499. Helsingin 60-70-luvun elokuvateatterit

Lapsuuteni Helsingissä oli kymmeniä elokuvateattereita (51 huipussaan 1940-luvulla ja 47 vielä vuonna 1955). Helsingin Sanomien loppusivuilla julkaistiin perjantaisin ja sunnuntaisinkin puolen sivun ilmoituskokonaisuus, jossa teattereilla oli aakkosjärjestyksessä määrämuotoiset, matalat pikkumainokset, yhden palstan levyiset. Pienimmät tyytyivät puolikaskokoon, kuin rivi-ilmoitustekstiin, esim. Museokatu 44:n *Cinema (entinen Mikki).
.
Aakkosjärjestyksenkö vuoksi tavoiteltiin A:lla alkavia nimiä? *Kino Haaga muuttui Aritaksi, Kultainen Lyhty Lauttasaaressa *AD-Kinoksi, Tuulensuu Hakaniemessä *Arenaksi.
.
Edellä jo mainittujen lisäksi oli ainakin Adams, Adlon, *Alfaromeo, Astor, *Astra, Aula, Axa, Bio Alppi, Bio Kent, *Bio-Bio, *Boston, *Bristol, Capitol, *Corona, *Edison, *Gloria, Kino Helsinki, Joukola, Kit-Cat, Kruunu, *Maxim, *Merano, *Orion, *Pirtti, Rea, *Rex, *Ritz, *Savoy, Scala, *Sininen Kuu, ja *Kino Tapiola (Espoo). Lasken edellä mainitun 35 teatteria.
.
Tulossa oli pian kuusi uutta: Rigoletto (1977), *Charlie 1-2 (1979), Studio 123 (1979), *Kosmos 1-2 (1980), *Nordia 123 (1980), *Illusion (1981). (Em. yhteensä 41 kpl).
.
Ainakin edellä *tähdellä merkityissä 25 teatterissa kävin itse, mutta vasta kun Alfaromeo oli jo *New York, Boston oli *Formia, Edison oli *Diana ja Charlie oli *Andorra.
.
Elokuvatutkija Peter von Bagh (1943-2014) kertoi oppineensa Helsinkiin päästyään tuntemaan vain sellaiset kaupunginosat, joissa oli elokuvateatteri, eli esikaupungeista Haaga, Herttoniemi, Käpylä, Munkkiniemi, Tapiola. (Muistelmateos 'Muisteja' s. 183).
.
von Bagh tarkoitti kaiketi:
Puistokino eli Bio Kent 1939-83, Munkkiniemen Puistotie 4a:ssa,
Kino Herttua 1955-65 Herttoniemessä,
Käpylän Kino 1955-65 Pohjolankatu 38:ssa (jossa Park Hotel, Paukun ja Tollon sauna),
Käpylän Bio Rio, Sampsantie 50, myöhempi Ilves-teatteri.
Olivatko von Baghille merkityksettömiä vai unohtuvatko:
Pitäjänmäen Bio Rei 1950-75
Pakilan Bio Tarja 1945-75
.
***
.
Mutta missä elokuvateattereissa muistan käyneeni jo lapsena?
.
1) Kino Haaga, Pohjois-Haagan Linnaleirin aukiolla, Huovitie 3.
.
Vuoden 1956 kolmikerroksinen punatiilitalo kiersi L:n muotoisena aukiota. Kahdessa yläkerrassa oli asuntoja parvekkeineen, pohjakerroksessa liikkeitä. Arkkitehdit Martta & Ragnar Ypyä. Vihoviimeisenä talon länsireunassa oli vaatimattoman kapea sisäänkäynti, yksi lasiulko-ovi elokuvateatteriin. Filmikuvia oli esillä lasivitriinissä päätyseinässä, seinästä vinosti ulkonevan lipputangon alla.
.
Heti oven jälkeen laskeutuivat portaat suoraan alas kellariin. Siellä oli yllättävän iso sali, paikkoja peräti 476, arviolta 22 penkkiriviä ja kussakin 22 istuinta, paitsi perällä vähemmän, yksittäisiä istuimia. Käytävä kummallakin reunalla, punatiili kauniisti näkyvissä seinässä sisälläkin. Uloskäynti valkokankaan sivulta takapihalle. Elokuvasali taisikin olla, ei enää itse kapean talon, vaan sen 1-kerroksisen sivurakennuksen alla.
.
Minkä filmin katsoinkaan kotikulmillani Haagassa, yhdessä äidin ja isän kanssa? Jonkin Disneyn filmin tai useammankin? Maija Poppanen, Hassut Tassut, Lupsakkaat Luppakorvat tai 101 dalmatialaista, veikkailen.
.
Kino Haaga (1956-1971) muutti nimensä Kino Aritaksi vuosiksi 1971-80. Myöhemmin muistelen nähneeni paikalla suljetun tanssi- tai mustalaisteatterin. Nykyisin 2015 Webropolin toimisto.
.
***
.
2) Merano, Laivurinrinne 1, Viiskulma
.
Hauska sijaintiko jäi lapsen mieleen? Vuoden 1928 kerrostalon kulma oli taitettu tai viistetty sen verran tylpäksi, että kaksi ulko-ovea mahtui rinnakkain, muttei niiden viereen enää muuta kuin koristeeksi kahden kerroksen korkuiset pyöreät pylväät. Ovien yllä nimi Merano, joka säilyi samana kaikki 58 vuotta 1928-1986.
.
Filmien mainosvitriinit olivat viereisten katujen sivuilla. Istumapaikat vähenivät alun 291:stä 215:een ja vuoden 1978 remontissa 174:ään. Takaa kai tultiin sisään saliin, vasemmalla sivulla käytävä ja n. 16 riviä joilla kullakin n. 11 paikkaa. (Nykyisin toimistotila).
.
Katsoin Meranossa isäni kanssa jonkin sunnuntain lastennäytöksen, klo 13 tai klo 15. Se saattoi olla 'Tom ja Jerry numero 6' (tai numero 5), jonka olin valinnut Hesarin mainoksesta, silloin parempaakaan löytämättä. Isäni pitkästyi kissaan ja hiireen ja suositteli toiste katsottavaksi jotakin monipuolisempaa, vaikka Disneytä. Kotimaista 'Pekkaa ja Pätkää' oli siihen aikaan lapsille tarjolla joka sunnuntai!
.
***
.
3) Sininen kuu, Mannerheimintie 118, Tullinpuomin talo, Raken talo
.
Etelä-Haagan oma sininen bussi 22, myöhemmin 32, kääntyi Topeliuksen kadulta Tullinpuomin ohi
Mannerheimintielle ja romanttista teatterin neonvalokylttiä ei voinut olla näkemättä. Komea suuri 8-9-kerroksinen kerrostalo oli valmistunut 1940 ja Sininen kuu toimi talvesta 1941 kesäkuuhun 1986.
.
Talon länsipääty painui kellariksi mäen sisään. Kaksi lasista ulko-ovea ja vierellä kaksi suljettua laiovea sijaitsivat pikku puistikon takana Topeliuksenkadun suuntaan, yläpuolellaankin lasi-ikkunaseinä, ja lasi-ikkunat jatkuivat länteen, jonne niiden edessä nousivat ulkoportaat, toisen kerroksen poistumisoville. Isohko teatteri, 367 paikkaa, vuoden 1980 remontin jälkeen enää 226.
.
Sinisessä kuussakin oli sunnuntaisin lastennäytöksiä ja jonkin sellaisen kävin katsomassa äidin ja isän kanssa, Disneyn filmi kai, jollaisista muistan Akun ja Mikin pätkien ja Benjamin Franklinin hiiren lisäksi mm. koosteen 'Hessu hassuttelee', jossa Hessulla oli mökki pilvenpiirtäjän kattoterassilla. Tai Luutnantti Robin Crusoen, jossa nykyajan lentäjä (Dick van Dyke) haaksirikkoutui Tyynen meren saarelle.
.
4 - 5) Erityisesti Hesperiankadun Ritz ja Mannerheimintien Corona tulevat mieleeni lapsena käytyinä. Noissako näin Asterixin ja Kleopatran sekä Lucky Luken ja Daltonin veljekset? Ritzistä ja Coronasta minulla on aikuismuistojakin, joista toiste.
.
***
.
Lähdeteoksia:
Olli Aaltonen, Jussi Nenonen ja Juhani Styrman: Elokuvateatterit - korttelikinojen aikaan. Kustantaja Laaksonen 2015. 169 sivua.
Outi Heiskanen ja Minna Santakari: Asuuko neiti Töölössä? Elämää elokuvien Helsingissä. Kustantaja Teos 2004. 192 sivua.