831. Soininvaaran pyörätie Nizzaan

Osmo Soininvaaralle tarjottiin vuonna 2007 Ranskan Nizzasta asuntoa ja työhuonetta kirjan kirjoittamiseen. Soininvaara varasi toukokuun kalenteristaan, mutta ei lentänyt nopeasti Välimeren rannalle, vaan ajoi sinne polkupyörällä 3395 km 31 päivässä. (Perillä Nizzassa hän ehtikin sitten olla vain pari päivää ennen paluulentoa takaisin Suomeen!)

Kuntabongarina minua kiinnostavat matkareitit. Miten monta yöpymistä eri kaupungeissa ja miten monen paikkakunnan halki reitti kulki? Ainakin 10 valtiota reitillä: Viro, Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Itävalta, Saksa, Sveitsi, Italia, (Monacon ohi), Ranska.

* Ensimmäinen matkaviikko:

PERJANTAI: Lautalla Helsingistä Tallinnaan. Polkupyörällä etelään kohti Pärnua. Maisemana tyhjenevä maaseutu. Ruokailupaikkana sateessa: 

1) MÄRJAMAA: "Kaupunki oli varsinainen aikamatka 1900-luvun alkuvuosille. Rähjäisyydestään huolimatta tyylikkäästi rapistuneet puutalot."

2) PÄRNU yöpymispaikka. (1. päivän ajomatka 135 km)

LAUANTAI: Edelleen Via Balticaa etelään. Ennen Latvian rajaa vanhalle Riian tielle. EU-asfaltti vaihtui paikalliseen rosoiseen, mikä hidasti. Tie kulki kiertämättä asutuksen läpi. Suhteellisen suoraan etelään, mutta seuraten kauniisti maaston korkeuseroja, vältellen mäkiä. Kulttuurimaisemaa hevoskärryjen ajalta. Paluu päätielle LATVIAN rajanylityspaikkaa varten. Valtioraja näytti erottavan kaksi kylää toisistaan.

3) SALAGCRIVA, kalastajakylä. Turisti-infosta hotellivaraus etelämmäs:

4) SAULKRASTI, vahingossa ajo ohi hotellin, joka oli keskellä aidattua puistoa. Hotellissa illalla venäjänkielisen nuorison uhoa, kun veljesmaa Serbia voitti Euroviisut. Toukokuu 2007. (Päivämatka 141 km)

SUNNUNTAI: Hotellin niukka aamiainen, 3 leipäpalaa, 2 makkarapalaa, juustoviipale, muna, majoneesi.

5) RIIKA. Pasta-ateria vanhankaupungin torilla. Piparkakkutaloja. Vaikeaa löytää ulos kaupungista.

6) BAUSKA, myöhään. Rähjäinen hotelli, kuin Suomi-filmin matkustajakoti. Kylmä huone, tulpaton lavuaari, pyykki. Yö maksoi 35 euroa. Ei juuri muita asiakkaita. Päivän ajomatka 116 km.

MAANANTAI: LIETTUAAN. Tie pikkukylään päättyi peltoon, tien jatke oli otettu viljelyskäyttöön. Oikea tie Birzaihin osoittautui surkeaksi: kuoppainen, upottavaa hiekkaa, isoja irtokiviä, aikaa tärvääntyi.

7) BIRZAI (15'000 as.) Ainoa löytynyt ravintola kuin 1960-luvun kansakoulun ruokala. Kielimuurin vuoksi: "Otan samaa kuin edellinen asiakas!" Siispä tuli suolaisia lettuja ja smetanaa, maksoi 1,5 euroa.

8) VABALNINKAS, kuvaustauko: ihastuttava kylä, keskusta yksikerroksia puutaloja yhtenä rivitalo-pötkönä.

9) PANEVEZYS. klo 21. Neuvostoajan arkkitehtuurin "puoluehotelli": "Betonissa 2 osaa sementtiä, 1 osa mikrofoneja." Ei lämmintä vettä. Huone maksoi 24 euroa. Muutoin viehättävä kaupunki, ruutukaava, toreja, Hämeen Vesijärven Lahtea isompi. (4. päivän ajomatka 126 km)

TIISTAI. Hiljaista vanhaa päätietä Nevezis-joen vartta Kaunasiin, kohtalaisen suoraan kulttuurimaiseman ja kylien läpi. Kauniisti kumpuilevaa maastoa. Pysähdys pikkukylässä. Viljava maaseutu, valtavia peltoja. Illemmalla rakastavaisia autoissa jokea katsomassa.

10) KAUNAS, vanhakaupunki. Hotelli täysi, toinen suljettu, kolmas turhankin tasokas pyöräilijälle. Kiinalainen ravintola. (5. päivämatka 117 km.)

KESKIVIIKKO. Kaunasin ydinalueet koristeellisia kuin vanha-Tallinna, mutta ilman mäkiä. Jokainen talo kuin taideteos. Restauroitu keskusta, etäämpänä ränsistyneet talot. Iltapäivämatka vain 57 km Puolaa kohti, Kaliningradin ja Valko-Venäjän välillä.

11) MARIJAMPOLE klo 18. Matalia kerrostaloja. Uuden kauppakeskuksen takana mukavanoloinen hotelli.

TORSTAI. 30 km:n ajo PUOLAAN. Tie Puolassa oli merkitty kartassa kauniiksi - ja olikin. Tie seuraili kumpuilevaa viljelysmaata. Läpi suojelumetsän, jossa asuu susia.

12) AUGUSTOW, ensimmäiseen hotelliin 1 km ennen keskustaa. Keskustassa olisi vähän kalliimpaa. Täytyi syödä hotellissa. Sosialismin perinne: piti ostaa illallislipuke ja valita 3 hintaluokasta näkemättä mitä eri hinnoilla saisi? Kallein 9 euroa: lohta, salaattia. (7. päivämatka 107 km)

** Toinen viikko alkaa:

PERJANTAI. Ulospääsy kaupungista tuskallista, sekavat tienviitat. Raskas liikenne ohjattiin kiertämään kaupunki? Tyhjempää tietä kohti Varsovaa, rekat toista tietä. Tauko: Kyläkirkon pihalla ei ollut penkkejä. Lehmiä laidunsi kaikkialla, niillä oli esteetön pääsy tielle! Illansuussa kyläläiset kerääntyivät istuskelemaan tien varsille katsomaan ohi kulkevaa liikennettä. Olivatko TV-ohjelmat huonoja?

13) LOMZA, hotelli ja pihvi. (8. päivämatka 119 km).

LAUANTAI. Hevoskärryjä. Välillä viivasuorakin tie.

14) NUR. Nurin kaupungissa kebab-ateria.

15) MINSK MAZOWIECKI (lyh. Minsk Maz.) Kerrostalovaltainen kaupunki, ruutukaava. (päivämatka 131 km)

SUNNUNTAI. Liikenneruuhka: väkijoukot jumalanpalveluksiin. Hautausmaat keskellä kyliä. Reitti Veiksel-joen vartta. Tie kaukana joesta. Laakso on pettymys, koska ei ole syvä eikä kapea. Alkaa viikko ylämäkeä, joka aluksi loivaa.

16) PULAWY, 50'000 asukasta. "Insinöörien suunnittelema kaupunki", keskustassa puisto liikenneympyränä, eikä ole toria. (10. päivämatka 136 km)

MAANANTAI. Kylät alkavat muistuttaa Keski-Eurooppaa, on vauraampaa kuin ankeassa Koillis-Puolassa. Torit keskeisiä, piparkakkumaisia koristeellisia taloja. Mustaherukka-viljelmiä. Kielitaidoton osasi tilata vain pizzan tai hampurilaisen, joka olikin kuin lihapiirakka. Kaikkialla kukkasilla koristeltuja ristejä, miljoona kpl? Ohitetaan seuraavia paikkoja: 17) LAZISKA.

18) ANNOPOL.

19) ANTONIOW.

Eksyminen ajamaan kaakkoon eikä etelään. Kavahdettu lossi ei olisi ylittänytkään Veikseliä, vain sen sivujoen San-joen.

20) STALOWA WOLA, hotelli ja ravintola. (Päivämatka 126 km)

TIISTAI. Eilisen harhautumisen vuoksi vasta tänään klo 10:30 tavoite-kaupunkiin:

21) TARNOBRZEG, 50'000 as. Veikselin varrella. Viehättävä ja kiintoisa. Laaja jalankulkualue, tori taikka puisto. Kaikki varjon penkit varatut jo. Internet-kahvila.

Maaseudulla mies, hevonen ja aura kyntämässä.

22) TARNOW. 120'000 as. Vanha linnoituskaupunki. Kaunis kuin karamelli. Siellä asui 20'000 juutalaista ennen sotaa. Säilyi sodassa ehjänä. Puola kaunistuu mitä etelämmäs ajaa. Hotelli**** Bristol, huone vain 119 slotia? nineteen vai ninety? (30 euroa). (12. päiväajo 121 km)

KESKIVIIKKO. - Aamulla maksaessa hotellihuoneen hinnaksi tulee sittenkin 190 slotia (48 euroa)! Maisemat ovat muuttuneet vuoristomaisemmiksi, vaikka vasta 300 metrin korkeudessa ajetaan.

23) NOWY SACZ. Keskellä vuoriston laaksoa. 80'000 as. Kauniita kortteleita. Kaksi hotellia täysiä, kolmas 3 km keskustasta. Päivämatka 71 km.

TORSTAI. Ensimmmäinen vuoristotaival. Karpaattien solan huippu 450 m. Puolasta SLOVAKIAAN, jossa maalaiskylät erilaisia. Talot 1-kerroksisia, rivitalomaisesti kiinni toisissaan.

24) POPRAD. Hieman "sosialistista realismia" arkkitehtuurissa. Talviurheilukeskus täynnä hotelleja, monet täysiä. Kaupungin laidalta löytyi hotellihuone. (14. päivämatka 91 km.)

*** Kolmas viikko alkaa:

PERJANTAI. Reitti kulkee nyt Slovakiassa suoraan LÄNTEEN. Tie seuraa jokea tai puroa. Metsä jyrkillä rinteillä synkkää ja tiheää. Näkyi myös korkeita lumihuippuisia vuoria. Apteekki ei ole slovakiaksi mikään Apotheke vaan - Läkaren! Matkan varrella:

25) STRBA.

26) LIPT. MIKULAS.

27) RUZOMBEROK. Gasthaus-tyyppinen viihtyisä hotelli, jolla vain muutamia huoneita ravintolan yläkerrassa. Huone maksoi vain 12 euroa! Päivämatka 97 km.

LAUANTAI. Vah-joen vartta alas. Syvässä ja kapeassa kanjonissa vierekkäin tai jopa päällekkäin joki, tie ja rautatie.

28) ZILINA. Kerrostalovaltainen, mäkinen kaupunki jokien risteyksessä, 85'000 as. Vaikea löytää tietä ulos kaupungista. Syrjäisellä varastoalueella teinipoika tuli tarjoamaan maksullista seksiä ja vaikutti aggressiiviselta. Matkan ainoa uhkaava tilanne.

29) BYTCA. Majapaikka näytti siirtolaisille tarkoitetulta ja oli kuulemma "täysi". Neuvottiin 20 km eteenpäin:

30) POVASKA BYSTRICA. Hotelli Manin, neon-valomainos. Ei löytynyt vastaanottoa, vain kauppoja. Hotelli olikin mennyt äskettäin konkurssiin. Paikalliset neuvoivat pensionaatin kilometrin päässä. Huone maksoi 22 euroa. Jokivarren maisemat kauniita. Slovakian köyhyys ei näy, talot hyvässä kunnossa, kelvollisia ravintoloita. 117 km.

SUNNUNTAI. Vah-jokea on pengerretty ja osa siitä on valjastettu sähköntuotantoon. Laakso avartui kilometrien levyiseksi tasangoksi.

31) PIESTANY. Lomakeskus joen varrella: terveyskylpylöitä. Paljon pieniä hotelleja. Omakotitalon kokoinen pensionaatti, jossa 10 huonetta. Ravintolan etsintä, löytyi: kaikki muut asiakkaat olivat pohjoisafrikkalaisia siirtolaisia, joista osa poltteli vesipiippuja. (17. päivämatka 89 km)

MAANANTAI. Tylsää peltomaiden halkomista.

32) TRNAVA. 70'000 as. Kaunis historiallinen kaupunki. Asuttu jo kivikaudella. Merkittävä kauppapaikka keskiajalla. Matalia, kauniisti rapattuja taloja sekä jokin iso betonirumilus, ehkä teatteri tai konserttisali. Satoi. Bussipysäkeillä Slovakiassa rumat tilavat katokset.

