torstai 26. lokakuuta 2023

790. Joensuu junalla 2023

Ajoin junalla Joensuuhun tiistaina 11.7.2023. InterCity-juna lähti klo 6:55 Helsingissä laiturilta 7. Vaununi 5 oli ensimmäinen veturin jälkeen. Istuimeni oli 47 alakerrassa, kahden ikkunan välillä. Pasila, Tikkurila, sitten kaarto oikoradalle Mäntsälään päin, sieltä vastaan tuleva raide ohittaa siltaa pääradan Riihimäelle menevät raiteet. Asumatonta radanvartta.

Lupsakka konduktööri esitteli Pasilan jälkeen kuulutuksessa eri vaunujen palvelut. Lipuntarkastus vasta tunnin päästä klo 8. Jotkut ehtivät sitä ennen jo jäädä Lahteen!Mummot oikealla eivät saaneet heti käynnykästään lippuaan auki: "Paperilippu oli nopeampi!" / "Mutta kun tekniikan pitäisi olla niin iha-naa!" myötäili junailija.

Vanhuspari tuli junaan Lahdesta, etsivät paikkaa 46, eikun 40, eikun... vaimo kivahti: "Ei minulla ole lukulaseja!" Äijä kyseli: "Saako polttaa tupakkaa? Missä on paskahuussi?" Oliko junamme "Lentävä Kalakukko"? Kuulutuksia: "Nästa Kouvola. Bussen till Kotka Hamn." "Lyhyt happihyppelytauko tarjolla Kouvolassa!" (savuketauko).

Lappeenrannasta Parikkalaan asti edellisellä rivillä istui laiha, kalju, hattupäinen Arska-vaari ja hänen tyttärentyttärensä, näiden edellä tytär ja tämän toinen tytär. Vaarin toistuvat mielikommentit lapsenlapselle kaikista ikkunasta nähdyistä asioista olivat: "Ohhoh!" "ÄLYTTÖMÄN iso!" "Ohhoh!" "Ihan ÄLYTTÖMÄN iso!" Jne.

*

JOENSUUSSA saavuttiin raiteelle 2. Raiteella 3 odotti 2-ovinen taajamajuna matkustajia Nurmekseen. (Laituri 1 ei poikkeuksellisesti ollut käytössä.) Raiteiden 2-3 laiturilta mentiin korkean kävelysillan kautta raiteen 1 laiturille, portaita tai hissillä. Puinen rautatieasema oli suljettu matkustajilta ja vuokrattu muuhun käyttöön. Iso pysäköintitalo. Bussilaitureita rivi.

Kävelin länteen Siltakadulle; ylitin itäsillan, länsisillan ja kanavasillan, alla kohiseva, kuohuva virta, Pielisjoki. Ilosaaressa siltojen välissä puisto, uimaranta ja Karjalan talo (1954 Einari Teräsvirta). Niskasaaressa Pielisjoen linna (1852 Lohrmann), entinen jyvämakasiini ja suojeluskuntatalo.

Rannalla kohoaa komea teatteritalo-kaupungintalo (1914 Eliel Saarinen) torneineen ja veistoksineen. Sen takana lännessä valtava rakennuksista tyhjä alue, peräkkäin kolmen korttelin verran: a) Vapaudenpuisto (Vapaudenpatsas 1923 Yrjö Liipola), b) Kauppatori (mm. turisti-infokioski), pohjoispuolella Kauppahalli, c) ulkoravintoloiden puisto!

Risteilin Joensuun ruutukaavaisessa liikekeskustassa katuja sinne ja tuonne, etsien aina varjoja paahtavalta heinäkuun auringolta! Katukylttejä puuttuu! Käytyäni pohjoisessa kävin lännessä KIRJASTOSSA viilentymässä ja vessassa. Sitten menin etelään KIRKKOON (1903 Stenbäck), pariskunta edelläni, tyttö tiskillä, komea sali, alttarimaalaus, urkuparvi.

**

TAIDEMUSEO, Kirkkokatu 32, on lännessä vastapäätä Kaupungintaloa, mutta rakennusten välissä Kauppatori ja kaksi puistoa. Museo on entisessä Lyseossa (1894, T. Decker), kolmessa kerroksessa. Pariskunta meni edelläni sisään, ja muutamia muita vieraita. Reppuni laitoin lokeroon n:o 13. Käytin museossa aikaa klo 13:30-14:40 ja viihdyin!

Vaihtuva näyttely ja vakionäyttely (lahjoitetuista kokoelmista) oli sijoitettu tiloihin limittäin! Werner Holmberg, ym. kuuluisuuksia yksittäin, Helene Schjerfbeck, Eero Järnefeltin Koli-maisemia monta. Oscar Parviainen (1880-1938) on paikallisempi erikoisuus, jolta monta työtä, kuten "Bakkanaalit", hänellä oli varaa matkustella Pohjois-Afrikassa 1900-luvun alussa.

Ortodoksisille ikoneille oli varattu useita saleja (vanha koulurakennus koostuu monista luokkahuoneista ja saleista). "Pogostan Sanomien" päätoimittajan Hilkka Kuuselan ikonikokoelmasta oli rakennettu jännittävä "Ristisaatto", mutkitteleva sokkeloreitti, jossa kävijä vaeltaa mystisessä ihmemaailmassa.

***

HISTORIALLINEN MUSEO oli etelässä, modernissa monitoimitalossa "Carelium", jossa on mm. informaatiopiste. Ensin minun pitikin etsiä sieltä Info-tiski, että sain punaisen museon tarran liimattua paidantaskuuni. Pohjakerroksessa oli vaihtuva näyttely. Toisen kerroksen portaisiin pääsi työntöportista, yläkerrassa oli vakionäyttely arkeologiaa. Hauskana yllätyksenä oli Jukeboksi, levyautomaatti (kuten Jyväskylän KeMussa, silloin kun laite toimi). Valitsin soitettaviksi: 1) Nightwish, 2) Katri Helena: "Minne tuuli kuljettaa". Istuin kuuntelemaan. Katsoin pätkän filmiä, aiheina: Petroskoi, sota ja evakot. Aikaa minulta kului klo 15:00-15:55. Museon sulkeutumisaika oli klo 16.

****

Kävelin Kirkkokatua pohjoiseen, numeroon 33 asti, katsoakseni asuisiko siellä 40 vuoden takainen tuttavuus Espoosta, joka oli palannut Pohjois-Karjalaan. 33A oli asumisoikeustalo, jossa rapun ulko-ovi sattui olemaan auki, mutta 33B asunto-Oy, ja ulko-ovessa koodilukko. Vain kolmikerroksinen asuintalo, vaikka varsin lähellä keskustaa.

Kuljin edemmäs pohjoiseen, aioin käydä Lidl-kaupassa, mutta se oli liian kaukana, en jaksanutkaan hellepäivänä. Tietyömaakin kierrätytti minua puistokadulla. (Paremmalla suunnittelulla olisi kannattanut käyttää aikaa vanhojen talojen Rantakadun Rantapuistossa ja satamassa? Kasvitieteellisessä puutarhassa oli ollut aiemmin perhosia?)

Matkan varrella ohitin eksoottisen ORTODOKSISEN KIRKON (1887 G.F. Karpov). Ajattelin, ettei se ole tietenkään auki klo 16:30, vaikka taisi ollakin klo 17 asti. Jäi minulta yrittämättä sisälle, ketään muitakaan ei näkynyt pihalla.

Menin vielä Ilosaareen, Ilosaari-Rock -festivaalistaan muualla Suomessa kuuluisaan? Siellä oli heinäkuun helteessä vilkas uimaranta. Istuskelin puiston puolella varjossa auringolta, kunnes lähdin Rautatieasemaa kohti, joka oli jo lähellä. Kävelinkin pätkän Pielisjoen rantapolkua lounaaeen, muukalaisvihasta aikoinaan pahamaineiseksi tulleen Penttilän lähiön suuntaan (tienviitta).

*****

Juna-asemalle saavuin klo 17:45, puoli tuntia ennen junan lähtöaikaa. Raiteella 3 oli Nurmekseen klo 18 lähtevä taajamajunan lyhyt pätkä. Raiteelle 2 tuli juna Helsingistä ja purki tulijat ulos ruuhkaksi laiturille, jossa jo junan odottajiakin.

Menin junaan sisään klo 18:05. Istumapaikkani oli 19, vasemmalla, idässä, vaunussa 5. Istuin osoittautui selkänoja edellä kulkevaksi, vaikka päinvastaisen nimenomaan olin varannut internetin kaavakuvan mukaan! Onnenkauppaa varaaminen etukäteen. Matka-aika Helsinkiin klo 18:13-23:03. 

Naiskonduktöörin lukulaitteelle kännykkäni näyttö oli liian epäkirkas, hän yritti monesti, ennen kuin onnistui tarkastamaan lippuni. Koneellista toimintaa, osaavatko VR:n työntekijät enää käyttää omia silmiään? JUnailija kuulutti kaiuttimista etukäteen, että kirkastakaa matkapuhelinten valaistusta lipuntarkastusta varten, mutta en osannut sitä tehdä. Kesäni yhdeksällä muulla junamatkalla ongelmaa ei esiintynyt (niistä kahdella tosin kännykkälippuani ei tarkastettu, ja kahdella matkalla minulla oli paperilippu).

******

Juna ajoi Helsingissä Turun-junien yleensä käyttämälle raiteelle klo 23:04. Pitkä kävely perältä etelään, työmaa, puikahdus Espoon junien laitureille. Bussi 30 Tennispalatsilta klo 23:29 osoittautuu ilmaiseksi, koska lipunlukulaite on rikki.

Ilta on kylmä, jotkut matkustavat pelkissä shortseissa ja T-paidassa, minulla on edes pitkähihainen paita. Bussiin tulee Töölöstä nuokahteleva päihtynyt mies nenäkkäin vastakkaiselle paikalle eteeni. Seuraavalla pysäkillä joku kännikala työntää rollaattorin tuolissa istuvan muijansa sisään keskiovesta, kiroillen. Edessäni istuva havahtuu moikkaamaan heitä, hihkaisten: "Kultareuna!" (Sieltäkö tuttuja?)

Rollaattori-pariskunta riitelee: "Pääsen omin jaloin pysäkiltä!" "Mee nukkuun mun luo, annan avaimen!" Pariskunta ei jääkään Kultareunan pysäkille, vaan vasta Pitäjänmäen S-Marketille. Pitäjänmäen asemalla edessäni istuva herää ja kysyy: "Kultareuna?" Sanon että se ohitettiin 5 minuuttia sitten, tullaan Pitäjänmäen asemalle. Hän poistuu seuraavalla Konalan pysäkillä. Sitten eräs nuori kolmikko mies-nainen-mies arpoo Tähkätien pysäkkiä, eivät näe ulos pimeyteen, jäävät seuraavalla Riihipellontien pysäkillä ja lähtevät kävelemään pysäkinväliä takaisin. Heinäkuun kesäyö.

.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti