Taas ajelimme kauniisti mutkittelevaa Taikayöntietä, viehättävien peltomaisemien ja vanhanaikaisen Punkalaitumen kirkonkylän kautta Sastamalaan. Onneksi "reitti oli laskettu" oikaisemaan isoilta valtateiltä 2 ja 12, jotka risteävät Huittisten Lauttakylässä, turhan kaukana lännessä.
Sastamalan Vanhan Kirjallisuuden Päivät järjestettiin 41. kerran pe-la 27.-28.6.2025. Tulin nyt Sastamalaan jo kymmenettä, ja kirjapäiville yhdeksättä kertaa, vuosittain: 1989, (2016), -17, -18, -19, (koronatauko), -21, -22, -23, -24, ja nyt 2025).
Punkalaitumentieltä ylitimme siltaa pitkin Pirkanmaantien (eli valtatien 12) ja tulimme Vammalantielle sekä sen perään Itsenäisyydentielle, Puistokadulle, Marttilankadulle, Vammaskosken sillalle, Asemakadulle, Varikonkadulle ja Ratakadulle.
Keskustan påäkadulla Puistokadulla tehtiin vielä asfalttitöitä, jotka olivat viivästyneet alkukesän sateiden takia haittaamaan seudun päätapahtumia: yhtäaikaisia Kirjapäiviä, Petanque-kilpailuja sekä uskonnollisia herätyspäiviä, Karkun Evankeliumijuhlia.
*
Kirjapäivät järjestettiin tästä vuodesta 2025 alkaen Vexve-Areenalla, osoitteessa Ratakatu 5. Vexve oli paikallinen venttiilien valmistaja. Nimi oli vaikea ymmärtää: eräskin vieras joutui tolkuttamaan nimeä käsipuhelimeensa viisikin kertaa V E X V E, kun sana ei mennyt perille, ja jäi varmaan vielä Wexweksi, Veksweksi, Wexveksi jne.
Aiemmin Kirjapäivät oli järjestetty 39 kertaa Sylvään koululla ja kerran vuonna 2023 Vammalan Ammattikoululla. Ajoimme pakettiautomme isolle hiekkaiselle pysäköintialueelle Ammattikoulun ja Vexve-Areenan välimaastossa, lähellä Jäähalliakin.
Liikenteenohjaus ja järjestyksenvalvonta oli perinteisesti annettu paikallisen reserviläisjärjestön urakaksi. Arviolta 40 ikääntynyttä ruutiukkoa huomioliiveissään seurusteli pienissä piireissä keskenään ja yritti keksiä jotakin tekemistä päästyään eläkeläisen lomalle kotoaan. "Aja siihen Transitin viereen, suoraan linjaan!" ohjasi liivimies valtavalla tyhjällä hiekkakentällä, jossa pysäköi kaksi autoa. Oli vasta torstai 26.6, kirjapäiviä edeltävä myyntipöytien rakentamispäivä.
Myyntipaikkoja oli 47, joista 19 talossa sisällä ja 28 teltoissa pihalla. Ulkona olivat esimerkiksi Nettinuotti, Sadunkirjat, Antiikkikellari, Globus Felix, Huutokauppapalvelu Lindén, Antologia, Luther-Divari, Libricon, Kyyhkyrinne, Joutsen, Nummelin ja Exlibrisyhdistys.
Vantaalainen antikvaari toi noin 30 banaanilaatikollista kirjoja ja pari omaa lisäpöytää järjestäjien tarjoamien pöytien lisäksi. Eniten esille Keltaista Kirjastoa ja klassikkoja. Sitten tieteiskirjallisuutta, fantasiaa, Kingiä, Christietä, kalastusta, sarjakuvia, valokuvia, postikortteja, pienpainatteita, sotahistoriaa, taidetta. Osaston rakentaminen kesti klo 14:stä 18:aan.
Kauppiaiden keskusteluja: "Junakirjat tai Tyrwää eivät täällä menekään kaupaksi! / Joku tarjosi mulle 15 tuhatta nuottia. / Ostan kerralla 10 tuhatta kirjaa, pidän niistä 1800 ja hävitän loput.
**
Illalla ajelu Tervakallion Leirintäalueelle. Ratakatua länteen sillan ali Varikonkadulle, etelään neljän tien liikenneympyrään, itään Sastamalankatua ja Uittomiehentietä. Avaimen ja 3 litran vesisäiliön haku toimistosta. Iso vihreä mökki numero 5, jossa TV, mikro, jääkaappi, pesuallas ja viemäri (ei saapuvaa vettä), ruokailutila pöytineen, penkkeineen. Ikkunat molemmissa päädyissä, ovi ulkokuistilta pitkällä sivulla. Kerrossängyt 2+2 vuodetta, peitteet, patjan suojus, (omat lakanat oli tuotava). Kärpäslätkä! Käymälät ja suihkut ovat erillisessä puurakennuksessa. Niitä on 3 lisää vlkoisessa kontti-moduulissa.
