509. Leffateatterini 21-30 (Hki, Vantaa, Kauniainen)

Yli 567 elokuvissakäyntiä - millaisissa teattereissa??
Jatkan edellisiä kirjoituksiani 499. - 507. - 508.
joissa kerroin käyntijärjestyksessä 20 Leffateatterista:
.
1) Kino Haaga - Arita, Huovitie 3, Linnaleirin aukio
2) Merano, Laivurinrinne 1, Viiskulma
3) Sininen Kuu, Mannerheimintie 118, Tullinpuomi
.
4) Bio-Bio, Mannerheimintie 5 (Heikinkatu 9 vuoteen 1942)
5) Gloria, Pieni Roobertinkatu 12-14, Kaartinkaupunki
6) Pirtti, Hämeentie 27, Kallion "maineikkaassa" Kurvissa
7) Corona, Mannerheimintie 60, Töölön Messuhallia vastap.
8) Astra, Tunturikatu 16, Etu-Töölö
9) Cinema, Museokatu 44, Etu-Töölö
10) Bristol 2, Mikonkatu 8, Aikatalo, Kluuvi
.
11) Ad-Kino, ent. Kultainen Lyhty, Lauttasaarentie 10
12) Kino Kosmos 1, Annankatu 4 (Hotelli Presidentti)
13) Bio Formia, Kaisaniemenkatu 2b
14) Kino Kosmos 2, Annankatu 4 (Hotelli Presidentti)
15) Kino Ritz, Eteläinen Hesperiankatu 22
16) Diana, Yrjönkatu 10, Diana-puisto (Tellervo-patsas)
17) Kino Tuomarila, Tuomarilan VPK, Palotie 31, ESPOO
18) Savoy, Kasarmikatu 46-48
19) Kino Tapiola, Mäntyviita 2, ESPOO
20) Orion, Eerikinkatu 15, Kamppi
.
***
.
21) KINO ARENA 1, Hämeentie 2, Hakaniemi
.
Arena-talo 1924-29, kolmiomuoto, arkkitehti Lars Sonck
Teatterin nimenä Arena 6.1.1929-1934, Roxy 1934-39,
Tuulensuu 17.9.1939-1979, jälleen Arena 7.9.1979-,
kaksisaliseksi: Arena 1-2, 18.1.1980, lopetettiin 6.5.1993.
Sitten komediateatteri, puhenäyttämö, kaupunginteatteri.
.
Tämä oli ollut Kallion ainoa ensi-iltateatteri ja oli lopulta
Kallion viimeinen elokuvateatteri (jopa 12:sta), joista
lähin oli ollut 646-paikkainen "Kaleva", Hämeentie 8:ssa.
Tuulensuun haukkumanimenä oli myös "Luteensuu".
.
Arenan sali oli sektorimuotoinen, kuten Meranon ja Rexin!
Sijaintina pohjakerros myymälöiden takana, kuten Savoyssa.
Keskikäytävän molemmin puolin ensin 9+9, sitten 11+11 p.
.
***
.
Elokuvakerho Tikelo (KY) oli joutunut syksyllä 1986 siirtymään Töölöstä Hakaniemeen asti, kun lähimmät Töölön elokuvateatterit sulkeutuivat, Astra jo keväällä 1984, Ritz keväällä 1986 - Tikelo käytti Ritziä vielä kevätkauden 1986. Kello tikitti 1986, yksi toisensa jälkeen katosi myös teattereita, joita en koskaan ollut mennyt katsomaan!
.
Matkustin 23.11.1986 Arenaan Metrolla, joka oli vielä melko tuore kulkuväline. Hakaniemen asemalta nousin maanpinnalle Toiselle linjalle ja kiersin sitten kolmionmuotoisen punatiilitalon täyttämän Arena-korttelin kulman ympäri. Viereisessä korttelissa oli uudempi, pyöreä Ympyrätalo.
.
Arenassa oli lippuluukku heti sisään tultua. Sitten suoraan portaat ylös (kahdelta puolelta) ja alas yhtenäinen portaikko keskeltä. Saliin veivät ovet suoraan takaa keskikäytävälle. Isossa salissa oli tänään erittäin tyhjää. Erittäin mukavat istuimet, päänoja ja miellyttävä näkyvyys! Paras tuntemani teatteri, arvelin tuoreeltaan. Sali kapeni kohti valkokangasta, sektorimuoto kuten sanottu.
.
Elokuvana oli "Sunnuntai maalla" (B. Tavernier, Ranska 1984, "Un Dimanche a la Champagne"). Pierre Bostin romaanista. 70-vuotias taiteilija tuli junalle poikansa perhettä vastaan (jossa 2 kauhukakaraa ja pikkutyttö). Herjoja arkipäiväiselle pojalle: "Sinä kyllä pänttäsit, mutta koulu meni silti huonosti". Tytär autolla tuuliviirinä käymään, "vaatii elämältä kaiken". Vauhdikas riehuja. Elokuva kesti 1 tunnin ja 30 minuuttia. (102. näkemäni, listaamani)
.
***
.
22) KINO NORDIA 1, Yrjönkatu 36, Kamppi
.
Talo rakennettu vasta 1980, arkkitehdit Hänninen ja Hansio.
Art house -elokuvateatteri, Pohjoismaista ja eurooppalaista!
Toiminnassa 17.10.1980-27.4.2000, nykyisin liikehuoneisto.
Yhteensä 415 istumapaikkaa kolmessa salissa:
1. Tapiovaara (Nyrki), 9-10 riviä x 20 p. = 200 paikkaa
2. Stiller (Ruotsi), n. 9 riviä x 14 p. = n. 130 paikkaa
3. Dreyer (Tanska), n. 6 riviä x 10 p. = n. 60 paikkaa
4. Cafe Nordia -siipi pohjoiseen, pitkä lasi-ikkunajulkisivu.
Kaksi lasiovea ulos itään Yrjönkadulle.
.
Sokkotreffit 18.11.1986 Tiina A:n kanssa, jonka näinkin jo 17:54 istuvan kahvilassa ikkunan alla, punainen panta pitkissä hiuksissaan. Ostin itsellenikin elokuvalipun (26 markkaa) ja kahvin (3,50 mk). Tiina kertoi koko päivän lukeneensa Dommalla pääaineensa suomenkielen lopputenttiin. Ensi vuonna alkaisi gradua. Hän jutteli itsepäiseenkin sävyyn: "Sovinnainen kapinallinen sanoin olevani, mutta roskaa puhuin!" Pukinmäessä kotona asuminen kiukutti. Kapakkaelämä oli nyt tärkeää.
.
Aki Kaurismäen uutuuselokuva "Varjoja paratiisissa" (1986) alkoi klo 18:30 Tapiovaara-salissa, joka oli perällä lännessä, syvemmällä korttelin sisässä. Leveä julkisivu oli varattu kahvilalle. Jouduin etsimään lippuani kaikista taskuistani, ennen kuin löysin. Tiina ei ollut huvittunut, saati naureskellut, huono alku. Istuimme toiseksi viimeiselle riville. Hyvä amfiteatteri-sali, 40-prosenttisesti täynnä!
.
Elokuva on se, jossa ruokakaupan kassanainen Ilona (Kati Outinen) laastaroi roskakuski Nikanderin (Matti Pellonpää) verta vuotavan käden. He seurustelivat bingohallissa ja tekivät häämatkan Tallinnaan. Kaveriksi löytyi putkasta hyvä tyyppi Melartin (Sakari Kuosmanen), jonka vaimolla oli upea tukka, huono iho. Selkeä, kaunis tarina "köyhistä", hiukan filosofiaa, lämmintä ystävyyttä. Visuaalisesti Helsinkiä, Kalliota, Hakaniemeä seesteisin värikuvin. Yllättävän lyhyt filmi, vain 76 minuuttia. (108. listaamani elokuva).
