 ja menimme sinne ja laivassa ensiksi vessaan.
.
Laivan sitseria ylhäällä oli jo täysi. Asetuimme Elinan kanssa ravintolaan vievään käytävään nahkatuoleille. Nukuttiin. Muitakin nukkujia. Joku vanha ja joku nuori kuorsaaja.
.
Aamulla heräsimme jo klo 5:30 käytävässä ravintolaan menevien ruuhkaan! Kahden tytön rinnakkain lojuvat makuupussit tukkivat käytävää. Tavalliset omahyväiset hyttimatkustajat, arkipäivän fasistit, herättelivät makuupussien tyttöjä: "Herätys, herätys!" ja heidän naisensa nauroivat täyttä kurkkua, kun pullukka tyttö vain veti makuupussinsa hupuksi kasvoilleen ja jäi nukkumaan lattialle! Tavalliset hytilliset pikkumatkan päiväristeilijät kuvittelivat olevansa parempia kuin ties kuinka pitkän matkan kulkeneet maailmankiertäjät!
.
Änkesimme ohi loputtoman jonon klo 6:30 tax-free-kauppaan. Kahvilassa Elina nautti kahvin ja sämpylän, minä 15 markan muna-anjovisvoileivän ja veden. Aika kului ja tulimmekin jo Naantalin satamaan klo 7:00.
.
*****
NAANTALI, torstaina 18.7.1991
.
Satamasta meillä ei ollut mitään kiirettä, wc, kartta, klo 7:50 lähdettiin. Leirintäalueelle Kuparivuorella. Ruuhkaa, asuntovaunuja ja syrjäisiäkin telttapaikkoja. Lenkkipolkua sinne ja toisesta portista ulos.
.
Halusin muistella isäni valokuvaamaa lapsuuteni Naantalin-matkaa v. 1963 ja kävin Ukko-Pekan sillalla. Elina odotteli jyrkän reunalla päiväkirjansa kanssa. Hänen mielestään olin siltahullu. Uusi silta oli rakennettu entisen viereen ja sille tuli pitkä tunneli Kuparivuoren läpi. Entinen tie oli enää umpikuja, joka oli muutettu pysäköintipaikoiksi. Metsämansikoita löytyi metsästä runsaasti!
.
Käsi kädessä kävelimme Rakkaudenpolkua keskustaan, kun sen nimisen kävelytien katukyltistä keksimme, leikkien, suudellen, pitämättä kiirettä, hidastellen. Luostarikirkon kello ehti lyödä monesti! Klo 9-10-11. Hellimistä puistonpenkeillä ja ilmavalvontabunkkerissa ja näkötornissa.
.
Kirkko aukesi vasta klo 12, ehdimme sitä ennen kauppakujille, joilla taidetta eikä ruokaa. Folke Helsingistä harjoitteli uruilla illan konserttia varten. Komea mutta koruton kirkko. Elina jäi puistoon kun hain syötävää Ruokavarastosta läheltä Linja-autoasemaa sekä mansikoita kauppatorilta.
.
Vesibussi lähti Turkuun klo 15, liput 40 markkaa, mutta sää uhkaili sateella ja tuulella. Avokannella vain joku matkustaja, alapuolella katettu salonki. Istuimme lehvien suojaamalla penkillä kirkon lähellä. Ajoimme sitten bussilla (11 markkaa) Turkuun klo 16:10-25.
.
******
TURKU, torstaina 18.7.1991
.
RETTIGIN palatsin löysimme toisesta korttelista tuomiokirkolta laskien. Iso ja upea! Pääsyliput 30 mk ja 10 markkaa, Elina ehdotti tasajakoa 20 ja 20 markkaa, mutta tyrkyttäessämme molemmat 50:n seteliä, Elina maksoikin kummallekin lipun - yhteensä kahdella kympillä - ja lykkäsi vaihtorahat minulle. Naurua.
.
Talo oli upea! Salien ikkunoista näki Aurajoelle, sen tekemään mutkaan vieläpä. Taloa ei juuri näe pihamuurien ulkopuolelta lehvien takaa, vain keltaista vähän pilkottaa. Toisessa kerroksessa marmorinen iso kylpyhuone. Parvekkeita ja iso piha, koko ison korttelin alue.
.
Rettigin näyttelyssä oli esillä taiteen mestareita turkulaisista kodeista. Satasivuinen luettelo (40 markkaa) houkutteli minua. Istuimme vanhoilla tuoleilla lukemassa teosluetteloa. Turku-näkymiä, lehtiasetelma, ym. Näyttelystä näimme isoja ulkomainoksia Naantalia myöten. Galleria Bellarte / Rauno Puolimatka, noin 130 työtä esillä. Viivyimme yli tunnin, 16:50-18:00.
.
Aurajoen rannalla ylhäällä istuimme, oli ihanaa. Puolalanmäelläkin vielä - Victor Westerholmin näyttely olisi ollut Taidemuseossa auki klo 20 asti, mutta ei enää jaksettu. Juna Helsinkiin klo 19:30-22, laituri 4. Tilaa riitti ensimmäisessä vaunussa. Elina nukkui. Syötiin neljä sämpylää ja juustoa ja ananasmehua ja Elina virkistyi ja kutsui Otaniemeen: "Tuu mun tykö!" mutta lykkäsimme huomisiltaan, odotimme toistemme bussit linja-autoasemalla klo 22:30. Vielä ehdin nähdä Elinan istumassa bussissa 102, kun Tyllilän bussi Soukkaan ohitti Otaniemen bussin.
.