455. Bussipassilla Virolahti, Miehikkälä, Hamina

Ostin Matkahuollon 8 päivän "Bussipassin" (149 euroa) heinäkuun 3. maanantaina. Aikeissani oli ajaa mahdollisimman moniin ilmansuuntiin Helsingistä 1- 2- 3- 4- 5- 6- ja 7-teitä. Länteen Houtskariin (1), länsi-luoteeseen Eurajoelle (2), luoteeseen Ikaalisiin (3), pohjois-luoteeseen Veteliin (4), pohjois-koilliseen Lapinlahdelle (5), koilliseen Lemille (6), sekä itään Virojoelle (7).

Olin ajoissa ennen klo 7:ää Kampissa Matkahuollon avautuessa. Luukulle 1 ehti sittenkin iäkäs rouva tiedustelemään pitkäksi aikaa eri aikatauluja ja minä hitaammin avautuvalle luukulle 2. Nuori virkailijatar kysyi neuvoja varttuneemmalta kollegaltaan ja luki ohjekirjaa, jonka haki peräkaapista. Hän pyysi Bussipassista vain 142,50 euroa huomaamatta muovisen sirumatkakortin osuutta 6,50 euroa, mutta oikaisin ja maksoin täyden hinnan. Aikaa kului 10 minuuttia ja taakseni ehti syntyä vuoroaan odottavien jono. Pitkä kuittiliuska tulostui tekstiltään sangen himmeänä.

Ensimmäinen bussi, johon saatoin ehtiä, oli lähdössä klo 7:15 laiturilta 4 Haminaan. Pohjolan Liikenne ajoi paikalle vasta 7:14. Bussiin jonotti 7 ihmistä, mm. venäläisnainen, harmaahiuksinen nainen, harmaapäinen mies, mustaihoinen nuorimies Karhulaan. Herttoniemestä tuli kolmas harmaatukka Kampista lähteneen ikätoverimiehen matkaseuraksi.

Porvooseen saavuttiin tunnin päästä 8:15. Vanhakylä VT 7 klo 8:30, hupparipoika jäi. Loviisa 8:55 (5 min. myöhässä), harmaat veikkoset jäivät. Tesjoki klo 9, Ahvenkoski 9:06, tietöitä, 5 min. myöhässä. Pyhtään kirkolle 1 km klo 9:15. Siltakylä 9:20, Sale ja Simpukka eteläpuolella, ruskea pysäkkikoppi. Sutelaan jäi reppumies 9:28. Moottoritietyömaita, kaivinkoneita, viivästystä 5-10 minuuttia. Jokien ylitykset viihdyttävät turistia maisemillaan. Vauhti kiihtyy valmiilla moottoritiellä Kyminlinnan kivilinnoituksen jälkeen. Kotkan lasipalatsi Eagle ja Karhulan vanha sienimäinen vesitorni ovat maamerkkejä.

Mietin voisiko kaupungeille määritellä tyypillisen kerroskorkeuden? Olisiko Porvoo lähinnä 3:n kerroksen ja Loviisa 2:n kerroksen korkuinen kaupunki?

Vähän ennen Haminaa kuljettaja mainitsee Summan pikavuoropysäkin, joka ohitetaan pysähtymättä ja jota en itse myöhemmin löydä, ainakaan kyltillä merkittynä. (Entisen Vehkalahden kunnan aluetta.) Lähellä Haminaa Valintatalo kauppakartanorakennuksessa. Kaksi isoa siltaa komeasti vierekkäin Haminaan saavuttaessa ja oikealla etelässä on satamassa mahtava puinen "Troijan hevonen" vai onko se Haminan puulehmä! Kello näyttää Haminan puisella linja-autoasemalla 9:55, eli auto on 5 min. myöhässä. Ei ole mahdollisuutta ehtiä Lappeenrantaan klo 9:50 lähteneeseen, Kotkasta tulleeseen bussiin. Helsingistä olisi lähtenyt edellinen vuoro itään klo 5:40. Haen karttaesitteen maalattavan aseman odotushuoneesta.