.
***
.
23) BIO GRAND, Kielotie 7, Tikkurila, VANTAA
.
Uuden liiketalon vasta 2 vuotta vanha 184-paikkainen elokuvateatteri, alkaen vuodesta 1984! Eric Rohmerin elokuva Tikkurilassa, huomasin Helsingin Sanomista ja matkustin katsomaan. Samalla reissulla kiertelin Tikkurilaa: "äveriääksi paisuva pikkukaupunki", tasainen maasto on tylsä!
.
Teatterilla vaatimaton liikehuoneistomainen julkisivu, matala kynnys tulla ulkoa kadulta. Miesten, naisten ja vammaisten WC. Lippuluukku. Vantaan kulttuurilautakunnan rouva kehottaa kassalla: "Täyttäkää..." (lomake?) Vantaan kaupungin elokuvakerhotoimintaa. Minulle ei-vantaalaiselle lippu maksoi 12 markkaa.
.
Sisään saliin mentiin vasemmalta, takaa. Matalan leveitä portaita salissa. Arvioltani 10-12 riviä kertaa 10-12 istuinta vierekkäin. (Täytyy olla enemmän, jotta 184 paikkaa, esim. 15x12?) Istuin 5. riville, 6. tuolille vasemmalta. Ulos salista mentiin vasemmalle edestä, muutama porrasaskelma ylös.
.
Elokuvana "Täysikuu Pariisissa" (Rohmer, Ranska 1984), miten kaunis nimi! Valitettavasti Pariisista vain pari välähdystä, kauniit sekunnit! Miten chic kaikki paikat on. Tyttö etsii vapautta, kokeilee kitaristia, pettyy, palaa Marneen, miehensäkin täysikuu-yönsä muualla, mutta jo rakastunut Marianneen, tytön ystävän-ystävään. Itkua. Tytölle jää vain miesystävänsä Octave. (1 tunti, 45 minuuttia)
.
Herttaista. Ranskalaista lähentelyä. Sitä nauttii katsoa. Oppia tyylikkäistä ihmissuhteista. Jotain viehätystä. Rakkauden-unelman tunnelma eskapismia. Hullaannunko elokuviin? (112. listaamani elokuva).
.
***
.
24) FORUM 7, Mannerheimintie 16a, Kamppi
.
Rakennus on jo vuodelta 1890 (Elia Heikel, C. Kiseleff)
Osoitteena oli Heikinkatu 20, vuoteen 1942 asti.
Capitol oli teatterin nimi 56 vuotta 16.10.1926-1982,
Forum 1-7 monisalinen teatteri 16.8.1985-18.6.2006.
Myöhemmin paikalla on toiminut Apollo Live Club.
(Istumapaikkoja Capitolissa 872 p, Forum 1:ssä 516p)
- Forum sali 7:ssä 54 istumapaikkaa.
.
Heikin-päivänä maanantaina 19.1.1987 oli Forumissa 10 markan elokuvalippujen päivä!  Normaalihinnat olivat Forumissa päivällä 18-20 markkaa ja illalla 26-29 markkaa.
.
Tullessani kolme ihmistä oli jonossa yhdelle kolmesta lippuluukusta. Joitakuita odottelijoita. Klo 12:40 päästettiin saliin. Este pois portaista, joiden puolivälissä oli lippujen repiminen - yhtäaikaa oli avoinna alempana sekä Forum 6 että Forum 7. Eräs pariskunta erehtyikin salistaan ja vaihtoi viime hetkellä kakkosriviltä Kuutos-salin Kaurismäkeen!
.
Olin vitkaillut menoani niin, että enää 3. rivissä oli jäljellä peräreunapaikkaa. Käytävä vain yhdellä puolella. Rivejä oli 9, joilla 6 paikkaa vierekkäin, yhteensä 54 salissa 7, joka täyttyi puolilleen tai 40 prosenttisesti. Alun mainosfilmit olivat Lauri Törhösen kansainvälisestä suomalaisesta ja Paul Therouxin kirjan Moskiittorannikosta - vauhdikkaita!
.
Elokuva oli "Salvador" (Oliver Stone, USA 1986). Perustuu journalisti Richard Boylen käsikirjoitukseen ja kokemuksiin sisällissodan riivaamassa El Salvadorissa 1980-81. Pääosissa James Woods ja James Jim Belushi (John Belushin veli), jotka ajavat San Franciscosta ja Golden Gaten sillalta vehreään Keski-Amerikkaan asti. Intensiivistä jännitystä ja eksotiikkaa, pikateloituksia sotilaiden tarkastuspisteellä, everstin ystävyys pelastaa. Naisystäviä joka paikassa. Sisällissotaa, väkivaltaa. Raakaa todellisuutta. Valkoisen käden veljeskunta murhaa arkkipiispa Romeron. Amerikkalaiset nunnat tulevat Nicaraguasta, 4 naisen seurue raiskataan ja murhataan. Ruumisröykkiöitä kuvataan kaatopaikalla.
.
Intensiivistä katsomista, ei tullut katsottua rannekelloa klo 12:35-14:55. Aluksi filmi oli mielestäni "hyvä", sitten se olikin "paras näkemäni filmi!" Tasaantuminen tunnekuohun ja eskapismin jälkeen on aina vaikeaa mulle. Pieni kävelyretki ja arkeen takaisin! Fantastinen filmi! Halusin heti nähdä uudelleen! - Ja katsoinkin, viikon päästä, 10 markalla edelleen, mutta... toisella kerralla tuttuna jo vähän pettymys. Vaikuttavat kuvat ekalta kerralta olivatkin enää mitättömiä väläyksiä! Videon voisi pysäyttää, pitäisikö toinen kerta katsoa mieluummin videolta? (Listallani 113. näkemäni filmi)
.
***
.
25) RANSKAN Kulttuurikeskus, Köydenpunojankatu, Ruoholahti
.
Elokuvasali, 6 riviä kertaa 14 muovituolia, eli n. 84 paikkaa.
Säännöllisen paljon näytöksiä kuukausittain. V:sta 1968.
Ranskan Instituutti on muuttanut: Tallberginkatu 1 C 135.
.
Köydenpunojankadulta illalla sisään, klo 18:30-näytökseen, maanantaina 9.2.1987. Joku odotti edelläni hissiä, minä kävelin 4. kerrokseen. Ovi. Takana halli, jossa pöytien äärellä odottavia, lehtiä lukevia tyttöjä. Oikealla tiski, edessä hyllyjä, ranskalaisia kirjoja. Joitakin matkaesitteitä: Nancy! Sanoma- ja aikakauslehtiä. Seinillä näyttely julisteina: "Arkkitehtuuri sarjakuvassa". Käytävän varrella luokkia, päässä elokuvasali, kevyitä muovituoleja. 18:22 menin sisään, paikkani 2. rivi takaa, 2. paikka vasemmalta. Oikeanpuoleinen tuoli jäi tyhjäksi ja aivan edessäni ollut tuoli tyhjeni. Vain harvoja tyhjiä paikkoja, olin onnekas. Ilmainen esitys.
.
Elokuvana "Kiinatar - La Chinoise" (Jean-Luc Godard, Ranska 1967). Pituus 1 tunti 35 minuuttia. Opiskelijasolu, noin 2 tyttöä ja 3 poikaa politikoi. Maon punaista kirjaa umpimähkään. Mao-laulu levyltä, aamuvoimistelu parvekkeella. Vallankumous olisi itsetarkoitus ja oppimisprosessi 19-v. tytölle. Näyttelijöitä: Jean-Pierre Leaud. Elokuva oli Pariisin hullun toukokuun 1968 airut. Happening. Pelkäsin skinheadien savupommeja takariviltä. Kaikennäköisiä tyttöystävättömiäkin. Jotkut lähtivät kesken pois. Lopputungos vaatenaulakolla silti, vaikka elokuvasalissakin oli vaateteline, ja joillakuilla sylissään. (Elokuvalistallani 115. näkemäni.)
.
Muutoin kävin kevättalvella 1987 paljon Gloriassa, elokuvakerho Clickin kortilla, 110 markkaa.
.
***
.
26) KINO K-13 (SES-auditorio), Kanavakatu 12, Katajanokka
.
Suomen Elokuvasäätiön 150-paikkainen elokuvasali vanhassa punatiili-makasiinissa Katajanokalla. Suorimman kävelypolun varrella Kauppatorilta Viking Linen terminaaliin. Hyvin sinne ehdin kävellä puolessa tunnissa kuuden maissa keskiviikkona 25.3.1987.
.
Sisäänkäynti on rakennuksen länsikulmasta, kävelytien eli meren eli Katajanokanlaiturin puolelta. Muutama porras ulkona pitkälle ja kapealle punatiilikuistille. Aula tai lämpiö on pitkänomainen kadun- eli merenrannan suuntaisesti lounaasta kaakkoon. Ensin eteisnaulakkoa. Sitten korkeita pikkupöytiä pylväineen seisojille (suurlähetystöjen elokuvaesityksissä on joskus juomien tarjoilua). Perällä kaakossa myyntitiski, jolta nainen myi minulle pääsylipun, 15 markkaa.
.
Sali on lämpiön suuntainen sen koillispuolella. Ovi kaakosta salin takaosaan. 150 istumapaikkaa, rivit laskeutuvat takaa kohti valkokangasta. Sivukäytävät. Laskeskelin salissa olevan 11 riviä kertaa 14 paikkaa, yhteensä 154. Tyhjänpuoleista oli...
.
Intialainen elokuva alkoi 18:30 ja oli "Aaghat", englanniksi "Brothers of Blood" (Govind Nihalani, Intia, 1985). "Bollywood"-filmi kuvaa ay-liikkeen ja hajottaja-ay-liiton kilpailua ja sotaa. Toimitsija Vernon on marxilainen, kilpailijat Raju ja Patel väkivaltaisia kiihottajia. Intialainen tehdas näyttää työstävän koneilla jotakin. Yksi kolmesta veljeksestä putoaa tikapuilta, joutuu sairaalaan, halvaantuu. Hän joutuu pelinappulaksi korvausvaatimusten kilvassa: Tehdas: 10'000, Vernon: 30'000, Raju: 75'000, Vernon: 100'000.
.
Tehtaan johto toimii siisteissä paneelitiloissa, johtajalla solmioton paita, nuorella apulaisjohtajalla solmiokin. Jälkimmäinen ihailee Vernonia ja kirjoittelee iltaisin päiväkirjaa. Rouva Alin vastuulla ovat sosiaaliset suhteet, hänellä perhekriisi, kun miehensä otti toisen vaimon. Sairaalan suuressa salissa valvovat vaimo, veljekset ja Vernon potilaan vieressä. Veljekset laskeskelevat osuuttaan korvauksesta. Lääkäri viipyy korttipelissään.
.
Filmi kuvaa ammattiyhdistystoiminnan ongelmia maasta riippumatta. Visuaalisesti upeita näkymiä: oranssi auringonlasku tai katuvilinää ylhäältä ikkunasta tai karut tummanharmaat betonikerrostalot luhtikäytävin - halvempaa kuin sisäraput. Energisen filmin alussa on naamionäytelmä, ay-kokous. Rajun liittolaiset häiritsivät: "17 % bonus, 25 %:iin". Lopussa Vernonin liittolaiset häiritsivät Patelin ja Rajun kokousta, syntyi tappelu, viisi ihmistä kuoli. Jatko jäi avoimeksi! 2 tuntia 30 minuuttia. (123. näkemäni elokuva).
.
Kuukauden päästä katsoin toisen intialaisen Kino K-13:ssa, ja vuosien varrella paljon eri maiden suurlähetystöjen esityksiä siellä.
.
***
.
27) ILLUSION, Mannerheimintie 5 (Bio-Bio:n naapurisali)
.
Uusi ylioppilastalo 1910 arkkit. Wivi Lönn, Armas Lindgren
Bio-Bio jaettiin kahdeksi 1981: 2. sali Illusion 1981-98.
(Yo-talon juhlasali, jossa vanha Bio-Bio, purettiin 1979, tilalle
uusi siipi Hansatalo 1981, johon myös Gaudeamuksen Illusion.)
Myöhemmin tiloissa on ollut ravintola Virgin Oil Co.
.
Tiistaina 24.11.1987 oli 5 yksinäistä ihmistä tullut katsomaan vanhaa japanilaista mustavalkofilmiä klo 18:30. Illusionilla oli yhteinen kassa Bio-Bion kanssa. Lippuni maksoi 22 markkaa. Illusionissa pieni valkokangas, salissa 10 istuinta vierekkäin. Istuin melko takana, hallitsisiko sieltä koko kankaan paremmin? Takaosissa 3 muutakin katsojaa, vain yksi tyttö istui edempänä.
.
"Kulkukoira" ("Nora inu", Akira Kurosawa, Japani 1949). Film-noir-tyylinen poliisielokuva. Minua nukutti, kun ehtimäni yöuni vain 1:40-6:40, säpsähdin pari kertaa filmin aikana. Filmissä oli japanilaisuuden ikävimmät puolet: Hojo-hojo! -karjuntaa! Ylitunteellinen velvollisuudentunto!
.
Poliisi Toshiro Mifune hukkasi Colt'insa ja 7 luotia. Takeshi Shimuran kanssa tekivät jalkatyötä ja kuulustelivat. Varkaus metrojunassa, Toshiro juoksi epäilemänsä perään, hamenainen oli ottanut ja antanut saaliin tälle miehelle. Toshiro seuraili sinnikkäästi naista, kunnes sai vihjeen. Asekauppiaan pidätys stadionilla, häntä kuulutettiin tapaamaan ystäväänsä portille... Yusa, "hullu koira" tekee lisää ryöstöjä. Armeijasta palatessa häneltä oli varastettu, kuten poliisiltakin. Tyttöystävä kabareetanssija, nämä väsyivät tanssin jälkeen lojumaan, rentoutumaan. Yusasta näytettiin vain housujen lahkeita. Tämä ampui Shimuraa. Toshiro paljasti Yusan tämän likaisista, kuraisista housuista asemalla. Takaa-ajo. Tässä filmissä pyyhittiin hikeä paljon! Kesti 1 tunnin ja 50 minuuttia. Alun elokuvamainoksen takia klo 20:30 asti. (135. näkemäni elokuva listallani).
.
***
.
28) MAXIM 1, Kluuvikatu 1, Kluuvi
.
Uudisrakennus (2 salia) 1974 arkkitehti Eliel Muoniovaara
Aiempi huonokuntoinen talo (1845-1972) purettiin, siinä
sijaitsi "Olympia" 1909-23 (Suomen suurin: 551-paikkainen)
sitten "Piccadilly" (1923-31) ja vanha "Maxim" (1931-72).
Uudessa Maximissa kaksi salia sijaitsevat päällekkäin:
1) yläkerrassa 470 paikkaa, 2) kellarissa 250 paikkaa.
.
Uuden Maximin moderni lasiseinätalo komeilee Kluuvikadulla vanhan Fazerin kahvilan vieressä, Pohjoisesplanadin kulmassa. Kapea lasiseinä on 3,5 kerrosta korkea, 5 ikkunaa vierekkäin, 3 ovea keskellä pohjakerroksessa.
.