Pohjoispuolella on asuntovaunualue. Tie jatkuu itään niemenkärjen uimarannalle, jossa on kahvila, musiikkia ja asiakkaita. Vesiltä kuuluu moottoriveneiden melua. Vammalan keskikaupungin siluetti näkyy Rautaveden salmen toisella puolella.
Hyvän yöunen jälkeen perjantai-aamuna ajelimme Vexvelle, pysäköimme juuri tulleen toisen auton viereen, jättäen tilaa molempien autojen ovien avaamiselle. Jostakin pyyhälsi heti polkupyörällä liikenteenohjaaja, joka määräsi auton siirrettäväksi toiseen paikkaan.
LIEKOVEDEN YMPÄRI - kävelylenkki perjantaina. Lähdin Vexveltä veks, kävelemään Ratakadun yli polulle. Pyöräilijä tuli vastaan. Tulin isolle tielle n:o 249 eli Sastamalantielle (joka vie idässä Karkkuun). Kävelin länteen, autotien vierellä oli kävely/pyörätie.
VESITORNI oli ensimmäinen nähtävyys, jonka valokuvasin. Ikkunat kiersivät ylintä kerrosta, torni oli ollut aikaisemmin myös näkötorni, muttei enää, kävin pihalla katsomassa. Jatkoin kävelyä länteen VAMMAKSEN Yritysalueen ohi. Eteläpuolella oli NUUPALA, jonka takana olisi Rautatieasema. Kaakossa minulta jäi näkemättä NÄLKÄLÄ!
Taajama loppui lännessä ja alkoi avara peltomaisema. Silta ylitti Vaunujoen, joka alkaa Vaununperältä ja laskee Kokemäenjokeen. Junarata Tampereelta Poriin kulki vieressä eteläpuolella. Tulin VINKKILÄÄN. Kaukolantie (VANHA) etelään oli poikki, sen katkaisi kivistä ja hiekasta kasattu maavalli, kummallakin puolella junarataa. Tasoristeys oli noin poistettu käytöstä. Varoituskyltti: "Hälytyslaite ei toimi enää". Roska-auto ajoi juuri pienelle poikkitielle länteen. En kiipeillyt vallien yli vaan palasin isolle 249-tielle länteen, aikomaani pitemmälle kiertoreitille länteen.
UUSI Kaukolantie etelään oli vanhaa tietä leveämpi ja asfaltoitu. Sen varrella oli iso teollisuushalli. Leveää siltaa rautatien yli. Muutama auto kulki ohitseni tai tuli vastaani. VANHA Kaukolantie ja UUSI tie kohtasivat, sitä ennen poikittainen tie.
****
KALAPATSAS oli tavoittelemani taidenähtävyys. Poikkesin tieltä metsärantaan. Ilmaan pompanneita kolmea kalaa esittävä veistos seisoi veden ympäröimänä, mutta lähellä rantaa LIEKOVEDESSÄ. Hyvin kaukana järven takana siinsivät Tyrvään kirkon KAKSI tornia. Kaukolantien länsipuolelta olisin voinut etsiä muinaishautaa. Etelässä puiden takana näkyivät vesivoimalaitoksen punatiiliset seinät sekä sen ulkona olevia rautahäkkyröitä ja aitaus.
"Yleinen tie päättyy." Nopeusrajoitus 30 km. Tie jatkui kapealle ajosillalle. Lähellä oli pysäköityjä autoja tien leveämmällä kohdalla. Kyltti seinässä: "Ilmoita, jos näet jotakin poikkeuksellista! Puhelinnumero zzzzz". Toinen kyltti: "Patoluukut avautuvat varoituksetta!"
Liekoveden korkeus siis vaihtelee! Nyt vasta ymmärsin Roismalanlahdessa, Liekoveden itäpäässä, Vammalan taajaman Hopun alueella näkemäni korkeat maavallit: suojaamassa tulvilta alavalle maalle rakennettuja rivitaloja.
Olin huolehtinut etukäteen, pääsisinkö ylittämään Kokemäenjoen Liekoveden länsipäässä Liekoveden eteläpuolelle vesioimalaitoksen kohdalla. Juuri nyt kapeaa siltaa ylitti naispari etelästä pohjoiseen. Kulkua ei ollut katkaistu. Olin Liekoveden ympäri -kierrokseni puolivälissä, kaksi tuntia käveltyäni.
*****
Järven eteläpuolella käännyin Kaukolantieltä maalaiselle Pukintielle, joka teki käännetyn U-kirjaimen tai "puolikkaan ellipsin" muotoisen syvän mutkan. Sitten Nokkakyläntietä vanhastaan tutulle Pesurinkadulle ja sieltä Liekoveden puistoiselle rantapolulle.
Kiersin Roismalanlahden ympäri (urheilulle varattuun Kaalisaareen asti), mutta istuin ensin puistonpenkillä. Jatkoin pohjoiseen, ohitin koirien uimarannan ja matonpesupaikan ja kuntoradan. Urheilukentän lähellä oli ulkoilma-kuntosali, jossa oli paljon erilaisia välineitä ja niitä kokeilemassa mies-vanhuksia ja kunto-ohjaaja-nainen. Ovaali juoksurata myös.
Kävelin Kaalisaaren niemennokkaan asti. Järvessä metallinen uimahyppytorni. Vedenlaatu oli kesäkuussa "hyvä". Uimakoppi. Kolme lasta pyöräili uimarannalle leiriytymään. Lapsia varten oli rakennettu betoninen skeittirata, joku isä oli siellä vahtimassa tenaviaan. Nousin pienelle kukkulalle. Pyöräilijä istuskeli alapuolella ohituskäytävän varrella penkillä.
******
Kuljin uimarannalta Aittolahdenkatua keskustaan, ohi Kauppatorin.ja Linja-autoaseman. Onnibus Flex (yksikerroksinen) saapui 13:30, toinen melkein peräkkäin. Busseja kulki Tampereelle, Raumalla ja Huittisiin. Bussin kyytiin nousi 6 matkustajaa. Kauppatorilla oli kaksi kirjojen myyjää, Kirjapäivien sesonkiviikonloppuna.
Kävelin Puistokatua Marttilankadun liikenneympyrään. Vammaskosken sillan yli itäpuolta. "Vanhan meijerin" rantataloon oli avattu uusi K-Market, jota oli laajennettu siipirakennuksella ja rannassa oli myös uusi ravintolaterassi.
KIRJASTOSSA luin Aamulehden ja Satakunnan Kansan. Huomasin, että molemmissa oli sama ulkomaansivu ja sama värillinen sarjakuvasivu, 8 strippiä. Maan vanhimman paikallislehden "Tyrwään Sanomien" vanhat vuosikerrat oli sidottu edelleen luettaviksi sivuhuoneessa, jossa oli myös seinällinen Tyrvää-aiheisia kirjoja hyllyssä!
Poistokirjoja oli kärryllinen, "vapaaehtoinen maksu", ei mitään löytöjä minulle, enkä nähnyt asiakkaiden jättämiä kierrätyskirjoja. Ajokortilla-lainaavia kirjastokortittomia. Lehdenlukijoita 3-5. Sarjakuvaosastolla Mauri Kunnasta ja Aku Ankka-kirjoja ylivoimaisesti eniten.
*******
JAATSI. Kävelin jalankulkutunnelia Vammaskosken sillan alitse. Sadepisaroita. Puistossa valkoisten kävelysiltojen rantapolkua, siellä oli muitakin kävelijöitä ja istuskelijoita. Akseli Gallen-Kallelan lapsuuden kotitalo Jaatsi oli nykyään TAIDEGALLERIA, neljä salia ja eteinen, jossa varttunut rouva valvojana.
Filmi, tai sarja still-kuvia, kesto 5 minuuttia, sisältöä: Gallenin patsaspää neljältä sivulta ja maasta nurmelta kohoava Gallenin nimikirjoitus. Jaatsi-talosta kuvia ja viisi Gallenin maalausta - juuri ne maalaukset filmillä, jotka olivat myös tauluina esillä gallerian seinillä. Veistoksia. Kolmessa salissa oli vähemmän nimekkäiden uusien kykyjen taidetta. Toinen näyttelyvieras saapui vähän ennen kuin lähdin. Katsoin vielä pihalla Gallenin pää-patsaan.
Kävelin Asemakatua Lounaskahvila Sannan ohi, haalistuvissa värillisissä mainoskuvissa lasagnea ja pizzaa tarjolla: "Syö niin paljon kuin haluat" 10 eurolla (aiempi hinta 9 euroa). Kävelin Välikatua, Urheilukatua, KÄVELYTUNNELIN rautatien alitse ja sitten Ratakatua Vexve-Areenalle. Selailin Brahen Antikvariaatin huukuttelevaa rautatiekirjaa (20 euroa), joka kertoi pienistä sivuradoista Englannissa, koska olin parilla kuvatuista ajanut Cornwallissa vuonna 1989.
Illalla Leirintäalueella minulle sattui nolo kömmähdys. Palatessani hieman hämärässä klo 22 jälkeen ulkokäymälästä kiersin mökkini ympäri vaihteeksi toiselta puolelta kuin tavallisesti, mutta UNOHDIN tulevani eri puolelta! Talot 4, 5 ja 6 olivat identtiset, täsmälleen samannäköisiä. Tölmähdin VÄÄRÄSTÄ ovesta sisään, taloon 4 enkä taloon 5. "Väärä mökki!!" kuului huuto sängystä. Muistin, että olinkin aikaisemmin nähnyt kaksi naista NELOSEN kuistilla. Sanoin jotakin hämmästyneen pöhköä, kuten "ai kauheeta!" ja suljin kiireesti oven. En nähnyt naapureita enää toiste, He nukkuivat aamulla pitempään.
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti