Taas ajettiin kauniisti mutkittelevaa Taikayöntietä, viehättävien peltomaisemien ja vanhanaikaisen Punkalaitumen kirkonkylän kautta Sastamalaan. Onneksi "reitti oli laskettu" oikaisemaan isoilta valtateiltä 2 ja 12, jotka risteävät Lauttakylässä Huittisissa.
Sastamalan Vanhan Kirjallisuuden Päivät järjestettiin 41. kerran pe-la 27.-28.6.2025. Tulin nyt Sastamalaan jo kymmenettä, ja kirjapäiville yhdeksättä kertaa, vuosittain: 1989, (2016), -17, -18, -19, (koronatauko), -21, -22, -23, -24, ja nyt 2025).
Punkalaitumentieltä ylitimme siltaa pitkin PIrkanmaantien (eli valtatien 12) ja tulimme Vammalantielle sekä sen perään Itsenäisyydentielle, Puistokadulle, Marttilankadulle, Vammaskosken sillalle, Asemakadulle, Varikonkadulle ja Ratakadulle.
Keskustan påäkadulla Puistokadulla tehtiin vielä asfalttitöitä, jotka olivat viivästyneet alkukesän sateiden takia haittaamaan seudun päätapahtumia yhtäaikaa: Kirjapäiviä, Petanque-kilpailuja sekä uskonnollisia herätyspäiviä, Karkun Evankeliumijuhlia.
*
Kirjapäivät järjestettiin tästä vuodesta 2025 alkaen Vexve-Areenalla, osoitteessa Ratakatu 5. Vexve oli paikallinen venttiilien valmistaja. Nimi oli vaikea ymmärtää: joku vieras joutui tolkuttamaan nimeä käsipuhelimeensa viisikin kertaa V E X V E, kun asia ei mennyt perille, ja jäi varmaan vielä Wexweksi, Veksweksi, Wexveksi jne.
Aiemmin Kirjapäivät oli järjestetty 39 kertaa Sylvään koululla ja kerran vuonna 2023 Vammalan Ammattikoululla. Ajoimme pakettiautomme isolle hiekkaiselle pysäköintialueelle Ammattikoulun ja Vexve-Areenan (ja jäähallinkin välimaastossa.
Liikenteenohjaus ja järjestyksenvalvonta oli perinteisesti annettu paikallisen reserviläisjärjestön urakaksi. Arviolta 40 iäkästä ruutiukkoa huomioliiveissään seurusteli pienissä piireissä keskenään ja yritti keksiä jotakin työtä päästyään lomalle kotoaan. "Aja siihen Transitin viereen, suoraan linjaan!" ohjasi liivimies valtavalla tyhjällä hiekkakentällä, jossa pysäköi kaksi autoa. Oli vasta torstai 26.6, kirjapäiviä edeltävä myyntipöytien rakentamispäivä.
Myyntipaikkoja oli 47, joista 19 talossa sisällä ja 28 teltoissa pihalla. Ulkona olivat esimerkiksi Nettinuotti, Sadunkirjat, Antiikkikellari, Globus Felix, Huutokauppapalvelu Lindén, Antologia, Luther-Divari, Libricon, Kyyhkyrinne, Joutsen, Nummelin ja Exlibrisyhdistys.
Vantaalainen antikvaari toi noin 30 banaanilaatikollista kirjoja ja pari omaa lisäpöytää järjestäjien tarjoamien lisäksi. Eniten esille Keltaista Kirjastoa ja klassikkoja. Sitten tieteiskirjallisuutta, fantasiaa, Kingiä, Christietä, kalastusta, sarjakuvia, valokuvia, postikortteja, pienpainatteita, sotahistoriaa, taidetta. Osaston rakentaminen kesti klo 14:stä 18:aan.
Kauppiaiden keskusteluja: "Junakirjat tai Tyrwää eivät täällä menekään kaupaksi! / Joku tarjosi mulle 15 tuhatta nuottia. / Ostan kerralla 10 tuhatta kirjaa, pidän niistä 1800, hävitän loput.
**
Illalla ajelu Tervakallion Leirintäalueelle. Ratakatua länteen sillan ali Varikonkadulle, etelään neljän tien liikenneympyrään, itään Sastamalankatua ja Uittomiehentietä. Avaimen ja 3 litran vesisäiliön haku. Iso mökki numero 5, jossa TV, mikro, jääkaappi, pesuallas ja viemäri (ei tulevaa vettä), ruokailutila pöytineen, penkkeineen, ikkunat molemmissa päädyissä. Kerrossängyt 2+2 vuodetta, peitteet, patjan suojus, (omat lakanat tuotava). Kärpäslätkä! Käymälät ja suihkut ovat erillisessä puurakennuksessa. Niitä on 3 lisää vlkoisessa kontti-rakennuksessa.
Pohjoispuolella on asuntovaunualue. Tie jatkuu itään niemenkärjen uimarannalle, jossa on kahvila, musiikkia ja asiakkaita. Vesiltä kuuluu moottoriveneiden melua. Vammalan keskikaupungin siluetti näkyy Rautaveden salmen toisella puolella.
Hyvän yöunen jälkeen perjantai-aamuna ajelu Vexvelle, pysäköinti juuri tulleen toisen auton viereen, jättäen tilaa molempien autojen ovien avaamiselle. Jostakin pyyhälsi polkupyörällä liikenteenohjaaja, joka määräsi auton siirrettäväksi toiseen paikkaan.
LIEKOVEDEN KIERROS perjantaina. Lähdin Vexveltä veks, kävelemään Ratakadun yli polulle. Pyöräilijä tuli vastaan. Tulin isolle tielle n:o 249 eli Sastamalantielle (joka vie idässä Karkkuun). Kävelin länteen, autotien vierellä oli pyörätie.
VESITORNI oli ensimmäinen nähtävyys, valokuvasin. Ikkunat kiersivät ylintä kerrosta, torni oli ollut aikaisemmin myös näkötorni, muttei enää, kävin pihalla. Jatkoin länteen VAMMAKSEN Yritysalueen ohi. Eteläpuolella oli NUUPALA, jonka takana olisi Rautatieasema. Kaakossa minulta jäi näkemättä NÄLKÄLÄ.
Taajama loppui lännessä, alkoi avara peltomaisema. Silta ylitti Vaunujoen. Junarata Tampereelta Poriin kulki vieressä eteläpuolella. Tulin VINKKILÄÄN. Kaukolantie (VANHA) etelään oli poikki, sen katkaisi kivistä kasattu maavalli, kummallakin puolella junarataa. Tasoristeys oli siten poistettu käytöstä. Varoituskyltti: "Hälytyslaite ei toimi enää". Roska-auto ajoi juuri pienelle poikkitielle länteen. En kiipeillyt vallien yli vaan palasin isolle 249-tielle länteen, aikomaani pitemmälle kiertotielle.
UUSI Kaukolantie etelään oli vanhaa leveämpi ja asfaltoitu. Sen varrella oli jokin teollisuushalli. Siltaa rautatien yli. Muutama auto kulki ohitseni tai vastaani. VANHAN Kaukolantien risteys, sitä ennen poikittainen tie.
****
KALAPATSAS oli tavoittelemani taidenähtävyys. Poikkesin tieltä metsärantaan. Ilmaan pompanneita kolmea kalaa esittävä veistos seisoi veden keskellä, mutta lähellä rantaa LIEKOVEDESSÄ. Hyvin kaukana järven takana siinsivät Tyrvään kirkon kaksi tornia. Kaukolantien länsipuolella oli muinaishauta. Etelässä puiden takana näkyivät voimalaitoksen punatiiliset seinät sekä sen ulkona olevia rautahäkkyröitä ja aitaus.
"Yleinen tie päättyy." Nopeusrajoitus 30 km. Tie jatkui kapealle ajosillalle. Lähellä oli pysäköityjä autoja. Kyltti: "Ilmoita, jos näet jotakin poikkeuksellista, puhelinnumero zzzzz". Toinen: "Patoluukut avautuvat varoituksetta!"
Liekoveden korkeus siis vaihtelee! Nyt vasta ymmärsin Roismalanlahdessa, Liekoveden itäpäässä, Vammalan taajaman Hopun alueella näkemäni korkeat maavallit - suojaamassa takana matalalle maalle rakennettuja rivitaloja.
Olin huolehtinut etukäteen, pääsisinkö ylittämään Liekoveden eteläpuolelle voimalaitoksen kohdalla. Nyt kapeaa siltaa ylitti naispari etelästä pohjoseen. Kulkua ei ollut katkaistu. Olin Liekoveden kierrokseni puolivälissä, kaksi tuntia käveltyäni.
*****
Järven eteläpuolella käännyin Kaukolantieltä maalaiselle Pukintielle, joka teki käännetyn U-kirjaimen tai "puolikkaan ellipsin" muotoisen syvän mutkan. Sitten Nokkakyläntietä vanhastaan tutulle Pesurinkadulle ja sieltä Liekoveden puistoiselle rantapolulle.
Kiersin Roismalanlahden ympäri Kaalisaareen asti, istuin välillä puistonpenkillä. Jatkoin pohjoiseen, ohitin koirien uimarannan ja matonpesupaikan ja kuntoradan. Urheilukentän lähellä oli ulkokuntosali, jossa oli paljon erilaisia välineitä, niitä kokeilemassa mies-vanhuksia ja kunto-ohjaaja-nainen. Ovaali juoksurata.
Kävelin niemennokkaan asti. Metallinen uimahyppytorni. Vedenlaatu kesäkuussa "hyvä". Uimakoppi. Kolme lasta pyöräili rannalle leiriytymään. Lapsia varten oli rakennettu betoninen skeittirata, isä oli vahtimassa tenaviaan. Nousin pienelle kukkulalle. Pyöräilijä istuskeli alapuolella ohituskäytävällä.
******
Kuljin uimarannalta Aittolahdenkatua keskustaan, ohi Kaupparorin.ja Linja-autoaseman. Onnibus Flex (yksikerroksinen) saapui 13:30, toinen melkein peräkkäin, jälkimmäinen menossa Tampereelta Poriin. Sen kyytiin nousi 6 matkustajaa. Kauppatorilla oli kaksi kirjojen myyjää, sesonkiviikonloppuna.
Puistokatua Marttilankadun liikenneympyrään. Vammaskosken sillan yli itäpuolta. "Vanhan meijerin" rantataloon oli avattu uusi K-Market, jota oli laajennettu uudella siipirakennuksella ja rannassa oli uusi ravintolaterassi.
KIRJASTOSSA luin Aamulehden ja Satakunnan Kansan, huomasin, että molemmissa oli sama ulkomaansivu ja sama värillinen sarjakuvasivu, 8 strippiä. Maan vanhimman paikallislehden "Tyrwään Sanomien" vanhat vuosikerrat oli sidottu edelleen luettaviksi sivuhuoneessa, jossa oli myös seinällinen Tyrvää-aiheisia kirjoja!
Poistokirjoja oli kärryllinen, "vapaaehtoinen maksu", ei mitään hyvää minulle, enkä nähnyt asiakkaiden jättämiä kierrätyskirjoja. Ajokortilla lainaajia. Lehdenlukijoita 3-5. Sarjakuvaosastolla Mauri Kunnasta ja Aku Ankka-kirjoja eniten.
*******
JAATSI. Kävelin jalankulkutunnelia Vammaskosken sillan alitse. Sadepisaroita. Puistossa valkoisten kävelysiltojen rantapolkua, muitakin kävelijöitä ja istuskelijoita oli. Gallen-Kallejan lapsuuden kotitalo Jaatsi oli nykyään TAIDEGALLERIA, jossa iäkäs rouva virkailijana. Eteinen ja neljä salia.
Filmi, tai sarja still-kuvia, kesto 5 minuuttia, sisältöä: Gallenin patsaspää neljältä sivulta ja maasta nurmelta kohoava Gallenin nimikirjoitus. Talosta kuvia ja viisi maalausta - juuri ne maalaukset filmillä, jotka olivat myös tauluina gallerian seinillä. Veistoksia. Kolmessa salissa vähemmän nimekkäiden taidetta. Toinen kävijä saapui ennen kuin lähdin. Katsoin myös pihalla Gallenin pään.
Kävelin Asemakatua Lounaskahvila Sannan ohi, mainoskuvissa lasagnea ja pizzaa: "Syö niin paljon kuin haluat" 10 euroa (aiempi hinta 9 euroa). Kävelin Välikatua, Urheilukatua, kävelytunnelin rautatien alitse ja sitten Ratakatua Vexve-Areenalle. Selailin Brahen Antikvariaatin huukuttelevaa junakirjaa, joka kertoi pienistä sivurautateistä Cornwallissa ja Englannissa, koska joillakin niistä olin ajanut 1989.
Illalla Leirintäalueella minulle sattui paha kömmähdys. Palatessani joskus klo 22 jälkeen ulkokäymälästä hiukan hämärässä kiersin mökkini ympäri eri puolelta kuin tavallisesti, mutta en huomannut sitä, vaan tölmähdin väärästä ovesta sisään, taloon 4 enkä taloon 5. "Väärä mökki!!" kuului huuto sängystä. Olinkin nähnyt aikaisemmin kaksi naista nelosen kuistilla. Sanoin jotakin hölmöä', kuten "ai kauheeta!" ja suljin äkkiä oven. En nähnyt naapureita koskaan toiste.
.
JATKUU
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti