37. HANKO

Asukkaita 10 tuhatta (8178 vuonna 1961), EU-kannatus 66,0 % (1994)

Miksi? Suomen eteläkärki ja eteläisin kaupunki.

Milloin? Tiistaina 29.5.1973 ja monesti myöhemminkin.

Keskikoulun IV A:n luokkaretkibussi lähti Espoon Iivisniemestä klo 8:05. Luokanvalvoja A. luki tietoja Hangosta: "10'000 asukasta, 55 % ruotsinkielisiä. Muuri voikin toimia tulkkina?" Pysähdyimme tupakkatauolle kauniin järven rannalla, opettaja ei antanut polttaa bussissa. Jytämusa soi koko ajan: Deep Purple, Uriah Heep, Black Sabbath.

Ohitimme sotaharjoituksiin matkaavia panssarivaunuja, jotka oli naamioitu parilla lehvällä. Hangon Itäsatamassa saimme aluksi puoli tuntia omaa aikaa. Valokuvasin katunäkymiä. Joku kersantti marssitti sotilaita pitkin katua: yks, kaks, vasen, vasen...

Klo 12 lähdimme merelle vesibussi Marinalla. Opas kehui hiekkarantoja ja kertoi, että vene on uppoamaton. Hauensuolen kallioluodoilla oli nimikaiverruksia monelta vuosisadalta, myös presidentti Kekkosen, sekä lisäksi hautovia lintuja ja käärme. Paluumatkalla näimme saarilinnoitusten raunioita.

Yhdeltä pääsimme 2,5 tunniksi kiertelemään vapaasti kaupunkia (kiistelyn jälkeen). Kävelin kohti keskustaa. Näin pienen linjuriaseman, jonka kohdalla Korsmaninkatu kääntyi oikealle ja edessä oli rautatie, mutkan jälkeen oli silta radan yli. Sillan kupeessa oli moderni liiketalo, jossa mm. Grilli, jonne jotkut menivät.

Sillan toisessa päässä oli rautatieasema. Jatkettuani edelleen pohjoiseen tulin liikenteeseen nähden mahdottoman leveälle bulevardille, jonka jalkakäytävät ja pyörätiet oli erotettu ruohokaistaleilla ajotiestä. Talot olivat lähinnä puuomakotitaloja, alkupäässä tosin KOP:n pilareilla seisova kerrostalo. Kioskin ikkunat olivat täynnä ruotsinkielisiä taskukirjoja.

Kävelin Juvikinkadulle asti, mutta en lähtenyt etsimään Lauri Peltosen postimerkkiliikettä sen toisesta päästä. Ohitin Kekkosen konepajan ja kävin juna-asemalla. Vuorikadulla oli pari levykauppaa, mutta valikoimat: Voi, voi! Söin eväsvoileipiä kalliometsikössä vesitornin ja kirkon lähistöllä. Puistossa oli sorsalampi ja laituri, jolla söin banaanin. Aika alkoi täyttyä, bussissa oli jo monia, mutta istuin vielä sen luona ulkona kalliolla.

Paluumatkalla arvottiin luokanvalvojan loppurahoilla ostamat jäätelöt ja Tosca-karkkipussit. A ja H ajattelivat kumpikin jotakin lukua, jotka laskettiin yhteen. Arpaonni suosi puolivälissä bussia istuneita, numeroni oli 18 ja voitin kolme kertaa, vierustoverini neljästi, jotkut eivät mitään. Ehdotin, että kaverini antaisi sulavan 5. jäätelönsä "Kieli-Muurille", joka ei ollut voittanut mitään, mutta hän heitti mieluummin roskiin.

Poikkesimme Raaseporin linnassa, odotuksiani komeammassa, jonne lastenlippu maksoi 50penniä kioskissa, mutta turhaan, koska kukaan ei tarkastanut lippuja. Iivisniemeen palasimme jo 19:30.

HANKO 10 k 66,0 Kaup.1874 (r. Hangö)
K: Uusgoottilainen kirkko 1892 Jac. Ahrenberg, uudistettu 1973
K: Puinen ortodoksikirkko 1896, Täktomintie
K: Ortodoksikirkon tornien ikonimosaiikit Ina Colliander
K: Goottilais- ja barokkityylinen Täcktomin kappeli 1920
M: Hangon linnoituksen rauniot 3 saarella sataman edustalla
M: Linnoitusmuseo, Itäsatamassa
M: Kaupungintalon ja kirjaston Galleriat
M: Ruotsalaisten muistokorsu 1981 ja Rintamamuseo Täcktomissa
R: Gustavsvärnin linnoituksen rauniot
R: Casino, kesäravintola
R: Vanhat pitsihuvilat, mm. Appelgrenintie 2,4,5,7,8,9
R: Neljän tuulen tupa, kesäkahvila, ent. om. C.G.E. Mannerheim
R: Kudeneuleen tehdas 1955 Viljo Revell, Lähteentie 13
P: New York -veistos, Arvi Tynys, Kudeneuleen tehtaan edessä
P: Siirtolaisten muistomerkki 1963 M. Oittinen, Hotel Regatan ed.
P: Vapaudenpatsas, Saksalaisten maihinnousu 3.4.1918, Bulevardi
P: Venäläisten sotamuistomerkki 1960 Täcktomissa
L: Tulliniemen kärjen luonnonsuojelualue
L: Hauensuoli, kallioon hakattu Saariston vieraskirja alk. 1400-
L: Hiidenkirnut, Puistovuorella ja Kappelisataman lähikalliossa
L: Högholmenin luonnonsuojelualue, Täktomintie
L: Tvärminnen luontopolku
N: vesitorni 50 m, hissi, kiikari
E: Suomen eteläkärki
E: Hangon Regatta