Haminasta pääsee linja-autolla arkisin (ma-pe) klo 10:15-11:15 museotietä Klamilan kylän ja Virolahden kirkonkylän kautta Virojoen taajamaan. Reittiä näkyy ajavan "Vuorelan" pieni 17-paikkainen, vain 7-penkkirivinen bussi.

Sänkitukkainen nuori kuski ottaa ensin Haminan bussiasemalta rahtia. Kyytiin nousee kaksi ikärouvaa ja minä. Ajetaan aluksi mukava kaupungin nähtävyyskierros ohi kauppatorin, raatihuoneen ja kirkon Haminan sisimmän katuympyrän kautta!

Jatketaan ajoa kaakkoon ja etelään Vilniemen kylän kautta, Lupinlahden silta ja kaunis rantaruovikko, lintutorni, ryhmä rullaluistelijoita. Vilniemi on entistä Vehkalahtea.

Auto synnyttää pahankuuloista ääntä pomppiessaan kovalla vauhdilla mutkaista hiekkatietä mäntymetsikössä klo 10:28. Turvavyö on nyt tarpeellinen!

Metsää, välillä ohi peltojen ja pitkin asvalttiakin. Nauhakylää. 10:35 Mäntlahti, vielä entistä Vehkalahtea. Kunnanraja: Hamina (Vehkalahti) vaihtuu Virolahdeksi. "Museotie 35 km" on merkitty karttaani.

Klamilan kirkko. Äkkipysäys! "Mitäs sie haaveilet / kaahailet?" ihmettelee mummoikäinen vakiomatkustaja noustessaan autoon. Klamilassa ajetaan mutkittelevaa kylätietä, paljon taloja.

Klo 10:40 ollaan ajomatkan puolivälissä: tienviitassa 19 kilometriä sekä Haminaan että Virojoelle. Ravijoki 10:46. Iso pelto pohjoisessa. Auto vaappuu. Oiotaan hiekkatietä asvalttitielle kohti Virolahden kirkonkylää, jonne saavutaan klo 11.

Vähän ennen kirkkoa kyytiin nousee seurue, jossa on 2 miestä ja 1 nainen, joka maksaa kaikista. "Siehän oot ihan tillin-tallin! En kohta kehtaa kulkea teidän kanssa!" hän sanoo vanhemmalle miehistä. Sitten hän vilkuilee selkänojien ohi taaksepäin. "Mitä tiirailet!!" ärähtää taemmas istunut, kännykkää käyttävä nuorempi mies naisen katsetta.

Etelässä Virolahden kirkolla on suuri epämääräisen pyörähkö hiekkainen toriaukea ja seurantalo. Yksi matkustaja jää tänne. Bussi kääntyy palaamaan samaa tietä pohjoiseen. Ala-Pihlajaan 5 km. Sekametsää. Välillä avautuu valtavia peltoja.

Tullaan isoon kylään ja moderniin taajamaan klo 11:15, Virojoki se on! Linja-autoaseman moderni rakennus merkitsee päätepysäkkiä. "Kylähullut" maalaiset suuntaavat apteekkiin ja Alkoon, oletan.

Kävelen itse ensin parisataa metriä pohjoiseen Venäjän rajalle menevälle valtatielle 7 eli E18. Luulen nimittäin lintutorniksi, johon haluan kiivetä, valtavaa puista mainosten tornia, joka kehottaa poikkeamaan tienpätkän verran oikealle Virojoen taajamaan.

Asemalta etelään vie joen yli autosilta ja kävelysilta. Pääkadun varressa antiikki- tai romukauppa, S-Market, K-Extra. Jäätelökioski, asiakkaita, lapsia. Itään haarautuu tie kahdelle isolle koululle. Siellä on kirjasto auki klo 13-19, tai 10-16 ti ja pe. Tienposkessa JR 4:n muistomerkki.

