498. Salo Onnibussilla ja Bio Jännä

Elokuvateatterimatka: Onnibus meno Helsinki-Salo 5 euroa, paluumatka 3 euroa. Olin ainoa Salon Piihovi ABC:lle jäävä, 1-tien liittymän n:o 15 rampille. Pysäkin lähestymistä oli helppo seurata moottoritien selkeiden tienviittojen numeroista, 18, 17, 16... Painoin stop-nappia puolta kilometriä aiemmin, jo ennen kuin kuljettaja kuulutti "Saloa", ettei puhelimeen puhunut ajaja unohtaisi?
*
Bussipysäkillä oli Vainion Liikenteen Expressbussin sekä TLO:n halpalinjan 'Åbus' aikataulut, muttei lainkaan merkintää Onnibussista! (Kävin Åbusin nettisivuilla, halvimmillaan matka 1,90 Hki-Turku, mutta lähipäivinä 7,90 - 8,90, jolloin kalliimpi kuin Onnibus, jolla silläkin sama hinta Helsingistä niin Saloon kuin Turkuun.)
*
Lähdin kävelemään lounaaseen 3-4 km kohti Saloa. Hyvä kävelytie 52-tien Salo-Somero luoteispuolella. Vasemmalle musta tienviitta "Hautausmaa" - poikkesin sittenkin sinne hiekkateille peltojen halki. T-risteyksen jälkeen Vanha Perttelintie myötäili Uskelanjokea kohti Saloa. Avarassa peltomaisemassa kävelymatka tuntui pitkältä. Fasaani rääkäisi.
*
Pellon ja pientaloasutuksen välissä vastaani tuli Niinistönkatu, hiekkatie, jonka kävelin päästä päähän palatakseni tielle 52. Nykyinen tasavallan presidentti (2012-) on kotoisin Salosta.
*
Kävelytunneli "Luvallinen graffitien maalauspaikka" alitti 110-tien eli vanhan valtatie ykkösen. Kauppakeskuksia tuli vastaan, Virtasen kauppa ja City-Market, mutta Savipajankadun Lidl sekä Liikekeskus Valuri, jossa "2 euron kaupan" ja "Vireen" välissä uusi elokuvateatteri Lumo 1-2 (135 ja 51 paikkaa), jäivät piiloon ja minun täytyi etsiä niitä (risteyksen pohjoispuolelta).
*
Poikkesin myös jokirantaan, seurailin kävelytietä, jonka varrella penkkejä ja veneiden kiinnityspaikkoja. Joen autosillalta länteen alkoi selkeä pääkatu, Turuntie, "Muotikatu"! Turuntie 5:n katetulla kauppakujalla oli ulkomyynnissä viereisen liikkeen vaatteita. Korttelin sisältä, käytävän päästä, löytyi Bio Jännän lasioviseinä, täynnä elokuvamainoksia. (Nimi periytyi kiinteistön omistajalta ja yhteen aikaan elokuvateatteria pyörittäneeltä Matti Jännäriltä, selvisi Bio Salon mainioilta nettisivuilta.)
*
Kiersin korttelin ympäri. Takakadulta pääsi sisäpihalle, jolta erottuivat ison elokuvasalin umpinaisen rakennuksen muodot, peräisin vuodelta 1961, korvattuaan vieressä olleen vanhemman, alkuperäisen teatterin.
*
Uskelanjoen eli Salonjoen itäpuolella Turuntie vaihtui Helsingintieksi, edelleen vanhan pikkukaupungin tärkeimpänä kauppakatuna jatkuen. Pienet lehtipuut loivat hiukan bulevardin tunnelmaa. Liiketalot yleensä kaksikerroksisia. Sympaattisen pienimuotoinen miljöö. Helsingintie 11:ssä sijaitsi viehättävä Bio Salo 1-2, vuodelta 1938, nykyisin jaettu 350:n ja 100:n paikan saleihin.
*
Bio Jännän kevään viimeinen päivänäytös alkoi klo 14. Kymmentä vaille isossa punasävyisessä kahvila-aulassa odotteli puolisen tusinaa senioria, puolet naisia ja miehiä. Kahvitarjoilu tai mehu sisältyi lipun hintaan 7 euroa! Omistaja taisi hoitaa yksin kaiken, muistutti tuttua kanta-asiakaskortista: "Sinä niin ahkerasti käyt kumminkin!" ja haki varastosta rouville näytteeksi George Clooneyn tähdittämän tulevan filmin mainoksen.
*
Jakamattomaan, kohti kaakossa olevaa laajakangasta laskeutuvaan elokuvasaliin mahtui 506 katsojaa. Kaareutuvia penkkirivejä taisi olla 23, kullakin 22 paikkaa, sillä 23 x 22 = 506. Ison salin vaikutelma. Asialliset, tummat, kiiltäväpintaiset taittotuolit. Muut katsojat jäivät takaosiin, minä asetuin keskelle riviä 5.
*
"Kauden ensimmäisessä päivänäytöksessä oli 70 katsojaa, viimeisessä 7, noin kevät vaikuttaa! Keskikesästä taas vilkastuu. Syksyn päivänäytökset aloittaa Kaurismäen uusin!"
*
***
Elokuva oli Russell Crowen esikoisohjaus "Kaivonkatsoja". Päähenkilö, leskeksi jäänyt Connor (Crowe) matkusti vuonna 1919 Australiasta Turkkiin etsimään kolmea Gallipolin taistelussa (1915) kadonnutta tai kaatunutta poikaansa. Juoneen kuului siirappinen rakastuminen hotellin emäntään (kauniiseen leskeen, jolla mainio 10-v. pikkupoika, sekä lanko, joka yritti pakottaa lesken toiseksi vaimokseen), tutustuminen oikeamieliseen turkkilaiseen sotapäällikköön, sekä seikkailuja henkensä kaupalla salaseurojen ja kapinaryhmien tulitaisteluiden keskellä. Pojatkin löytyivät, joku elossa.
*
Nautin elokuvista Matkoina jonnekin ja tämä toimi jonkin verran sellaisena. Aistimus pikkuhotelliin kirjautumisesta 1919 ja kuljeskelusta Istanbulin kujilla. Varsinaisista turistinähtävyyksistä esiteltiin vain Sininen Moskeija. Lisäksi maaseudun maisemia ja pinnanmuotoja.
*
***
Elokuvan jälkeen kävelin Vuohisaareen ja takaisin (2 x 4,5 km). Matkan varrella Satamakadulla oli monenlaista varastohallia, "Salon Vene ja Kone", sitten joen länsirannalla käynnisteltiin kymmenien osallistujien kalastuskilpailua. "Altaiden alue" kuhisi ja kihisi linnuista ja lintutornin lähelle pysäköi neljä, palatessani kuusi henkilöautoa. Kapean sillan jälkeen ajotie kiersi ympäri jyrkästi ja korkealle kohoavan Vuohisaaren rantaviivaa, kunnes päättyi leirintäalueelle. Luontopolku oli sateen jäljiltä liian mutainen pikkukengille. Sillan luona nousin puuportaita korkealle näköalakalliolle. Vielä Salon kirjaston (auki -19) ja keskustakierroksen jälkeen kävelin 3,5 km Piihovin liittymään, jossa joku toinenkin odotti Onnibusin saapumista klo 20:35. Matka Helsinkiin (klo 22) kesti 1 h 25 min.
*
***
Salon elokuvateatterit toukokuussa 2015:
Salo: Bio Jännä (1961-) 506p Turuntie 5
Salo: Bio Salo 1-2 (1938-) 350+100p Helsingintie 11
Salo: Lumo 1-2, 135+51p Liikekeskus Valuri, Savipajankatu 2
***