33) BRATISLAVA. Leveä päätie eristää kaupungin Tonavasta (vähän kuin Jyväskylässä.) Yö reppuselkäisten turistien kansoittamassa hotellissa kauppakeskuksen 5. kerroksessa. Lähitienoon halvin kaiketi, mutta tuplasti kalliimpi kuin aiemmat Slovakiassa. Tilava, erikoisen muotoinen ullakkohuone maksoi 65 euroa. Vain mitätöntä ruokaa turistikadulla. 116 km.

TIISTAI. Tonavaa ylöspäin kohti ITÄVALTAA. Tonavan ylitys jyhkeää siltaa pitkin. Euroopan suosituin pyöräreitti ulottuu Saksan Passausta Budapestiin. 

34) WIEN. Yö halvassa liikemieshotellissa, jossa moni söi illallista työpaperit lautasensa vieressä. (19. päivämatka 73 km)

KESKIVIIKKO. Tonavan vartta lähteen. Läpi Wachaun kuvankauniiden viininviljelykylien.

35) WEISSENKIRCHEN IN DER WACHAU. Yöpyminen "Zimmer Frei"-paikassa, tilava, siisti, aistikkaasti sisustettu huone. Ravintolaa vain ei ollut. (20. päivämatka 100 km)

TORSTAI. Hyvin merkittyä Tonavan pyöräilyreittiä.

36) SPITZ.

37) MELK.

38) LINZ. Jokin kongressi oli täyttänyt kaikki keskustan hotellit. Majoitus kaupungin ulkopuolelta tuli paljon halvemmaksi, mutta kaupungin keskustan katseleminen sitten jäi pois. (21. ja pisin päivämatka 150 km)

**** Neljäs viikko alkaa:

PERJANTAI.

39) WELS. Keskisuuri kaupunki, perustettu jo Rooman vallan aikaan. Kävelykeskusta.

40) SCHWANENSTADT. Gasthof perheyritys, huone pihasiivessä 28 euroa - Itävallassa! Avokaulaisesti pukeutuvia naistarjoilijoita on ollut Slovakian Ruzomberokista alkaen, ravintoloiden kilpailukeinoko? (22. päivämatka 73 km)

LAUANTAI. 8 km rautatieasemalle, sitten TAAJAMAJUNAAN! Oma osasto matkatavaroille ja polkupyörille, koukut 7 fillarin ripustamiseen. 60 km:n matka fillarin kanssa maksoi 13 euroa.

41) SALZBURG. Nettikahviloita. Tarpeellisia ostoksia. Koukkaus SAKSAN puolelle! Kierto Chiemsee-järven pohjoispuolelta.

42) ROSENHEIM. Mukava halvahko hotelli, ruokakin saksalaiseksi siedettävää. Reitti saavutti Inn-joen. Päivämatka 92 km.

SUNNUNTAI. Saksasta taas ITÄVALLAN puolelle.

43) KUFSTEIN. Näyttävän näköinen pikkukaupunki joen varressa. Talot värikkäitä, 4-kerroksisia, jyrkkäkattoisia. Korkealla mäellä kaupungin yllä linna. Jokilaaksot uskomattoman kauniita. Valtavasti pyöräilijöitä.

44) INNSBRUCK, ajo vain läpi pysähtymättä!

45) KEMATEN IN TIROL. Kylä, muutama kortteli, ruutukaava, jalkakäytävät. Hotellin naapurina oli navetta suoraan jalkakäytävään rajoittuen! Päivämatka 126 km.

MAANANTAI. Inn-jokea ylös lounaaseen kohti St. Moritzia.

46) LANDECK. Hotelliin, joka tienvarressa mainosti saunaansa! (Päivämatka 76 km)

TIISTAI. SVEITSIIN läpi kapean ja jyrkkäreunaisenn rotkon. Tuollaisen solan armeija sulkisi yhdellä tykillä!

47) SCUOL. Kylä, jossa enemmistökielenä retoromania! Korkeutta 1260 metriä. Tie kulki kymmeniä metrejä keskustan yläpuolella. Laidalla pari hotellia, paremman näköinen oli täynnä, toisesta pieni ullakkohuone, 30 euroa. Naapuriravintolassa pasta-annos peräti 15 euroa! (26. päivämatka 72 km)

KESKIVIIKKO. Tie kohti St. Moritzia oli hauska ajaa.

48) ST. MORITZ. Aika jyrkkä nousu. Perillä kahvi ja omenatorttu.

49) MALOJA. Pieni turismista elävä kylä jyrkänteen reunalla. Kylän laidalta lähtee jyrkästi laskeva serpentiinitie kohti ITALIAA. Huikea näkymä alas laaksoon, jos ei olisi pilvistä. Tunneleihin on Alpeilla pakko tottua. Tuuletus on hyvä. Takaa lähestyvien autojen ääni kuulostaa pelottavalta.

50) VILLA DI CHIAVENNA, houkutteleva kylä heti Italian rajan jälkeen. Hotelli oli murju, 20 euroa. Huoneessa lavuaari, johon vain kylmää vettä. Vessa ja lämmin suihku käytävän päässä. (Päivämatka 103 km)

TORSTAI. Varttitunnin laskeutuminen Chiavennaan. 

51) CHIAVENNA, Kartan osto turisti-infosta. Como-järven itäpuolta kulkeva tie.

52) VARENNA. Pasta-ateria, sitten laivalla Bellaggioon.

53) BELLAGGIO. Pohjois-Italian järvet ovat kaikki samannäköisiä, jyrkkien vuorten reunustamia. Kapea ja mutkainen tie Comoon.

54) COMO. Sitten Milanon ohi lännestä 30 km etäisyydeltä.

55) GORLA MAGGIORE. Pienen maaseututaajaman ainoaan hotelliin. (Ensin kääntyminen pois Ecohotellista, jonka 1 hengen huonehinta olisi ollut peräti 150 euroa). (28. päivämatka 119 km)

***** Vielä viideskin viikko ehtii alkaa:

PERJANTAI. Melkein jokainen risteys on rakennettu liikenneympyräksi.

56) TORTONA. Turhankin tasokas hotelli kaupungin ulkopuolella, kun ensimmäinen hotelli oli kiinni. (29. päivämatka 120 km)

LAUANTAI. Tie kohti Rivieraa. GENOVAN ohi poikkeamatta.

57) SPOTORNO, jossa vasta kuudennessa hotellissa oli tilaa! (30. päivämatka 128 km)

SUNNUNTAI. Läpi turistirannikon: ALBENGA, ALASSIO, IMPERIA, SAN REMO, pysähdyksiä parin tunnin välein rantakahviloissa. Tie RANSKASTA MONACOON nousi 200 metrin korkeudelle. Ei kannattanut laskeutua Monacon keskustaan, vaan oikaista Ranskaan kuuluvien kaupunginosien kautta. Laskeutuminen riemukkasti kohti Nizzaa.

58) NIZZA, määränpää, jossa sovittu majoitus odotti. (31. päivämatka 147 km).

******

8355 -25 Soininvaara, Osmo: Fillarilla Nizzaan. 31pv 3395 km /9.3.25 (2007-08) Teos 2010 -2.p Nid 231 sivua oma lk.40.7

.

830. Uutta Jyväskylästä 2025

Käyn Jyväskylässä vuosittain yöpymässä kahden tapahtuman aikaan: marraskuun Kirjamessut Lutakon Paviljongissa ja helmikuun Vanhan Kirjan Talvi Mattilanniemen Agorassa.

Antikvaari-kauppias Vantaalta valittaa, ettei oikeasti "wanhoilla" kirjoilla tehdä paljon kauppaa edes Sastamalan vanhan kirjallisuuden päivillä. Vanhat kirjat merkitsevät yhä enemmän vain "käytettyjä" vastakohtana koskemattomille uutuuskirjoille.

Jyväskylän kaupunkikaan ei ole minulle enää uutuus. Olen yöpynyt siellä yhdeksässä paikassa ja käynyt kahdeksassa museossa.

Agorassa samat kirjanmyyjät edellisvuosilta vakiopaikoillaan. Torstai-iltapäivänä klo 15:30-19 kaikki rakentelivat myyntiosastojaan paitsi he, jotka tulivat vasta perjantai-aamuna. Muutamat yöpyivät viereisessä hotelli Albassa.

*

Yövyimme Albaa halvemmalla 5 kilometrin päässä pohjoisessa, retkeilymaja Laajiksessa, Laajavuoren laskettelurinteen alapäässä. Yksi yö maksoi 52 euroa kahdelta, myöhemmin varattu toinen yö 54 euroa. Rinteen valot sammutetaan ja kahvila menee kiinni kello 20. Kahvilan kiireinen ainoa työntekijä kirjasi meidät majoittujat klo 19:45.

Toisen kerroksen kapean huoneen 206 ikkuna oli itään Laajavuorentielle, eikä länteen laskettelurinteen aitio-katsomoksi, kuten vuosi sitten huone 216. Numerot kasvoivat ensin itäseinää pitkin pohjoiseen, kunnes kääntyivät länsiseinälle etelää kohti.

Huoneessa oli jääkaappi, televisio ja pesuallas. Sälekaihtimet ja verhot ikkunassa. Vähäinen valaistus, jota saattaisi täydentää laittamalla lisälampun johdon seinään. Käymälä oli käytävän varrella yhteinen 19 huoneelle, miehille kaksi istuinkoppia, kaksi pisuaaria ja kaksi pesuallasta, sekä perällä yksi suihkuhuone.

Lindströmin vedettävä ja automaattisesti takaisin säiliöön kiertyvä kankainen käsipyyhe loppui kesken! Ainoa vaihtoehto käsien pyyhkimiselle oli wc-paperi, joka oli loppunut toisesta kopista, ja toisessa kopissa istui tuntematon asiakas.

Vuosi sitten kirjoitin: Ensin loppui käsipyyhe automaatista, sitten wc-paperi. Pitäisi kulkea kengät jalassa, ettei kangastohvelin pohja tahmaantuisi pisuaarin vierestä eikä kastuisi vesilätäköstä pesualtaan edessä. - En muistanutkaan!

Käytävän varrella yhteiskeittiö laitteineen, vieressä ruokailu- ja olohuone, jossa iso TV ja näköalaikkunat laskettelurinteeseen. Sauna kellarissa, naisten ja miesten vuorot. Alakerrassa viehättävä takkahuone, jossa kaupunkilautapeli "Jyväskylä". Portaat, ei hissiä. Sisäpuoleltaan varsin kivan näköinen hostelli.

Kerroksessa ei vaikuttanut olevan muita vieraita kuin kolme tyttöä huoneessa 213 ja näkemättä jäänyt mies, joka istui paperillisessa wc-kopissa. Keittiö ja ruokailuhuone jäivät koko ajaksi omaan käyttöömme, toisin kuin vuosi sitten, jolloin siellä hihkui seurue klo 22 asti.

Televisiossa Bronson junassa. Hyvä yöuni klo 24-8, heräsin kahdesti hetkeksi, patja ja lakanat eivät hiostaneet. Ensin hieman kylmä. - Joissakin majataloissa nukkuja ikäänkuin uppoaa muoviseen patjaan, johon muotoutuu vartalon muotoinen allas, josta herää hikisenä ja vihaisena!

Luopuessamme huoneestamme toisena aamuna jätimme avainkortit huoneeseen. Kahvila ja reception avautuisivat kello 9, kuten laskettelurinnekin! Vuosi sitten kahvilan ainoa työntekijä vasta saapui talvivaatteissaan pihalta töihin juuri lähtiessämme klo 9 ja annoimme ulko-ovella avaimet hänelle.

**

Agorassa tapahtui perjantaina 7.2.2025 klo 12-19. Vapaa pääsy. Martti Ahtisaaren salissa: Kulttuurintutkimus nyt! Katja Meritähti: opinnoista kirjailijaksi. Laveajoki: Runoja. Maria Pihl ja Timo Suutarinen: Runokuvia. Dekkaripaneeli: Virpi Häneen-Anttila, Mikko Porvali, Timo Sandberg.

Lauantaina klo 10-16. Runousaamiainen. Keskisuomalainen kirjateko. Jussi Jäppinen: kirjantekijä. Ville-Juhani Sutinen: Emigrantit. Taru Salminen: Nobelisti Han Kang. Yli-Juonikas ja Harry Salmenniemi. Hanna Kuusela: Syytös. Raija-Sinikka Rantala: Elli. Anna Tapola: Puut liikkuvat öisin. Raha- ja postimerkki-huutokauppa. Kirjahuutokauppa.

***

Laajiksesta käsin kävin katsomassa Rantasipin kylpylähotelli Laajavuorta, joka sijaitsi kilometrin pohjoisempana. Vastaanotto matalassa keskiosassa hotelli- ja ravintola- tai kylpyläosaston välissä, muistaakseni toukokuulta 1974. Pakkasta oli vain muutama aste ja kaunis lumipeite ei ollut turhan paksu.

TUOMIOJÄRVI rantoineen oli näkemättä! Kävelin teitä itään KORTENIITTYYN. Asuintalojen kortteleita. Pieni kapea lahti oli nimeltään Rautpohja, kuten tehdaskin. Luontopolku kulki rantametsikössä. Kapeat polut olivat riittävästi tallattuja. Järven jäälle en mennyt ja joltakin polulta jouduin kääntymään takaisin. Polku kiersi päiväkodin ja koulun pihat, jotka olivat kovin meluisia, kun lapset huusivat ulkona välitunneilla. Jokunen koirantaluttaja.

HAUKANNIEMI oli iso ulkoilualue, pohjoiseen pistävä niemi, tyvestä kapea ja sitten levenevä. Seurasin pienen matkan koirantaluttajaa, mutta käännyin takaisin. Opastaulu lupasi erilaisia varustuksia, mutta turhan pitkä poikkeama tärkeämmältä reitiltäni.

Jatkoin kävelytietä ohi kahden koiran kokoontumisen. Pieni lintulava kuin seinällinen laituri rannassa. Asuinalue ja kartano oli KORTESUO, mutta suuralue oli KORTEPOHJA.

****

NISULA suuralue, jossa VIITANIEMI. Jo järven yli olin nähnyt 13-kerroksisen tornitalon, jota arvelin Alvar Aallon Viitatorniksi, mutta se oli hävinnyt välillä metsän peittoon. Kartan mukaan lähdin TAIDEPOLKUA luoteeseen ohi rivitalojen. Hiekoitusauto työssään.

Tulin STAVANGERIN rantapuistoon. Pientä komeutta, isoja puita harvassa, väliin jää näköaloja, mm. Aallon Viitatornille, jonka valokuvaamisen jätän myöhemmäksi. Pitkin rantoja maihin vedettyjä soutuveneitä. Venesatama vajoineen. Uimaranta pukukoppeineen ja ilmoitustauluineen. Eläkeläisiä naispareja päiväkävelyllään juttelemassa.

Valokuvaan Tuomiojärven yli kaukana valkeana aukkona metsärinteessä loistavan Laajavuoren laskettelurinteen, oikealla pohjoispuolellaan Matti Nykäsen hyppyrimäki. Sieltä asti olen kävellyt, ehkä 6 km. Kuvatessa pakkanen puree sormia ilman hansikkaita.

Kierrän Viitaniemen rannat, kuin U nurinpäin. Pohjoisimpana venelaituri, josta vene läheiseen Lehtisaareen. Lasten Liikennepuisto on lumihangen peittämänä puiston itälaidalla. Pienet liikennemerkit pistävät ylös hangesta. Alue on ensinäkemää laajempi kiertäen vajan ympäri. Martti Korpilahden polun risteys: jatkanko koilliseen rantoja pitkin, Taulumäkeen ja Tourujoen leveämmälle, minulle tuntemattomalle osuudelle? Vaiko kävelytietä lounaaseen Alvar Aallon suunnittelemalle tornitalolle, kyllä!

VIITATORNIN kuvaan ensin sivusta, sitten takaa ja lopulta JAROSLAVIN AUKIOLTA edestä, Kerroksia on 12 + pohjakerros. VIITANIEMENTIE. Paikallisbusseja tukee keskustasta, täältä pohjoisen kautta kiertäen eteläänkin, mm. Säynätsaloon. Jokin bussi pysähtyy 5 minuutiksi odottamaan klo 14 asti koululaisia, joista eräät olivat etuajassa pysäkillä, toiset taas juoksivat (tarpeettomasti) GRADIA:sta - ammatillisesta oppilaitoksesta tai viereisestä SCHILDTIN LUKIOSTA.

Kävelin lounaaseen isolle Nisulankadulle asti, jota itään, rinnettä ylös koilliseen. KISAKATU kaakkoon, vanhoja monimuotoisia idyllisiä omakotitaloja, mansardikattoja, pieniä torneja talon kulmassa. KOTIKATU lounaaseen samanlainen. SOPUKATU koilliseen, Tanhuantie, Pitkäkatu etelään ja IHANTOLANTIE rinnettä ylös Harjulle Vesitornin eteen. Rakennustyömaa rinnetien itäpuolella. Auto ajaa rinteessä ohitseni.

"Missä asut? - Kotikadulla... - Niin mutta osoite? - Kolmonen."

*****

LUONTOMUSEO Vesilinnassa. Näkötorni on sydäntalvella suljettu rauta-aidalla, avataan 14.2. Museon vartijatyttö tervehtii kopistaan. Joku nainen tarjosi hänelle myöhemmin maksua, mutta on vapaa pääsy, museokauppatavaraa myydään kyllä.

Sekoitan mielessäni Turun ja Jyväskylän eläinmuseot, onkohan täällä isompi? Kovin hämärä. Kamera näkee vähän paremmin. Kaloja jään pinnan alla kaislikossa. Nalle, karhunpoika. Paljon lintuja ja pieniä nisäkkäitä. Näyttely hienoista lintukuvista. Filmiesitys luontokuvaajan työstä, tyttö lumimaastopuvussa. Nuoripari ensitreffeillä museossa, tyttö selittää hieman vajaalla suomella venäläistä sukuaan, mummo evakko vai emigrantti? Viivynköhän 30-40 minuuttia.

Neron portaat eivät ole talvella kävelykunnossa. Laskeudun jyrkähköä hiekkatietä etelään Cygnaeuksenkadun yläpäähän. Hiekoitusta on lumen päällä eikä ole liukasta.

KIRJASTOSSA: HS ja Keskisuomalainen. Warkauden Lehdessä listataan 10 toimittajaa? Kierrätyshyllyssä on 8 scifikirjaa ja muutakin saksankielellä. Haenko myöhemmin? Säilön saksalaiset kirjat alimmalle hyllylle venäläisten viereen, eikä niitä kukaan muu parissa tunnissa viekään. Skeittailulehtiä, joiden valokuvissa tehdään taitotemppuja arkkitehtonisesti hienoissa miljöissä.

******

TAIDEMUSEO klo 15:50-17:30. Pientä ruuhkaa ovella... Jonotan tiskille Museokortin kanssa, mutta: tänään pääsy ilmainen, tosin vasta klo 16-18, mutta klo 15:50 lasketaan jo mukaan. Portaat kellarikerroksen Galleriaan ovat vielä suljetut: "Näyttelyä rakennetaan", lukee.

Uusi näyttely "AJATON KAUNEUS" avautuukin juuri nyt perjantaina 7.2.kello 16 ja opas alkaa esitellä sitä kovalla äänellä, portaikossa seisten. Kuuntelen yläkerrasta. Kaikki eivät mahdu kerralla kellariholviin katsomaan.

Minä kierrän yläkertoja, joissa eri näyttely "KOTIEN TAIDETTA". Siihen tavikset ovat saaneet tarjota parastaan kotoaan, saatteeksi kertoen oman tarinansa taiteen hankinnasta. Osa teoksista on päässyt vain tietokonenäytölle, olisikohan jopa 200 'reputettua' kuvaa, jotka selaan varmaan kaikki läpi, jaettu eri teemoihin.

Valokuvaan seinältä huvipuiston näkymän auringonlaskun hämärässä. Symbolista, vanhan ihmisen ilta, tivolin ilot ja värit pimenevät jo. Valokuvaan ikkunoista Kauppakadun risteyksen ja Kilpisenkadun ylös harjun suuntaan. Jyväskylän Taidemuseo on Kirkkopuiston pohjoislaidalla. Kuvaan sievän näkymän hetken ihmisistä-tyhjistä museotiloista tauluineen.

Sen jälkeen en löydäkään "Ajattoman kauneuden" vanhoista ja arvokkaista töistä (mm. Kaupungintalolta ja vauraista kodeista tuotuja) mitään erityistä kuvattavaa, käytettyäni suurimman osan ajasta paljon laajempaan "Kotien taiteeseen". Yläkerrosten ja kellarigallerian välissä pohjakerroksessa on museokauppa. Suklaakonvehteja kultakelta-kääreissä on jaossa avajaisten kunniaksi.

Haen scifikirjat kirjastosta ennen sulkeutumista klo 18. Minna Canthin salissa oli ollut yleisötilaisuus "VARAUTUMISESTA" kriiseihin ja otan sen esitteen pöydältä. Kävelen Agoraan. Matkan varrella on puurakennusten ulkomuseo "Toivolan Vanha Piha" koristeellisessa talvi- tai jouluvalaistuksessa yhä helmikuussa.

*******

LAUANTAI 8.2.2025. Syödään omaa aamiaista Laajiksen tyhjässä itsepalvelu-keittiössä ja ruokailuhuoneessa. Tyhjennetään hotellihuone ja jätetään avaimet pöydälle. Ajetaan 5 km Agoraan kello kahdeksan.

AALTO2-museo aukeaa klo 11 ja kirjasto klo 10. Käyn lukemassa Helsingin Sanomat (neljä sivua merentutkimusalus Arandan tutkimusmatkasta) ja "Keskisuomalaisesta" vajaan sivun artikkelin "Vanhan Kirjan Päivien" avajaisista eilen. Oman kaupungin antikvariaatin "Lukuhetken" kauppiasta on haastateltu.

Kauppakadulla katselin "Lukuhetken" ja "Jyväskylän Vanhan Antikvariaatin" näyteikkunat, sekä muistelin, missä konkurssin tehneen "Päijänne-Antikvariaatin" liikehuoneisto oli ollutkaan. Kuljin Kirkkopuiston halki ja muistin, että kirkko on aina jäänyt sisältä katsomatta, kun aukioloajat eivät ole sopineet.

********

AALTO2-museossa viihdyin klo 12-14:15. Tilapäisiä näyttelyitä: "Kankaan Tehdas" uudistettuna alueena. Olen nähnyt vanhimmat tehdasrakennukset Tourujoen rantoja seurailessani. Neljännessä galleriakerroksessa oli näytteillä kankaita, joita en kauan katsonut.

"Iittalan Lasin" taiteilija Erkki Vesanto (1915-90) näyttelyn aiheena. Värillisiä lasiesineitä. Lapsena opin vain Tapio Wirkkalan ja Timo Sarpanevan nimet, en tiennyt muita lasien suunnittelijoita.

Alvar Aallon perusnäyttelyssä istuin pisimpään penkillä pienessä "kirkkotilassa" katsomassa filmiesityksiä useista Aallon kirkoista ulkomailla ja kotimaassa. Kolmas käyntini Aalto-museossa yhden vuoden kuluessa. Kourallinen vieraita. Kahvila kiinni talvella.

Museokaupassa oli noin 60 erilaista kirjaa Aallosta. Kiinnostavimpia vain 10 euroa maksavat 48-sivuiset nidokset, noin 18 erilaista, joista kukin esittelee vain YHDEN Aallon suunnitteleman kohteen. Mikä valita? Olen käynyt katsomassa useimmat Suomessa, kuten Kauttuan, Paimion, Sunilan, Säynätsalon, kirkot, kirjastot, jne. Vasta EILEN näin Jyväskylän Viitaniemen VIITATORNIN.

Keski-Suomen Museon KeMun rakennuksen puolella jätin toisen kerroksen varhaisemman historian väliin, mutta viivyin 3. kerroksessa. Katsoin uudelleen osan Alvar Aallon seikkailusta koululaisena ihmettelemässä Jyväskylän satamaa, juna-asemaa, kouluja, paloasemaa ja muuta kaupungin vanhinta arkkitehtuuria.

Katsoin pienessä elokuvateatterissa uudelleen neljä vanhaa lyhytfilmiä Jyväskylästä. Olen nähnyt 10 filmin valikoiman monesti, mutta en liikaa, muistan osittain, en kokonaan. Keuruun, Äänekosken ja Jämsänjokilaakson jätin nyt väliin.

Jukeboxista kuuntelin yhden 1960-luvun alun Beatles-kappaleen. Arvaamaton laite, ei ole toiminut joka kerta käydessäni. Olen käynyt Keski-Suomen Museossa kai seitsemän kertaa 6-7 vuoden aikana vuodesta 2019 alkaen. Museokortilla.

*********

SOIHTU, Tiedemuseo. Seminaarinmäki, S-rakennus, auki klo 12-16. Olin käynyt Jyväskylän Yliopiston Tiedemuseossa vain kerran, marraskuussa 2021. Koska se oli lähellä Aalto2 -museota, ehtisin hyvin nytkin. Kuljin Seminaarinkatua koilliseen ja etsin ensimmäistä porttia mäelle. Poikkesin Kulttuuritalo Villa Ranan pihassa. Vasta Seminaarinaukiolta löytyi kävelytie rinteeseen.

Opastetaulut lukuisiin rakennuksiin olivat sekavia eikä museota ollut merkitty? Etsin ensin turhaan idästä, josta kävelin lumeen tallattua metsäpolkua länteen ja osuin oikean vanhan punatiilisen S-talon ovelle.

Tiedemuseo oli käytävältä heti oikealle. Siellä ei ollut ketään muita. Näytteillä Juho Jussilan puinen lautapeli Fortuna. Pulpetteja. Vanhoja piirrettyjä opetustauluja valittavina näyttöruudulta: valitsin Atollin - koralliriutat. Opetus- ja tutkimusvälineistöä oli museoitu.

Opiskelija-radikalismista saattoi lukea ja katsella valokuvia: propaganda-kylttejä kantavia 1960-luvun nuoria, rillipäisiä partasuupoikia ja viehättäviä minihametyttöjä. Edelliskerralla 2021 olin katsellut muutaman minuutin videoesityksiä. "Tissarin Taidekokoelman" sivuutin jo nähtynä, enkä muistanut katsoa toisesta salista, olisiko ollut jokin tilapäinen näyttely. Viivyin vain puoli tuntia klo 15:15 asti (viimeksi olin tunnin). Pitäisipä koko laaja Seminaarinmäki kierrellä joskus!

Kiersin Keskussairaalantietä mäelle Aalto-museon taakse. Karttani avulla osasin Kramsunpolulle, joka kääntyi suoraan alas kohti "Arto Sipisen raittia" Jyväsjärven Ylistönsillalle. Rautatien alitse oli tunneli, sitten silta yli "Rantaväylän" (E63 eli 9-tie Tampereelle). Ennen Jyväsjärveä käännyin koilliseen, kävellen Mattilanniemen yliopistorakennusten ohi AGORAAN.

***********

AGORASSA myymättä jääneiden kirjojen (90%) pakkaaminen takaisin banaanilaatikoihin ja pakettiautoon klo 16-17. Mukanamme oli 3 mustaa myyntipöytää ja talo oli tarjonnut 4 valkoista pöytää. Agora lainasi myös rullakot tavaran siirtoon sisältä pihalle.

Antikvaari-kauppias huomasi kadottaneensa hattunsa! Olisiko jäänyt retkeilymaja Laajikseen? Ajoimme sinne. Kahvilan ainoa työntekijä, nuori nainen, kertoi: "Kiireen vuoksi tänään ei vielä ole ehditty siivota huoneita... Voitte käydä itse etsimässä!" Hän lainasi avaimen.

Hattua ei löytynyt, mutta minä löysin hukkaamani sinisen kangaskassin ruokailuhuoneen tuolilta. Tiloja ei ollut siivottu (unohdin vilkaista käymälää: oliko vieläkään käsipyyhettä tai wc-paperia?) - "Kiireen" sijasta hostellissa taisi olla harvinaisen hiljaista! Lähes kaikki huoneista olivat vapaina, joten huonesiivoojaa ei ollut kutsuttu töihin viikonlopun korkeammilla palkoilla, vaan vasta maanantaiksi?

Ystävällinen ja miellyttävä kahvilan työntekijä lupasi ilmoittavansa, jos hattu sattuu löytymään. Wc-puutteet sivuuttaen "Laajis" on minusta sisäpuoleltaan mukavan näköinen retkeilymaja, jonne voin mielelläni tulla uudelleenkin.

***********

Jyväskylässä olen yöpynyt  9:ssä eri paikassa:

1) Hotelli Laajavuori: Laajavuorentie 30 (1974)

2) Ristonmaa yo-kylä: Helvintie 2 A (1990)

3) Kortepohja yo-kylä: Taitoniekantie 9 C (1991)

4) Forenom Hostel: Kauppakatu 20 (2019 + 2021)

5) Time Hostel: Vaasankatu 29 (2022)

6) Omena-hotelli: Vapaudenkatu 57 (2022)

7) Outdoor Hostel Laajis: Laajavuorentie 15 (2024 + 2025)

8) Finlandia Hotelli Alba: Ahlmaninkatu 4 (2024)

9) Airbnb-asunto Lutakossa: Varppaaja 7 A (2024).

.

829. Jyväskylän marraskuu 2024

Jyväskylässä Kirjamessut 23-24.11.2024 (la 10-18, su 10-17). Vantaalainen vanhojen kirjojen kauppias pakkasi vuokratun Ford-pakettiauton täyteen kirjoja jo torstaina ja ajoi Jyväskylään perjantaina klo 8-13. Tuulilasineste loppui kesken, mutta Lahdessa ystävällinen Hertzin mies lisäsi sitä, kun kuljettaja ei osannut avata vieraan vuokra-auton konepeltiä.

Nelostie E75 oli poikki Heinolan Lusissa, Rekka oli kaatunut lumipyryssä liukkaalla kelillä. Avoinna oli vain yksi kaista vuorotellen eri suuntaan klo 10:30. Autoja meni 11 jonossa peräkkäin. Toinen vantaalainen kirjakauppias oli aiemmin aamuvarhaisella joutunut kiertämään Jämsän kautta.

*

PAVILJONKI messu- ja tapahtumakeskus Lutakossa, B4-ovi. Autolla sai ajaa sisään, kunhan lumet oli harjattu auton katolta. Rakensimme klo 13-17:30 messuosastoamme, joka oli kooltaan 4x4 metriä ja avoin joka sivulle, jolloin asiakkaat voivat kiertää ympäri.

Lähellä osastoa olivat Silta-niminen esiintymislava sekä uusien kirjojen signeerauspiste. Kilpailevia antikvariaatteja mm. Sadun kirjat, uusi yrittäjä Divaari, Kyyhkyrinteen kirja, Jyväskylän Lukuhetki sekä Tampereelta Valli & Selin,

Sijoitin läntiselle pöydälle kolmeen riviin kaunokirjallisuutta. Ensiriville alati arvostettua Tammen Keltaista Kirjastoa. Toiselle riville Hermann Hessen kaltaisia klassikoita. Kolmannelle riville suomalaisia Mika Waltarista alkaen. Etelämmäs suositut osastot Fantasia ja Scifi, tieteiskirjallisuus, Stephen King, kauhu ja jännitys.

Etelään tulivat Sotakirjat, Eräkirjat, Historia ja tietokirjoja. Itään Lastenkirjat ja valikoituja esiinnostoja: komeat etukannet ylöspäin, sekä vielä suositut Löytölaatikot. Pohjoiseen esimerkiksi Ruokailu-aihe, kotitalous.

**

Perjantai-iltana majoittuminen kahdeksi yöksi airbnb-yksiöön vain puolen kilometrin päähän Paviljongista. Lutakon alueella, Jyväsjärven rannalla, Varppaaja-nimisellä kadulla, 8-kerroksisessa asuintalossa vuodelta 2001. Liukuovella eristetty makuualkovi. Keinutuoli. Televisiossa noin 20 kanavaa. Tuolit, pöydät, sohvat, keittiö, kylpyhuone ja pieni sauna! Mutta Ei Yhtään Kirjahyllyä!

Sälekaihtimet. Ikkunoista kaunis näköala Jyväsjärvelle! Suosittu vilkas kävelytie kulkee rannassa talon pihanurmikon ja järven välissä. Televisiossa Burt Lancaster Huijarisaarnaajana. Amazing Race Suomi, jossa jo harmaantuneen iäkäs mediajulkkis Kaarina kiroilee. Uni klo 23-6:30. Näytteilleasettajat pääsevät Paviljonkiin lauantaina jo klo 8 ja sunnuntaina klo 9.

Lutakon entisen Schaumanin teollisuusalueen polut kaartelevat hieman eksyttävinä. Pitkä savupiippu on maamerkki, jonka voi kiertää johonkin suuntaan. Joskus tulin kaartaneeksi vahingossa länteen Rantaväylä-moottoritien varteen, vaikka luulin olevani menossa itään Varppaajalle. Matkakeskuksesta pääsee korkeaa siltaa rautatien ja Rantaväylän yli Messuaukiolle, mutta hissi aukiolla on välillä rikki, kuten joskus myös liukuportaat juna-asemalla.

***

Kävin lauantaina 23.11.2024 klo 13-15:30 AALTO2-museossa Mattilanpellossa. Siellä vieraili juuri monia seurueita. Tilapäisnäyttely: Tove Janssonin alttarimaalaus ja Elsi Borgin suunnittelema kirkko. Katsoin vasta toisen kerran vakionäyttelyn Alvar Aallon töistä. Aalto-museo oli ollut vuosikausia remontissa ja näin sen ensimmäisen kerran vasta helmikuussa 2024.

Keski-Suomen Museon KeMun puolella ajoin hissillä 4. kerrokseen, jossa oli nyt esillä kuvataiteilija Helena Pilke. Jukebox eli levyautomaatti 3. kerroksessa ei tällä kertaa toiminut. Katsoin uudelleen 8 mustavalkoista lyhytelokuvaa Jyväskylästä ja Keski-Suomesta 1940-1950-luvuilta.

****

Kaupungin pääkirjasto Cygnaeuksenkadun ja Vapaudenkadun kulmassa sulkeutui lauantaina klo 16. Löysin sieltä 5 hyvää kierrätyskirjaa. Näin mielenkiintoisia paikallislehtiä Keski-Suomesta, sellaisia, joita en ollut koskaan ennen päässyt lukemaan. - Keräsin 1970-luvulla maailman päivälehtien näytteiden lisäksi myös joitakin paikallislehtiä, kuten "Puruvesi" Punkaharjulta. En ole kymmeniin vuosiin nähnyt niitä, vaikka ne jossakin pahvilaatikossa ovat yhä säilössä.

*****

Sunnuntaina 24.11.2024 seurasin Paviljongin ohjelmaa. Klo 10:30 lavalla jutteli rock-yhtye Nyrok Dolls: Mauri Kunnas, Kjell Westö, Pekka Seppänen, Pasi Heikura, Matti Toivonen ja Silja Sillanpää. (He esiintyisivät myöhemmin Tampereen Kirjamessuilla.)

Laura Halminen kertoi edesmenneestä Martti J. Karista, jonka kanssa oli tehnyt elämäkerran. Ilari Taskinen kertoi rintamasotilaiden kirjeenvaihdosta. Kimmo Ojala esitti "Yrjö Ärjylää", mutta poistuin heti kun osoittautui, ettei aiheena ollutkaan Masi-sarjakuvan kessu, kersantti Urho Ärjylä.

Entinen TV:n uutisankkuri, kirjailija Matti Rönkä kertoi kirjoittavansa kirjojaan kaksi liuskaa joka päivä. Osmo Soininvaaraa haastateltiin muistelmistaan, jotka olin jo lukenut. Muita kiinnostavia tietokirjojen aiheita olivat SUOMEN tulivuoret.

Poliisi Kale Puonti kertoi dekkareistaan, minkä seurauksena luin pian yhden niistä. Lapset, kaksi yläasteikäistä tyttöä, haastattelivat Aku Ankan suomalaisen piirtäjän Kari Korhosen. Myöhemmin toisella lavalla hänellä oli aikuinen haastattelija.

Kun Esko Aho puhui lavalla, katsomo oli täpötäynnä, Kun istuin viimeisellä rivillä, takanani seisoskeli Ben Zyskowicz, joka jutteli häiritsevästi tuttaviensa kanssa, niin etten kuullut Ahoa, tai kuuntelin liikaa Zyskowiczia.

Lavalla näin myös bestseller-dekkaristi KTM Satu Rämön Islannista, näyttelijä Martti Suosalon, sekä toimittaja Ina Mikkolan haastatteleman twerkkaajan: 'Tinze' Tia-Maria Sokka.

Kirjapöydät purettiin sunnuntain lopuksi klo 17-19. Ajomatka Helsinkiin kesti 6,5 tuntia klo 1:30 asti, kun välillä ruokatauko Joutsassa, kahvitauko ja kirjalastin tyhjentäminen Nummelan varastoon. Pimeä ilta, vähän lunta, kylmä tuuli.

.

828. Tukholma 35. Beckholmen, Djurgården 2014

Sää lämpeni 8 asteeseen pääsiäisviikon tiistaina, huhtikuun puolivälissä 2014, kun aurinko tuli esiin. Minulla oli kesätakki ylläni ensimmäista päivää. Kävelin Katajanokalle, jossa katselin Wanhan Sataman luiskalta, miten Viking Mariellaan menevä pitkä ramppi täyttyi klo 16:30. Sitä ennen vain poistuvia alukselta, hyttisiivoojia varmaankin.

Pitkät jonot Vikingin terminaalin ala-aulassa palvelu-luukuille klo 16:50-17:00. Auki klo 17:20 asti. Vilautin passiani virkailijalle. Edelläni oli tyttöpari reppuineen, heidän passeissaan näkyi paljon leimoja. Katselin itäseinältä Finnjet-laivan muistovitriinin. Sen vieressä joku asiakas kävi Matkapoikien luukulla.

Minun kulkiessani rampilla oli jo väljää. Tulin yksin laivan portille, ohitettuani muutaman muun. Tanssityttö ja laivakissaksi pukeutunut "Ville Viikinki" olivat minua vastassa, tanssien molemmat. "Tervetuloa! Välkommen!"

*

Pieni kahden hengen sisähyttini B2 oli numeroltaan 4913 ja sijaitsi laivan peräpuolella, vasemman pitkän käytävän varrella. Hytin radiosta kuuluivat hyvin klo 17 uutiset kanavalta 1, aiheena Ukraina. Laivan omat ohjeiden kaiutukset kuuluivat huonosti. Radio Suomi, klo 22 uutiset 15.4.2014: Ukraina aloitti vastatoimet venäläismielisillä alueilla - valtasi lentokentän takaisin! Matkalukemisena "The Economist" -viikkolehti: Argentiina - 100 vuotta alamäkeä. Vuonna 1914 Argentiina oli henkilöä kohti vauraampi kuin Italia, Ranska tai Saksa!

Nukuin 6 tuntia yhtäjaksoisesti, en herännyt Maarianhaminassa käyntiin klo 4:25. Radio Stockholm kanavalla 1 klo 8 (Suomen aikaa 9): Uutiset Ukrainasta. Ruotsin Miljöpartiet korottaisi veroja (tupakkavero, ympäristövero ja tulovero). Pankkiryöstön kokeneilla pankkivirkailijoilla oli psyykkisiä oireita vielä 10 vuoden päästä tapahtuman jälkeen, aika ei ollut parantanut. Sääennuste Tukholmaan: + 10 grader, solig (molnar).

**

Kello 9:04 laivan kuulutus: "Tukholmaan saavutaan tunnin päästä. Maihinnousu tapahtuu vain kannelta 6. Nousin peräportaita kerroksen ja menin jonoon klo 9:55. Poistuminen käytävän ja aulan kulman "Maarianhaminan aukosta" laivan vasemmalta puolelta. Ohitin matkalla hitaita ja ehdin sataman ulkoilmaan klo 10:10. Kuljin rantaa pitkin länteen hitaampia ohitellen, kunnes oli kaiketi kävelijöiden kärjessä.

Gamla Stanin Skeppsbronilla vaihdoin kadun länsipuolelle. Hostel "2 kronor". Hotelli Reisen. Angolan suurlähetystö, lipussa punaista ja mustaa, sekä hammaratas, tähti ja machete (sirppiä vastaava), ovipielessä musta mies kangaspäähineessä.

Norrmalmille itäisin silta Strömbron ja sitten Blasieholmen. Loisteliaan Grand Hotellin lipputangoissa Suomen lippu ja 5 muuta. Tietöitä, asfaltointia, Skeppsholmenin sillan korvassa. En voinut kiertää niemeä ja National Museumia, vaan menin puiston halki itäpuolelle. Pysäköintialue. Puistossa patsaita. Kiersin Nybrovikenin lahden ympäri ja jatkoin kallista Strandvägeniä Djurgårdenin sillalle.

***

NORDISKA MUSEET mahtavassa, kauhuromanttisessa linnassa. Lapsiryhmä valokuvauksessa ulkoportailla. Turisteja liikkeellä paljon. Jatkoin etelään. Hiekkaiset ja multaiset jalkakäytävät.

Näin kaksi sinistä museo-raitiovaunua säilytyshallinsa oven edessä. AQUARIA VATTENMUSEUMIN ulko-oven päällä oli vesiputous ja ulkoseinä oli koristettu kaiketi bambupuulla. Lilla Almänna Grändin kujan ja GRÖNA LUNDIN huvipuiston ohitin itäpuolelta. DJURGÅRDSSTADEN käsitti joitakin kerrostalojakin etelärannassa.

****

BECKHOLMEN - pieni saari, jossa en ollut koskaan käynyt. Silta saareen oli puinen, jalankulkijoille ja autoille. Telakka-alue ja työpajoja. Beckholmenin kulttuuripolku turisteille: 7 rastia. Ensin kukkulalle, huipulla "Privat" talo. Postin jakeluauto ajoi viereeni. Postiljooni kävi jalan laittamassa kuoret ja lehdet kirjelaatikoihin. Näköalapaikkoja: kerrostalot näkyvät pohjoisessa. Erikoisia kasveja. Yksi mies käveli vastaan, muuten kuljin yksin.

Kolme Beckholmenin TELAKKAA: uusin kuiva-altainen telakka lännessä ja kaksi vanhempaa idässä altaat vedessä. Viking Mariella näkyi hyvin Saltsjön vastarannalla, aivan suoraan etelään "Pikisaaresta" ja Wasa-laivan uppoamispaikka 1628 oli juuri sillä välillä. Wasa nostettiin merestä 1961 ja sieltä löytyi hömmästyttävä Paavo Nurmen pienoispatsas, teekkarien jäynänä. Ennen uppoamistaan Wasa-laiva oli kulkenut meren pinnalla vain 20 minuuttia, Blasieholmista Kuninkaanlinnalle ja sieltä Beckholmenin edustalle.

*****

DJURGÅRDENISSA jatkoin kulkuani itään. Raitiotien raiteet jatkuivat vielä. Työmaa. Siirryin poluille ylemmäs. Kalliita ökyhuviloita. Tulin SKANSSENIN ulkoilmamuseon ja eläintarhan portille: Solliden, Sollidsbacken. Kuulin eläinten ja lasten ääniä. Näin karuselleja. Pääsymaksu 110 kruunua, vuosimaksu 550 kruunua aikuiselle ja yhdelle lapselle mukanaan.

SINGELBACKEN, tie itään. BELLMANSRO patsas - hautako? Risteys ja tienkysyjä, kysyi minulta. Lainasin miehelle karttaani.

SIRISHOVSVÄGEN pohjoiseen Djurgårdenin poikki. Eläinten häkkejä oli vasemmalla puolella lännessä, eivät kuitenkaan näkyneet. ROSENDALSVÄGEN kulki itään Rosendalin linnaa kiertäen. Palasin Djurgårdenin pohjoisrannalle, rannan kävelytielle

******

OSCARS KYRKA Naravägenillä, palattuani Östermalmille. Kävin suuressa kirkossa, jonne poikkesi muitakin. Näyttelu säveltäjästä, Kaksi pitkää kynttilää paloi ja lisäksi kaksi pientä lämpökynttilää. Katsoin alttaritaiteen ja lasimaalaukset kolmella sivulla, istuinkin muutaman minuutin. Kirkon itäpuolella Fredrikshovsgatanin toisella puolella olivat Fredriskhovin linnan kaksi rakennusta lastentarhana.

GARNISONEN Linnegatanin pohjoispuolella oli valtavan korttelin täyttävä kolmiosainen rakennus, jossa monien yritysten toiminimiä, seinillä yhtenäinen ulkoasu.

HISTORISKA MUSEETIN takana lännessä oli ulkomuseopuisto, jossa mm. Oxenstiernan Malmgård. Kahvila ja pihalla huhtikuun auringonpalvojia. Tallit.

STORGATANIA kuljin länteen. "Näringslivet" toimitalo. Ruskea "Muumitalo" kerrostalon pyöreänä nurkkana, Onkohan ollut Tove Janssonille inspiraationlähde? ARMEMUSEUMIN isolla pihamaalla mm. panssarivaunu. MUSIKMUSEET ja Kungliga Hovstallet eteläpuolella. Hevosten ulkoilutuslaite pihalla: kierrättää hevosia kehää ympäri. Almlöfsgatan luoteeseen ja kävelykatu Nybrogatan sen kanssa poikittain. Riddargatania ja Birger Jarls gatania luoteeseen Stureplanille. Biblioteksgatan Humlegårdeniin.

Kungliga Biblioteket Humlegårdenin puistossa. Pihalla auringonpalvojia. Muutamia ihmisiä menee sisään kirjastoon. Kahvila oikealla idässä, vaatesäilytys pohjoisessa, vahtimestarit, päällysvaatteet jätettävä naulakkoon.

Lyhyt RIMBOGATAN nousee ylös luoteeseen, josta vain portaat alas länteen Birger Jarls gatanille, jonka länsipuolella JUTAS BACKEN nousee jyrkästi Johanneksen kirkon puistoon Brunkebergin harjulle. KAMMAKARGATAN laskeutuu sieltä länteen. Jatkoin Adolf Fredrikin kirkolle, jonka luona on kirppis.

*******

MYRORNA - Pelastusarmeijan kirpputori. Lautapelit sivuhuoneessa. Kellarissa kirjat, lehdet ja äänilevyt. Ostin 20 kruunulla historiakirjan sanomalehdestä "Svenska Dagbladet 100 år 1883-1984". Uutisetusivut. "Kasse? Påse?" on kassamyyjien vakiokysymys. "Jag har min egen." Keltainen, melko läpinäkyvä muovikassini on Seriebodenista sarjakuvaostokselle saatu ja kirja mahtuu siihen. 

Kungsträdgårdenin länsipuolella kulkee Västra Trädgårdsgatan, jonka varrella oli "Swedish Matchs" - tulitikkukuningas Ivar Kreugerin "Tändstickspalatset", jota kävin katsomassa ulkoa. Sisäpiha, veistoksia, ihmisiä.

********

COMICS HEAVEN, Gamla Stanin Stora Nygatanin sarjakuvakauppa vasta klo 15:15-30. Selasin nopeasti peräpöydän ja sitten ovipielen. Omistaja-mies kassalla. Muitakin asiakkaita kävi tällä kertaa, yksi tyttö käytävän tukkeena, toinen vei puolet tilastani ovisuun halvalla laatikolla. Simpsoneita olisi. "Svenska MAD" 1973, 1977 ja 1998, viisi vanhaa lehteä, ruotsalaistakin aineistoa, maksaisivat vain 10 kruunua kappaleelta. Comics, suuri sarjakuvakirja numero 4 maksaisi 25 kruunua.

*********

Kuljin Slussenin pimeää kellarimaista kauppakujaa, jossa levyliike. Työmaa. Rinne alas, liikennevalot merenrantaan kävelytielle. Fotografiska Museet oli rajannut pihaansa eikä siellä ollut enää ilmaisen päivälehden Metron jakelutelinettä.

Saavuin Vikingin terminaaliin klo 16:05. Ville Viking ja tytöt tanssivat kuudennen kannen sisääntuloaukon luona laivan aulassa tervehdykseksi risteilijöille. Käytyäni hytissäni nousin klo 16:25 ulkokannelle 8 katsomaan laivan lähtöä ja alkumatkan maisemia. Mariella lähtikin vasta viivytyksen jälkeen klo 16:45. Kylmä tuuli, varjossa 12 astetta.

Laiva kääntyi, koska sitä ei ollut vielä aamulla käännetty. Keula oli jäänyt länteen päin. Sitten ohitettiin Beckholm läheltä. "Tuolla olin ollut joskus kauan sitten - eli tänään puolilta päivin!" Ohitettiin Waldemarsudde ja Manilla ja Djugårdenin kalliit huvilat. Etelässä kukkulalähiöt ja uusien asuintalojen työmaat. Kvarnen. Nackan kunnan kerrostalolähiöt.

Kuuntelin ruotsalaiset uutiset radiosta hytissä, sitten ruotsinsuomalaisten suomenkielisen Sisuradion. "Putinin puheet muistuttavat tsaarien puheita, kuin Aleksanteri I, kun hän perusteli Suomen liittämistä Venäjään". Tutkija vertasi aiemmin Suomen presidenttien puheita tsaarien puheisiin. Liikenneruuhkia Tukholman, Södertäljen, Essingenin suunnilla. Lauttaonnettomus Etelä-Koreassa, 300 ihmistä kateissa, neljä kuollutta vasta löytynyt. Huhtikuussa 2014.

**********

Yllä 35. laivamatkani Tukholmaan (71:stä):

1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989,

1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003,

2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014,

3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018,

11x 2019, 2x 2020, 2022, 2023, 2024.

.

827. Tukholma 36. Kastellholmen, Östermalm 2014

Lähdin Malminkartanosta M-junalla klo 16:04 ja jatkoin n. 16:35-50 raitiovaunulla 4T Katajanokan Viking-terminaaliin. Palveluluukkuja oli auki 4-5, joista pari ilman jonoa. Olin varannut verkosta Tukholman-risteilyn 2.-4. joulukuuta 2014, Viking Clubin hintaan vain 4 euroa. Sillä sain Gabriellan neljän hengen B4-sisähytin yhdelle matkustajalle.

Minulle arvottu hytti numero 5419 sijaitsi lähellä laivan keskipistettä, mikä olisikin rauhallisin paikka, jos laiva keinuisi myrskyssä. Kovan tuulen varoitus oli voimassa, tuulta alle 13 metriä sekunnissa. Hytissä odotti 4-paikkainen sohva valmiina. Kaksi yläpetiä ja toinen alapeti olivat taitettuina seiniä vasten. Radiokanavia 5: ensimmäiseltä kuului musiikkia, toiselta suomenkielistä iskelmän jollotusta. Kanavat 3-4 mykkiä, kanavalla 5 euotsiksi "Vädret" mm. Terminaaliin ajaneessa ratikassa kuultua: "Suomi amerikkalaistuu huonolla tavalla", 3 poikaa matkavarustein.

*

Aamulla lähdin hytistä klo 10:10. Vasemmalle, vasemmalle, suoraan käytävää, oikealle. Tyhjää ramppia pitkin, pian käytävän mutka ulos, vaihtoehtoina hissijono tai liukuportaiden ruuhka tai väljät kiinteät portaat, matkustajien jonon häntä oli täällä, "Mennäänkö maisemareittiä?" joku suunnitteli.

Kävelin rantaa pitkin Slussenille. Kaksi tyttöä valokuvasi vuorotellen toisiaan, Gamla Stanin Skeppsbronin talorivi taustanaan. Jotkut olivat tulleet ensimmäista kertaa, minä 36. kertaa Tukholmaan. "Gondolen" Maria-hissin yläpäässä näytti olevan remontissa.

**

Gamla Stanissa ylitin Skeppsbronin liikennevaloista. Kuljin kujaa Norra Bankogrändet Järntorgetille. Österlånggatan, Södra Benickebrinken. Kävelin pitkää ja kapeaa Baggensgatania, ehkä ensimmäisen kerran? Köpmantorgetille ja Köpmanbrinkenille. Valokuvasin, matkapuhelimeni Nokia Lumia oli vielä uusi. Pyhä Yrjö ja Lohikäärme näköispatsaana. Eteläkorealainen pyysi minua ottamaan hänestä valokuvan kamerallaan.

Bollhusgrändet ja Slottsbacken, kirkot Finska kyrkan ja Storkyrkan. Källargrändet Suurkirkon edestä Suurtorille, jonne oli rakennettu Joulutori. Ei ollut lunta joulukuun alussa 2014, oli kuiva pilvinen sää, aurinko pilkisti vasta iltapäivällä vähän. Valokuvia Pörssitalon portailta. Koululaisia oli tekemässä piirustustehtäviä. Esikoululaisten ryhmiä jonotti Storkyrkaniin.

***

Västerlånggatan - Stallbronin silta, Riksgatan, kiersin F.d. Riksbankenin lännestä rantaa pitkin, Bankkajen. Riksbron Norrmalmille, Fredsgatan itään, Gustav Adolfs Torgille. Strömgatan Norrströmin pohjoisrantaa pitkin, Kaarle XII:n torille ja patsaalle. Kungsträdgården, joulumarkkinat, yksi kirjapöytä, Luistinrata, jossa kolme paria parhaillaan pyörähtelemässä Kaarle XIII:n patsaan ympäri.

Västra Trädgårdsgatan. Tändstickspalatset, pyöreä sisäpiha, valokuvasin. Olin lapsena lukenut kirjan "Nero ja huijari", ruotsalaisesta tulitikkutehtailijasta Ivar Kreugerista. Täällä hän asui ennen vararikkoaan. Sitten itään Hamngatan, Berzelii Parken, Nybroplan, Nybrokajen. Hotellista tuli juuri ulos suomenkielisiä liikemiehiä.

Blasieholmsgatan ja -torg. Kansallismuseon puistoon. Suljetussa museossa oli edelleen menossa monivuotinen remontti. Rantaa pitkin Skeppsholmsbro-sillalle.

****

SKEPPSHOLMEN. Kuljin mennen-tullen itärantaa. Östasiatiska Museet pitkässä vanhassa makasiinissa mäen päällä. Ajotietä. Palasin alas rantaan taas vanhalle nosturille. Rantalaituria. Brobänken. Djurgårdenin lautta haki rannasta muutaman matkustajan. Lapsiryhmäkin, puoli tusinaa. Jotkut leikkivät hippaa laivaa odotellessaan. Teatteri (Mod.dans.) Kastellholmsbron.

KASTELLHOLMEN. Kiersin ulomman pikku saaren vastapäivään kulkien, lännestä aloittaen. Kävellen molemmat saaret tuntuivat oikeastaan aika isoilta verrattuna kartasta saatuun mielikuvaan. Valokuvasin meren yli: Gröna Lundin huvipuisto, Viking Gabriella etäällä satamassaan. Södermalm. Nousin kallioille, joilla olin istuskellut Sadun kanssa Interrail-kesänä 1989. Nyt joku muu istui paikalla yksinään. Punaseinäinen kaunis iso linna KASTELLET.

Palasin siltaa Skeppsholmenille. Joulukuun sää oli niin viimainen, että täytyi laittaa pipo päähän. Hotelli, pitkät makasiinit, joiden välistä kuljin. Pihoja. Arkkitehtuurimuseo ja Moderna Museet. Kävin museokaupassa. "DIY (tee itse) pelit": väritä itse Ludon pelilauta tai viisi muutakin peliä. Koristele 350 tarralla Gaudi-aiheinen kirja tai väritä Gaudin arkkitehtuuri-piirroksia.

Museon pihalla valokuvasin automaattisesti liikkuvan veistoksen. Se oli aidattu, käynnistettiin muualta. Useat komeat ja värikkäät veistokset. Västra Brobänkenilla rannassa en käynyt. Olin 1990-luvulla yöpynyt siellä kaksi yötä af Chapman-laivan hytissä, retkeilymajassa.

*****

ÖSTERMALM sitten. Ohi Kuninkaallisen tallin, Kungliga Hovstallet. Sotamuseo, Armemuseum. Hedvig Eleonoran kirkko. Poikkesin Östermalmin kauppahallissa. Ulkomailta tulleita romanikerjäläisiä kadulla. Storgatan. Työnantajajärjestöjen talo. Valokuvasin erään talon kulmatornin, joka muistutti kummallisesti Tove Janssonin Muumipeikkojen taloa! Väri oli ruskea eikä sininen.

HUMLEGÅRD ja Humlegårdsgatan. Iso puisto oli pistänyt kartasta silmään kuin New Yorkin Central Park, kun nuorena en ollut vielä käynyt Tukholmassa. Keidas kivierämaassa. Kasvitieteilijä Linnen patsas kukkien keskellä. Pohjoislaidalla lasten leikkipuisto, jossa rakennelmina mm. leikkijuna ja monta leikkitaloa. (Tukholmaan voisi tulla lapsiperhe päiväksi kiertämään erilaisia leikkipuistoja.) Idässä kukkulalla Scheelen patsas matalalla jalustalla.

******

RUNEBERGSGATAN länteen, Birger Jarls gatanin yli. Tegnergatan, Sveavägen, Adolf Fredrikin kirkko, iso Myrorna -kirpputori Olofsgatanin kulmassa. Lautapelit yläkerrassa. Kirjoja alakerrassa eli kellarissa.

Kello 15 minulle alkoi tulla jo kiire ehtiäkseni Gamla Stanin sarjakuvakauppaankin. Matkan varrella kohti etelää poikkesin kuitenkin myös Hötorgetin kauppahallissa. Konserthuset muistuttaa pylväineen Suomen Eduskuntataloa, mutta on siniseinäinen. Kuljin Drottninggatania Sergelin torin ohi, tavallista reittiä.

*******

COMICS HEAVEN puoli neljältä. Kaksi suomalaista poikaa yhdistivät 60 kruunua ostokseensa. Kalle Ankan ulkonäköä jäljittelevä sarjakuva. Juttelivat Rochefortin tytöistä (Catherine Deneuve siskoineen), vuoden 1967 ranskalaisesta Jacques Demyn elokuvasta. Aarresaari Marvel 1970-luvulta. Vanha kanneton Retu (Flinta) 1 kruunulla. En innostunut ostoksiin.

********

Tuli kiire laivalle, jonne matka kestää minulta sarjakuvakaupasta yleensä puolisen tuntia. Slussen, kulku remonttitöiden välistä. Eri tunneli kuin ennen, pitkä ja kapea, veikin minut Saltsjöbadenin rautatien yli junan pääteasemalle. Palasin takaisin, mutta silti päädyin yhä rautatien pohjoislaidalle, Stadsgårdsledenin etelälaidalle. Siinä oli tiestä matalalla aidalla erotettu tallattu kinttupolku, jota pitkin pääsi kallioleikkauksessa oleville kiviportaille asti, ja siitä kohdasta liikennevalojen avulla autotien yli merenrannan puolelle, tavalliselle rannan kävelytielle.

Ehdin kello 16 terminaaliin. Kuljin automaattiportista yksinäni. Yläkerrassa oli ruuhkaa Viking Cinderellalle, joka teki lyhyitä Ahvenanmaan-risteilyjä. Käännyin vasemmalle kohti Helsinkiin menevää Viking Gabriellaa. Toisellakaan automaattiportilla ei ollut muita matkustajia kuin minä, vain kaksi vartijaa. Risteilykuvien valokuvaajat olivat vielä paikallaan, mutta juttelivat vain keskenään, kun ei ollut asiakkaita.

.

826. Tukholma 37. Hammarby Sluss. Rahamuseo 2015

Maaliskuun 9. päivänä 2015 ajoin bussilla 45 Kamppiin ja raitiovaunulla 2 Kauppatorille, josta kävelin Katajanokalle Vikingin terminaaliin. Katsoin merisään Nokia Lumia -puhelimesta jo Katajanokalla, Kino K-13:n kohdalla. Kovaa tuulta 15 metriä sekunnissa. Ahvenanmaalla ja Tukholmassa oli lämmintä tänään, 13-15 astetta, maaliskuun alussa! Helsingissä vain 5 astetta.

Jollakin Vikingin palveluluukulla oli asiakas, toisella ei, kello 16:50. Varausnumeroni oli 4445953. Olin maksanut verkossa vain 4 euroa matkasta. Passini katsottiin ennen kuin sain maihinnousukortin. Matkustajat valokuvattiin nyt jo terminaalin yläkerran hallissa, ennen laivalle vievää ramppikäytävää. Edelläni tyttöpari pysähtyi kuvausta varten, minä kuljin heidän perässään nopeasti ohi.

Rampilla kulki muutama ihmispari tai porukka kohti Gabriellaa, minä matkustin yksin. Laivan isossa hissiaulassa jaettiin käteen risteilyohjelma-paperia. Kävelin suoraan peremmälle käytävälle ja sitä pitkin laivan perää kohti. B4-sisähyttini 5545 oli pienemmän ja peremmän hissiaulan kohdalla poikkikäytävällä.

Ulkokannella kävi kova kylmä tuuli, joka oli lennnättää mukanaan. Maailmanpyörä pyöri Katajanokan Kauppatorin kulmalla. Aurinkoinen päivä, mutta hämärtyi jo. 

*

Aamulla herätyssoitto klo 9, tuntia ennen Tukholman satamaa. Maihinnousun ramppi oli tyhjähkö kävelijöistä, mutta hissiin jonotus ja rullaportaissa ruuhka. Laskeuduin tavallisia portaita ja olin ulkona terminaalin pihalla klo 10:10. Kävelin ulkokentän läpi etelään, matkustajia odottelevan bussirivistön ohitse ja laivasta purkautuvia rekkoja väistellen. Valokuvasin tällä kertaa Gabriella-laivani. Sitten kiviportaat kentältä ylös kävelytielle ja tunnelia Folkungagatanin alitse.

Kävelin Tegelviksgatania etelään, ohi Raitiovaunu- ja Leikkikalumuseon, jonne pienperhe oli menossa ovesta sisään. Katselin ulkona museokaupan lasivitriinit, joissa esiteltiin Tunnelbanan T-tunnuksella varustettuja tyynyjä ja penaaleja.

Vaihdoin Nackagatania pitkin läntisemmälle Barnängsgatanille, joka päättyi etelässä ennestään tuttuun Vintertulls-puistoon. Lännestä oli tulossa pyörätuolilla äänekäs kehitysvammainen, itäpuolella oli leikkipuisto. Kävelin Hammarby Sjön rantaan.

**

Lisen-lautta näkyi olevan keskellä lahtea menossa kauimmaiseen kolmesta laituristaan. Koko kierros Hammarby Sjön triangeli-reitillä kesti 20 minuuttia. Edellinen lähtö Barnängskajenilta oli ollut 10:20, seuraava 10:40. Lotten-lautta oli tyhjillään toimettomana tuuraajana sivulaiturissa. "Färden är kostnadsfri". Ei maksanut enempää kuin Föri Aurajoen yli Turussa tai Staten Islandin lautta New Yorkissa.

Samoja laitureita käytti myös maksullinen Emelie-laiva, joka kulki talvella vain viikonloppuisin, Danviks-kanavaa Saltsjön Ladugårdvikenin kautta Nybrovikenille asti, keskustan Norrmalmille, pysähtyen matkan varrella myös Masthamnenissa Viking-terminaalin itäpuolella.

Muutama ihminen istuskeli laiturin penkillä odottamassa. Lastenvaunujakin oli jonoksi asti. Laivalta päästettiin ensin poistujat laiturille, sitten uudet matkustajat kannelle. Laivalla menin ensimmäiseksi katsomaan kierrätyskirja-hyllykön kolme hyllyä! Lapsi selasi vieressäni kuvakirjat. Tavallisia taskukirjoja, en löytänyt itselleni poimimisen arvoista ilmaiseksikaan. Metro-lehti ja kaupunginosalehti olivat jaossa omissa telineissään.

***

LUMABRYGGAN. Menin maihin ja jäin valokuvaamaan laivan lähdön eteenpäin. Sitten kuljin rantaa ja nousin ylös törmälle kohdalla, jossa luki talon seinässä BIBLIOTEK, isoin tekstein. Koti-isä tai vaari avasi juuri vaivalloisesti ulko-ovea isoille kaksos-rattailleen, jolloin menin avuksi. "Tack! Tack!" Mietin, toistiko hän kiitoksen siksi, etten heti keksinyt vastata mitään, kuten "Var så god?" vaiko vain siksi, että Tack on lyhyt sana.

Huomasin kirjastossa vain lastenosaston. Kaksi tietokonepäätettä, jotka vaativat kirjastokortin numeron. Aikuisten poistokirjoja oli kuitenkin myynnissä. Poimin pari esitettä Tunnelbanan Sinisen Linjan jatkoreitistä, joka rakennettaisiin nykyiseltä Kungsträdgårdenin päätepysäkiltä kaakkoon, Skeppsholmenin alitse, Folkungagatanin, Sofian ja Hammarbyn kanavan alitse. Sisäänkäynti metroon kanavan molemmilta puolilta.

Reitti jatkuisi itään: Sickla, Järla, Nacka C. Toinen haara etelään: Sofia, Gullmarsplan, Globen, Enskede gård, Hagsätra, yhteys Vihreälle Linjalle.

****

Rantatie länteen oli yhä poikki koko korttelin laajuisen rakennustyömaan takia Södra Hammarbyhamnissa. Vaihdoin etelämmäs leveälle Hammarbyvägenille, jonka keskellä Tvärbanan raitiovaunut kulkivat tiheään. Bussit käyttivät myös raitiovaunun kaistoja. Kuljin suomalaisen FORTUMIN ohi. Kävelytie kaartoi pohjoiseen Skanstullin silloille päin. Kaareva suuri työmaa, 'kivimuuria' valmistumassa. 

Kävelin tien yli, aiemmasta kerrasta tutussa paikassa. Pysyin siltojen ylätasolla, kuljin etelään. Alhaalla rannassa näkyi Sundsta Gård. Jatkoin rantapuiston ylärinteessä länteen metsäpolkua pitkin. Alempana näkyi juopporetkue piknik-pöydän ääressä. Ylhäällä etelässä kohosi puinen tuulimylly. Kuljin etelään. Puutalossa kapean tonteille ajettavan tien varrella piti kerhohuoneistoaan moottoripyöräilijöiden MC-Club, Muistin kulkeneeni samaa tietä kolmisen vuotta aikaisemmin, juhannuksena 2012.

*****

GLOBEN. Kauas näkyvän pallon, korkean pyöreän urheiluviihdeareenan länsipuolella, jonne tulin, oli kuvataideaiheisia katuja: Bildhuggarvägen, Skulptörvägen, Konstgjutarvägen, Etsarvägen. Kävin Globenin kauppa-galleriassa. Kuvasin Skyview-näköalavaunun alastulon: Globenin pyöreän katon ylitse kulki kiskoillaan huvipuistolaite!

Vieressä Tele2Arena teräskudosta, kiersin vastapäivään sisääntulo-ulkokäytävän. Etelässä oli kaksi portaikkoa ja avara näköala pitkin moottoritien vartta etelään, asutusta. Edelliseltä käynnilta kesäkuussa 2012 minulle tuttu linja-autoasema pohjoisessa. Viimeksi olin kuin eksyksissä: mitä tietä pääsisin kävelemään pohjoiseen? Jo tiesin, ulkotiet, alas ulkoportaita ja pohjoiseen. MC-Clubin ohi paluumatkakin.

******

Ylitin Årstavikenin ja Hammarbysjön välisen kanavan alinta siltaa pitkin: Skansbron, Hammarby Sluss, kanavasulku. Laiva kellui juuri sulkualtaassa, jonka vedenpintaa nostettiin merenpinnan tasolta järvenpinnan tasolle. Otin valokuvan. Ihmettelemässä oli pari muutakin katsojaa. Rantaraitilla kulki kävelijöitä.

ERIKSDALS-BADET uimahalli Södermalmin puolella. Parin koululuokan suuruinen lapsiryhmä tuli opettajineen. Kuljin kävelytietä länteen. Veneet talviteloillaan maan puolella. Paljon kävelijöitä.

*******

Siirtolapuutarhamökkejä, rantaviivallakin. Valokuvasin. ANNA ÅBERGSONS VÄG. Luin infotaulun siirtolapuutarhan perustajasta. Eriksdalslunden. Jatkoin kulkuani Årstan rautatiesilloille, jotka ylittävät korkealta kolme pikku saarta: Årsta holmar, penkereiden toisiinsa yhdistämät, mutta niille ei taitaisi päästä kuin veneellä?

Tie oli märkä paikoin. Häivähdyskö jäitä meressä tai järvessä, suljetussa lahdessa. Aurinko paistoi, 8 astetta lämmintä, viileä tuuli, talvitakkeja ihmisten yllä.

SÖDERSJUKHUSET suurin rakennus. Isoja kaareutuvia asuintaloja korkealla pohjoisempana. "Rackare" - teurastajat ym. alempi väki asui aiemmin rannoilla. Siirtolamökit olivat kooltaan 2m x 3m = 6m2. Vain arkkitehdin piirtämä talomalli kelpasi. Ei sallittu mökkejä yksinäisille naisille! Eikä asuinkäyttöön, vaan piti omistaa vakioasunto kaupungissa. Perunamaita pihalla pula-aikaan, kukkapenkkejä hyvään aikaan.

********

TANTOLUNDSVÄGEN oli linjattu uudessa kartassani tiukaksi silmäneulanpään muotoiseksi kaareksi idän kautta takaisin länteen. Vanhemman karttani mukaan aioin mennä sitä pitkin itään. Päädyin ylös kallioille. Kaksi pyöreää tornirakennelmaa. Valokuvasin näkymän pohjoiseen, jossa kauempana kohosi Hödalidskyrkan.

Koirapuisto. Yritin polkua pohjoiseen, mutta jyrkkiä rinteitä, palasin. Kuljin puistokäytäviä ohi urheilukentän. EKERMANS GRÄND? Ylitin Ringvägenin. Sköldgatan, katu joka näkyi kartassani vain töpönä kujana. Ånghästparken.

Lähdin itään "Baanaa" pitkin, esteetöntä jalankulkukuilua, jota autoteiden sillat ylittivät. Reitti oli ennestään tuttu, mutta silloin vain toiseen suuntaan, idästä länteen. FATBURS... Swedenborgsgatanille asti, jota pitkin kävelin pohjoiseen.

*********

MARIATORGET. Lohikäärmeentappopatsas. Abba-muusikon Rival-hotellin julkisivuremontti. Kukkakioski. Kaksi sarjakuvakauppaa vierekkäin Bellmansgatanin ja Sankt Paulsgatanin kulmassa, pienempi kiinni maanantaina, isommalla kulmassa leikkikaluja ja "Afrikan tähti"-lautapeli. Suomenkielisen Erkki Häklin putiikki Serieslussen.

Maria Magdalenan kirkkopuiston ohi menin alas Hornsgatanille. Slussenin remontti jatkui edelleen vuodesta toiseen. Ulkomailta tulleita romanikerjäläisiä värjötteli peittojen alla: "Hej!"

GAMLA STAN. Kiersin vanhan hyvän kartan (1970-luvulla kirjakaupasta ostetun) julkisivupiirroksilla kuvittaman korttelin: Köpmangatan Stortorgetilta itään, Själagårdsgatan, (Brända tomten), Kindstugatan, Svartmangatan (Tyska kyrkan).

**********

RAHAMUSEO, Slottsbacken 6, vastapäätä kuninkaanlinnaa, alemmalla tasolla kuin viereinen Suomalainen kirkko. Maanantaisin ilmainen sisäänpääsy museoon. Ensin piha, ravintola oikealla. Joku pariskunta tuli ulos, minä ainoana menossa sisään. Kassatyttö tervehti, en ymmärtänyt mitä muuta sanoi. Oikealla lännessä oli ravintola, naulakko, luentosali. Näyttelyyn kassatiskin oikealta puolelta etelään. Näytteillä rahoja, kolikoita, seteleitä. Rooman rahayksikkö 450 vuotta. Pieniä kolikoita. Suuret plootut kooltaan noin 12 cm x 12 cm metallilevyjä, neljässä kulmassa pyöreä leima. 1 000 000 000 000:n seteli. Hyperinflaatio 50% kuukaudessa.

Suomesta oli ruma sininen 10 markan seteli, jonka kuvassa suurjuoksija Paavo Nurmi. Kaksi rouvashenkilöä kulki edelläni tutkimassa vitriinejä. Ruotsin ensimmäinen valtionlaitos oli Rahapaja, englantilaisten opastuksella noin vuosilta 990-1002. Olavi Sylikuningas ym. Kustaa Vaasan ja Kustaa II Aadolfin rahoja. Kuningatar Kristiinan profiili. Ehdin olla museossa puoli tuntia kello 14:30-15:00, mutta en olisi kauemmin jaksanutkaan. Idässä oli toinen luentosali ja eväidensyöntihuone (tärkeä lapsiperheille ja ehkä koululaisryhmille?).

- Rahamuseo "Kungliga Myntkabinettet" tai myös "Ekonomisk Museet" on myöhemmin muuttanut Gamla Stanista Östermalmille, Historiska Museetin yhteyteen, osoitteeseen Narvavägen 13-17.

***********

COMICS HEAVEN oli tyhjä kello 15:10, kuten oli ollut 14:20. Tyttö lakaisi ulkona, ukko istui kassalla. Yksi asiakas lähti tullessani. Käytetyt "begagnade" sarjakuvat eivät olleet enää ovinurkassa tarjouksessa 10 lehteä = 60 SEK tai 3 lehteä = 25 kruunua. Mangaa oli tullut vanhojen sarjakuvien tilalle. Peränurkassa kanneton "Flinta" (Kiviset ja Soraset). "Svenska Serier" 3 kruunua tai vain 1 SEK, monta erilaista, tekijöiden esittelytekstejä numerossa 1979:6 ym. Minulla oli valuuttaa 21 kruunua. Kiersin kauppaa ympäri. "Sponge Bob" (Paavo Pesusieni) 3 kruunua, mutta aika huonosti piirretty.

************

Lähdin ajoissa klo 15:30 laivaa kohti. Slussenin ylätason kautta Stadsgårdsledenin rantapolulle. Viking Gabriellalle saavuin klo 16:10 (kello 16:15 olisi pitänyt vasta olla laivassa, vuoden 2015 aikataulun mukaan). Valokuvasin kannella 9, ensin pohjoisesta "Prins Eugens Waldemarsudde", sitten etelästä uudet rakennettavat asuinalueet. Paljon oli matkustajia ulkokannella.

825. Tukholma 38. Sickla, Hästhagen, Nacka 2015

Tukholmaan aprillipäiväksi 2015. Maaliskuun viimeisenä päivänä vaihdoin Munkkiniemen aukiolla bussista 39 raitiovaunuun 4T, jolla ajoin Katajanokalle noin klo 15:47-16:10. Vikingin terminaalissa menin toiselle palvelutiskille oikealta, jossa lyhin jono, kaksi ryhmää edelläni. Virkailijoiden palaveri vielä ennen minua. Varausnumeroni 455 6679 lapullani. Passi. "B-hytti, menopaluu, 10 minuutin päästä pääsee laivaan", kertoi virkailija.

Risteilijät valokuvattiin jo terminaalin toisessa kerroksessa. Kiersin kuvauksen istuinosaston kautta kuten muutkin. Mariella-laivaan vievällä käytävällä oli aluksi ruuhkaa, joka harveni jo 16:45. Avainkortin viivakoodin vaativalla portilla kaikki edelläni olevat jonottivat vasemmanpuoleiselle portille, neljä muuta porttia tyhjillään, menin kolmannelle.

Ohitin käytävällä kävellen liukuhihnalla seisovia ryhmiä. Nousin liukuportaita 6. kannen korkeudelle. Painettujen risteilyohjelmien jakaja oli matkustajia vastassa. Menin keskusaulaan ja kävelin portaat alas 5. kannelle. B2-luokan hyttini oli numero 5938 vasemman käytävän reunalla, toisella rivillä laivan perältä. 

*

Aprillipäivän aamuna kello 9 ja myös 9:50 laivalla kuulutettiin: "Rahanvaihto ja bussilippujen myynti loppuu laivan saapuessa satamaan (klo 10) ja on suljettuna puolitoista tuntia!" Kannelta 6 pääsin ulos rampille jo tasan kello 10, ovi oli avattu etuajassa, ylempiä hyttikerroksia suosien. Käytävällä väljää, ohittelin edelläni kulkevia, kävelin jyrkät portaat hitaiden liukuportaiden vieressä.

Ulkona satamassa kuljin bussikentän läpi eteläkaakkoon kiviportaille. Bondegatanin kautta tein turhan mutkan Barnängsgatanille. Södermalmin etelässä Vintertullsparkenissa menin vahingossa oikealle, josta palasin rantaa itään. Mutta aikaa riitti, kello oli vasta 10:17.

**

Ehdin klo 10:20 lähtevälle ilmaiselle lautalle Hammarby Sjön yli (minulle 4. kerta). Vähän matkustajia, istuivat penkeillä. Nostin pinosta paikallisen Tukholman Metro-sanomalehden, laitoin sen alle suomalaisen sisarlehden Helsingistä ja palautin molemmat jakelutelineeseen. Jätin laivan vaihtokirjahyllyyn suomalaisen Aku Ankan. Katselin maisemat peräkannen vasemmalta reunalta. Ensimmäisen lampputehdas Luman laiturin pysähdyksen jälkeen lautan peräkansi muuttui etukanneksi.

Jäin vasta toiselle, kolmioreitin itäiselle Henriksdalin laiturille, ja huomasin, että olisinkin päässyt aikomaani kohteeseen SICKLAN KANAVALLE suoremmin eteläiseltä Luman laiturilta. Mutta sainpa nauttia 5 minuuttia pitemmästä laivamatkasta. Vaan jouduin kävellen kiertämään ylimääräisen kilometrin rantoja pitkin, kaakkoon, etelään, lounaaseen. Näin mukavan "luontoseikkailujen maailman", jollainen oli rakennettu puisille laitureille kaislikon lomaan. Monta kävelyreittiä oli valittavissa. Valokuvasin paikan! Ulkoilijoita, mukana lapsia ja koiria.

***

SICKLA KANAL. Kuljin aluksi kanavan koillisrantaa, jossa oli kävelijöille lautatie. Kanavassa sulkulaitteisto, Sickla Sluss. Osa vedestä valui kapeaan ränniin ja vesiputokseen. Oli vähän jännittävää seurata kanavaa sillan alitse, kapea käytävä ilman kaidetta. Mutapolku, iso lätäkkö, paitsi kapea reunus, jota en uskaltanut kävellä. En päässyt portaille asti, vaikka kahlasin pari askelta vedessä (talvisaappaat jalassa 1.4.2015). Palasin pätkän verran. Kokeilin teräsverkolla peitettyä kivirinnettä. Jalka pysyi siinä hyvin! Kiipesin rinteen ylös portaiden vierestä.

HAMMARBY SKIDBACKE. Laskettelumäki, joka on näkynyt Södermalmin Åsobergetille, josta kaukaa olin sen valokuvannutkin, lumipeitteisenä talvella. Nyt olin lähellä. Jäljellä enää paikoitellen lumilänttejä. Ylitin kävelysillan lounaaseen. Lapsiryhmä tuli vastaan. Kuljin polkuja. Valokuvasin. Ensin kanavan ja sitten SICKLASJÖN järven rantaa itään. Mutainen polku, paikoin märkä ja liejuinen. Soistuvaa rantaa. Vilkas puro! Jokin maatila monine rakennuksineen, niittyaukeama, aumakattoja. Huvimaja rantakukkulalla.

Taulukartasta laskin välimatkoja: puolitoista kilometriä sillalle, klo 11-11:20. Mutkainen polku pidentää linnuntietä pitkin arvioitua matkaa. Autosilta, kapea laskeutuminen sille. Polulla juoksijoita. "Tack!" kiitti tyttö hiljaa, kun väistin, että hän pääsi kapeaa kuivinta väylää. Bussipysäkit, kalliota louhittu. Jyrkkä mutka etelään. Mylly purossa.

****

NACKA GÅRDEN, kävin kartanolla, mutta palasin takaisin pohjoisemmaksi. Autot hiljensivät kohdallani, kun seisoin kapean tien laidalla puron puolella valokuvaamassa. Jatkoin JÄRLASJÖN järvenrantaa pitkin vielä kauemmas itään.

HÄSTHAGEN tuli näkyviini, se oli asumalähiö erillään kaupungista kaukana luonnon keskellä, ERSTA GÅRDENIN kartanon ympärillä. Vanhanaikaisia omakotitaloja. Pitkiä portaita kukkuloille. Yksi tie kaartoi alas rantaan. Kävelytie oli erikseen myllyn puron laakson pohjan kautta. Nousin portaat kukkulalle, josta näköaloja. Juhannuskokkoa varten oli koottu iso kasa risuja ja oksia. Valokuvasin. Aurinko paistoi, kannoin turhaan takin povitaskussa pieneksi kokoontaittuvaa sateenvarjoa.

Silta rajasi isomman ja itäisemmän Järlasjönin kapeammata Sicklasjönistä. Palasin tietä pitkin länteen sille sillalle ja ylitin sillan pohjoiseen. TROLLEBO ja NYSÄTRA lähimmät kylät tai lähiöt. Mutkainen kylätie, vanhoja omakotitaloja, aumakattoja. Vertasin aluetta mielessäni lapsuuteni Helsingin Etelä-Haagaan, entiseen Haagan kauppalaan. Välillä palasin pätkän verran takaisin valokuvaamaan. Vilkas autoliikenne.

*****

Ostoskeskuksen monoliittimainen rakennus tuli vastaani. JÄRLALEDENIN iso autotie itään. Olisin voinut oikaista viistosti. Saltsjöbadenin junarata pohjoisempana vasemmalla puolellani. Järvenrannassa oikealla olisi ollut kävelytie. Harmittelin että olin liian hätäisesti jonkun toisen perässä liikennevaloissa kiirehtinyt ylittämään tien, en viitsinyt enää palatakaan. NACKAN KIRKKO näkyi. Tienlaidalla tehtiin puistotöitä. Kävelin lähemmäs kirkkoa, valokuvasin sen junaradan ylitse. Sininen juna kulki ohitse hetken päästä.

Ylitin rautatien kävelysiltaa pitkin. Nousin vanhan talon pihaan. Olisipa pitänyt seurailla junaradan pohjoispuolista isoa tietä länteen Tukholmaan. Sillä nyt seurasi taas hikistä kiipeilyä ylös ja alas! Aprillipäivän sää oli melko viileä, ylläni olivat talvivaatteet. Kuljin Z-kirjaimen kaltaista mutkaista polkua luiskaan ja sitten alas päätielle. Mutkassa penkillä istui tyttö lukemassa kirjaa.

******

Tienviitassa luki "Slussen 3,8 km". Kello ei näyttänyt vielä yhtä (Ruotsin aikaa), yli puolet ajasta maissa oli vielä käyttämättä. Kuljin ensin suoraa reittiä länteen. Päätin sittenkin poiketa HENRIKSDALSBACKENIN suuntaan! Alitin moottoritien. Ohitin keski-ikäisen miehen, joka kulki asfaltoitua kävelytietä pitkin, sillä oikaisin hiekkarinteitä pitkin. Nuorisojoukko tuli vastaan, 6 tai 8 poikaa, ja he juttelivat kävelevälle miehelle.

Menin kävelytunneliin, jonka toisella puolella polku lähti kiertämään Henriksdalsbackenin isoa kukkulaa vastapäivään, ensin itään, pitkän ja kapean lahden, SVINDERSVIKENIN rantaa pitkin. Vastaani tulivat korkeat teräsverkkorakenteiset portaat ylös "vuorelle". Rappuset oli jaettu moneen jaksoon, kuin kerroksesta toiseen. Jalkani väsyivät pitkässä kiipeilyssä. Tulin Henriksdalsbackenin itälaidalle. DANVIKSHEMSVÄGEN kulki siltana yli tien ja komea vanhainkoti-palatsi DANVIKSHEM näkyi, valokuvasin sen.

Pitkää Kvarnsholmsvägeniä kuljin länteen. En mennyt somalinaisen perässä liikennevaloista ja huomasin sitten jääneeni väärälle puolelle Saltsjöbadenin junaradan varteen. Nousin yläs portaat ja menin tien yli DANVIKSKLIPPANILLE, sieltä alas, enkä huomannut kävellä suorinta tietä.

DANVIKSBRO, Folkungagatan, Ersta sjukhus - eli olinpa taas palannut tuiki-tutuimpaan Viking Linen Tukholmaan. Suosittu näköalakatu Fjällgatan, jossa valokuvaavia turisteja. Katarinavägen, Slussen ja vanhan kaupungin itäranta Skeppsbron. Punaisia matalia vesibusseja. Laivassa Ånedin Vandrarhem, 399 kruunua yöltä eli 44 euroa. NORRBRO, Tukholman vanhin julkinen puisto, noin kello 13:55.

*******

MEDELTIDSMUSEET, kävin noin klo 14:00-14:40. "Hej hej!" tervehti mies tiskiltä, Keskiajan museoon Norrbron alla oli vapaa pääsy ja se oli auki klo 12-17, keskiviikkoisin klo 20 asti. Vasta poistuessani naisvirkailija tyrkytti museon pohjapiirrosta. Museokaupassa myytiin muovisia ritarin haarniskan kypäriä 120-200 kruunun hintaan, kalleimmissa oli visiiri.

Museo oli valaistukseltaan hämärä. Muovitettuja pohjapiirroksia oli esillä lainaksi, tekstit ruotsiksi ja englanniksi. Ensin käytävä, sitten sali, eri saleja soppineen. Tukholman kaupunginmuurin raunioita. Pienoismalli "Staden mellan broarna" vanhankaupungin saaresta. Jättikokoisella näytöllä kuvia eri puolilta Gamla stania. Eläväisen näköisiä vahanukkeja, mm. leivänmyyjä-eukko kurottautui myyntiluukustaan kurkistamaan. Harras-tunnelmainen kirkkosali. Ison veneen puolikas - jäännös. Makaaberi hirsipuu-kukkula, jossa teilipyörä mm. Seinällä otteita laista - kaikessa ankaruudessaan. Valokuva ensimmäisestä Tukholmaa esittävästä taulusta (alkuperäinen oli Suurkirkossa). 

Museossa oli vain joitakin harvoja kävijöitä. Äiti selitti lapselleen keskiajan juttuja. Nousin portaat keskiajan taloon, jossa oli katettu ruokapöytä antimineen (ei häävi), Seinällä oli teurastettujen eläinten nahkoja. Värjättyjä kirkkaita värejä! Sininen indigo, punainen silkki, keltainen väri sipulista. Portti (ikkuna) joelle, virmaan virtaan, kuninkaanlinnalle. Istuskelin hetken, selkä jäykkänä, jalat ja varpaat kipeät. Museon yksityiskohdat eivät parhaiten inspiroineet.

********

COMICS HEAVEN noin klo 15:00-15:10. Sarjakuvakauppa oli tyhjä asiakkaista, tyttö järjesteli, tuli käytävällä vastaan. Ulkona oli halpoja sarjakuvia lapsille, sisällä perimmäisenä "begagnade" eli vanhat käytetyt, kuluneet sarjakuvat, jotka minua kiinnostivat. Kannettomia lehtiä myytiin yhdelläkin kruunulla. Kivisiä ja Sorasia (Flinta) ei näkynyt. Peräseinällä luki "Illustrarade klassiker", mutta tyhjää tilaa. Kalle Anka vuodelta 1966 vain 5 kruunua. "Stjärnklassiker" (kuvitettujen klassikoiden uusintoja) 3 kpl 45 kruunua. Kassalta alkoi kuulua juttelua, asiakas vaiko kaksi myyjää keskenään?

*********

STADSMISSION. Mariatorget, noin klo 15:25-15:35. Selasin äkkiä lautapelit. Algan "Rosvo ja poliisi", jota pelasin lapsena. Pelikorttipakkoja 10 kruunulla. Kaksi lehtiä vain 5 kruunulla. Hollantilainen Nakke Nakuttaja, Klurige Jocke, Knasen, Carl Barksin "Viisasten kivi", en inspiroitunut ostamaan.

Kiirundin Mariella-laivalle klo 16 mennessä. Kuljin taas Saltsjöbadenin junaradan laitaa Södermalmin kallioseinämän kiviportaiden juurelle, eli Stadsgårdsledenin jalankulkijoiden liikennevaloille asti. Hikeä pukkasi! - Tukholman somalit myivät tällä kertaa lehteä, "Student", kaikki tervehtivöt nyt "Hei-hei", aiemmin "Heissan!"

.