"Rantatie" lähtee luoteeseen joelle ja johtaa kävelysillalle, jonka ylitän pohjoiseen. Kaunis pieni hiljainen joki-idylli! Varrella rehevä kasvillisuuden tiheikkö.

Vastaani tulee kunnan kahden kerroksen korkuinen asuinkerrostalo. Joenrannan puolella kerroksia on kolmekin. Sitten pari liikerakennusta, betonilaatikoita. Aivan joen rannassa, S-Marketin alakerrassa, näkyy olevan "Rajasali" -niminen kabinetti kokouksia varten.

Nuori nainen maalaa maisemataulua ruohikolla joen rannassa. Vastarannalla turisti näppää hänestä valokuvan.

Palaan ajoissa linja-autoasemalle 40 minuutin kävelyn jälkeen. Teksti "Haminaan" syttyy ja sammuu elektronisesti tutun pienen linja-auton otsikossa tuulilasin yllä. Sen tuttu kuljettaja käy kysymässä minulta, lähdenkö Haminaan, kun odottelen vielä ulkona varjossa auringolta muiden jo noustua pikkubussiin. Ei, sillä jatkan Miehikkälään!

Normaalikokoinen Vuorelan bussi reitillä Hamina-Miehikkälä saapuu valtatieltä (Uskin, eikä Klamilan kautta) 5 min. myöhässä klo 12:05, mutta Kirkonkylän - Klamilan - Haminan bussikin odottaa edelleen lastatakseen vaihtopaketteja autosta toiseen.

Kuusikymppinen Vuorelan kuski hyppää ulos autostaan ja kysyy: "Minne herra aikoo?" Olen ilmeinen turisti vakiomatkustajien joukossa. "En oo ennen nähny", sanoo kuski Bussipassistani, "mutta katsotaan mitä kone näyttää". Hän näppäilee rahastuslaitteeseen kilometrit Miehikkälään. Istun sitten bussin perälle. Keskioven kohdalla lojuu lattialla poikittain pitkä paketti, jonka yli pitää harpata.

Ajamme pohjoiseen Miehikkälää kohti, Valtatie 7:n yli. Maalaismiehet istuvat edessä, minä takana. Kuljettaja puhuu kännykkään. Yhtäkkiä, pari kilometriä ajettuaan, automme kääntyy ympäri ja palaa takaisin Virojoen linja-autoasemalle! Siellä edellinen sänkitukka-kuski raapii päätään ihmeissään, kun hänen pikkubussinsa ei käynnisty!

Miehikkälän vanha kuski menee toisen bussin rattiin yrittämään ja automme etuosan miehet vaappuvat ulos avuksi työntämään, samoin kuin kotimatkalle aikovat Virolahden kirkonkylän seurueen tillin-tallin-miehet, naisseuralaisensa katsoessa päältä. Vieläpä Miehikkälän bussin etuosan hauras valkotukkainen vanhuskin aikoo ulos työntämään, mutta vaimo kieltää, ja vanhus palaa säyseästi istumaan paikalleen. Voimalla seitsemän miehen yritetään pikkubussia sysätä perästä työntämällä käyntiin. Tuloksetta.

Tuon yrityksen jälkeen Miehikkälään ajetaan (10 km:n matka) 10 minuuttia aikataulusta myöhässä klo 12:10-12:25. Jään jonkun paikallisen asukkaan vanavedessä taajama-alueella jo puoli kilometriä ennen ydinkeskustaa ja kävelen omin jaloin eteenpäin. Ehdin nähdä bussin pysähtyneen lastaamaan edempänä, "Työpajan" eteen, ennen kuin se lähtee jatkamaan reittiään "Suur-Miehikkälään".

Kirkko pilkottaa puiden lomasta mäeltä pohjoisessa ja kävelen sitä kohti. Matkan varrella on terveyskeskus, jossa joku kuuluu odottaneen tunnin kuljetusta. Kunilan suurta laitostaloa remontoidaan. Vanhuksia ulkoilutetaan pyörätuoleissa. Sale-kauppa. Hyvin rauhallinen, uinuva nauhakylä. Katukyltissä Reijo Taipaleen tie. Oman kylän poikiako? Venäläinen Vitali rakennuttaa itselleen Kastellitaloa kylään, 15 km Venäjän puolen Karjalasta länteen.

Tummanpunaisen tiilikirkon ovi on auki. Hautausmaa ympäröi. Seinällä 8:n virren numerot. Postikortteja on myynnissä neljää kuvalajia, 50 centiä/kpl, ei kuitenkaan kiinnostavia. Palaan idästä kirkon luona haarautuneelta tieltä päätielle etelään ja ajoissa keskustassa olevalle pysäkille, jossa odotan bussia klo 13-13:05. Miehikkälässä kävelyni on kestänyt runsaan puoli tuntia.

Kaksi lukiotyttöä työntää kesätöinään pysäkin ohitse vanhoja rouvia pyörätuoleissa. Keskustelevat: "Luenko myöhemmin teille lehtiä?" "Tuntipalkkako teillä on?" "Ei kun päiväpalkka".

Bussini "palaa" yllättäen samasta suunnasta etelästä kuin tulimme menomatkalla! Ajaa siis ohitseni eri puolella tietä. Kiertoreitti? Odotanko väärän puolen pysäkillä? No ei hätää, auto käy kääntymässä teiden haarassa kirkon luona ja tulee taas.

Sama on bussi, sama kuusikymppinen kuski. "Haminaan 41 km..." (näppäilee sen koneelleen) "Tuo on kyllä hyvä lippu! Paljonko aiot kulkea?"

Etupenkeillä istuu kolme kesäistä miestä matkalla Haminaan. Aikovat iltavuorolla palata sieltä.
Matkan varrella poiketaan ensin Virojoen taajamaan, jonka linja-autoasemalla nököttää edelleen sammunut pikkubussi. Kuljettajamme käväisee uudelleen yrittämässä sitä liikkeelle, turhaan. Bussiimme tullut tyttö utelee kehitysvammaisen levottomuudella ja vilkkaudella:: "Mikä bussissa vikana?" Pari muutakin naista nousee bussiin Virojoelta ja jää välipysäkeille jonnekin Ylä-Pihlajaan.

Ajamme nyt idästä länteen suoraan valtatietä 7 tai E18 Uskin kautta, poikkeamatta etelään museoteille Klamilaan tai kirkonkylään. Paljon tietöitä ja isoja työmaita valtatiellä. Olin luullut moottoritietä itärajalle jo valmiiksi. Rekkoja ja yksisuuntaisia työmaan tienpätkiä liikennevalojen vuoro-odotuksineen.

Etupenkin kolme miestä jäävät Haminan kauppatorille. Suoraan idästä tullessaankin bussi tekee erinomaisen sightseeingin Haminassa, ympyräkatua raatihuoneen ohi.

Haminassa klo 13:45 lähden karttaan katsomatta kävelemään pohjoiseen. Väärä suunta Summaan aikovalle, mutta oikea viemään sattumalta Haminan kirjastoon. Luen lehdistä säätietoja seuraavien päivien varalle. Aurinkoistuvaa yhä?

Katsottuani vihdoin karttaa klo 14:30 suuntaan etelään satamarantaan, sitten siltojen alitse ja siltojen ylitse länteen, katsellen Troijan puuhevosta tai Haminan puulehmää. Sitä ennen puistossa on "Ahtaajat"-patsas, jossa kaksi miestä siirtää köysillä korissa tavaraa. Kaksi teinipoikaa pyöräilee vastaani: "Hei sori onk'sulla yhtä tupakkaa?"

Kävelen 4-5 km Summan paloasemalle ja etsin bussipysäkeiltä pikavuorotekstiä, mutta en näe sellaista. Paikallisbussi numero 1 ajaa kyllä tunnin tai puolen välein Kotkan ja Haminan reittiä.

Kävelen Summassa tai ehkä Uudessa-Summassa Tehdastietä etelään. Summan tehtaiden savupiiput näkyvät hyvin meren yli Haminaan, mutta eivät metsän yli. Omakotitalot ovat pienempien sivuteiden varrella, mutta missähän asti Alvar Aallon suunnittelemat kerrostalot? Petkeleen asutusalueella?

Vaihdan vilkkaammalle etelään vievälle päätielle, rekkojen käyttämälle Satamatielle, ja kävelen 3 km tienristeykseen asti, kunnes klo 16:20 käännyn turhautuneena takaisin. Etelässä näkyy komeita tuulimyllyjä (iso seisoi, pienet pyörivät) ja matkan varrella poikkitiellä oli Uuden Summan koulu, Siwa-myymälä ja baari, sekä pari teollisuusaluetta, mutta ei minkäänlaista kylän tai taajaman monumentaalikeskusta.

Kävelen puoli tuntia 16:20-50 takaisin pohjoseen isolle Haminan-tielle ja sitten itään 40 min. klo 17:30 asti takaisin Haminaan. Pitkä turhahko harharetki Vehkalahdella, en ole tyytyväinen. Täytyyneekö palata vielä toiste tarkemmin karttatiedoin etsimään Alvar Aallon Summaa?

Haminan torilla myyntikojut näyttävät olevan suljettuina ja peitettyinä yön paikollaan odottamassa aamun koittoa ja avautumista. Suunnistan Rauhankatua entisen Kirkkojärven rantaan. Kuivattu järvialue kasvaa ties mitä lie ruovikkoa, mutta reunoilla lilluu jonkin verran vettä. Idässä näkyy kivimuuristen varustusten sisällä suurteltta, karttaan merkitty Bastioni?

Haminan ympyräinen asemakaava ja klassinen vanha puinen ja kivinen arkkitehtuuri viehättää taas ties monettako kertaa, muutama vuosi edellisen käynnin jälkeen. Huomaan Haminan Teatterin ja Elokuvat, Raittiustalolla Ison Ympyräkadun ulkolaidalla, luoteislohkolla.

Saavun linja-autoasemalle klo 18:03 ja huomaan luottaneeni väärän arkipäivän (perjantain) aikatauluun. Maanantaina ei lähdekään suoraa bussia Helsinkiin klo 18:10, mutta kuitenkin paikallisbussi numero 1 Karhulan kautta Kotkaan. Lähden sillä tavoittamaan pikavuoroa Kotkasta Helsinkiin, mieluummin kuin odotan myöhäisempää suoraa pikavuoroa Haminasta, koska haluan ehtiä kotiin nukkumaan riittävästi ennen huomisen uutta matkapäivää.

Paikallisbussi matelee hitaasti ja väkeä vaihtuu välipysäkiltä toiselle. Karhulassa mutkitellaan tuntemattomia pieniä sivuteitä, kunnes äkkiä ohitetaan Karhulan linja-autoasema katua pitkin. Kello on juuri 18:35 eli Helsinkiin menevän bussin lähtöajassa, mutta pikavuoro lastaa vielä laiturissaan. Painan Stop! ja ehdin puolijuosten pikavuoroon nousevan jonon viimeiseksi. (Helsinkiin saavutaan klo 20.50.)

Paljonkohan tuli 1. matkapäivänä käveltyä? 3 km Virojoella, 3 km Miehikkälässä, 2 km Haminassa, 4 km Summan paloasemalle, 6 km edestakaisin Summassa etelään, 4 km takaisin Haminaan, 2 km Haminassa = n. 24 km.

Entä paljonko tuli ajettua Bussipassilla? Helsingistä 150 km Haminaan + 45 km Klamilan kautta Virojoelle + 10 km Miehikkälään + 41 km Haminaan + 150 km Helsinkiin = noin 400 km.