Elokuvakerho Click oli siirtynyt kevätkaudeksi 1988 Maxim 1:een. Keskiviikkona 3.2.1988 klo 16:20 seisoi odottelijoita ulkona oven edessä lumipyryssä, ja lisää sisällä ala-aulassa. Jäsenkorttien myynti oli vasta aulan portaiden yläpäässä kahden pöydän takana. Hinta oli 100 markkaa. Salissa ei ollut tungosta, vähitellen tuli lisää ihmisiä. Elokuvakeskustelijoita äänessä. Pitkätukka esitteli filmin, kun kauden esittelylehti oli tänä vuonna myöhässä. "Mitä järkeä tässä on?"
.
Elokuva "Kuolema tulee kahdesti" (Body Double, Brian De Palma, USA 1984) Eroottinen thrilleri. Roskaa, mutta nastaa! Nautin katsoa! Miljöö kiintoisa, mutta liian lyhyesti, upeita taloja! Jännitys intensiivistä! Kuollut (vampyyri) säikäyttää yhtäkkisellä irvistyksellään katsomon, ja näyttelijä (Craig Wasson) saa kohtauksen. Isonaamainen kaveri lyöttäytyy empaatikoksi ja värvää potilaan työhön erään kaverin asuntoa vahtimaan ja tirkistelemään sieltä kaukoputkella lähitalon ikkunassa strippaavaa naapuria (Melanie Griffith). Päähenkilö näkee ikkunan läpi ja todistaa miten naamioitunut "inkkari" surmasi naisen! Mutta myöhemmin hän onkin tunnistavinaan naisen elossa olevasta pornotähdestä "Holly takes Hollywood?" - Hitchcockin Vertigon versio! Pituus 1 tunti 55 minuuttia. (141. katsomani leffa).
.
***
.
29) MAXIM 2, Kluuvikatu 1, Kluuvi
.
Uudisrakennus (2 salia) 1974 arkkitehti Eliel Muoniovaara
Aiempi huonokuntoinen talo (1845-1972) purettiin, siinä
sijaitsi "Olympia" 1909-23 (Suomen suurin: 551-paikkainen)
sitten "Piccadilly" (1923-31) ja vanha "Maxim" (1931-72).
Maximissa on 2 salia päällekkäin, 1) yläkerrassa 470 paikkaa,
2) kellarissa korkea sali (ja parvi) 250 paikkaa, 16x16p.
.
Kakkos-salin vanhanaikaisilta näyttäville seinille on kiinnitetty sadan vuoden takaisen "Olympian" seinäpaneelit, joissa Tore Strindbergin reliefit: kylväjätyttö, huilisti, harpunsoittaja, rattailla ajaja.
.
Maaliskuussa 1988 menin ensimmäisen kerran Maxim 2:een. Yli 3:n kerroksen korkuinen lasiseinä hehkuu Kluuvikadulla Fazerin kahvilan vieressä, Aleksin ja Espan välillä, Espan kulmassa. Viisi ikkunaa vierekkäin, kolme ovea keskellä pohjakerroksessa.
.
Vanhan näköinen tai vanhaksi sisustettu kakkos-sali sijaitsee kellarissa, eikä olekaan mikään pieni, paitsi parvekkeensa. Kolmas rivi edestä on minulle hyvä paikka. Vieri viereen täyttyy, jopa niin ahtaasti, että oikealla puolellani istuvan tytön sääri on säärtäni vasten.
.
Elokuvana "Brazil" (Terry Gilliam, Englanti 1985). Filmi jännää visuaalista ilotulitusta, kafkamainen virasto, terroristit, tietokoneen erehdys: Herra Tuttlesta on tullut vahingossa herra Buttle, ja hänet kidutetaan kuoliaaksi. Sam Lowry pakenee kidutusta hulluuteen, päiväuniinsa, lentämisestä siivillä ihannenaistaan pelastamaan. Pituus 2 tuntia 20 minuuttia. (150. katsomani elokuva).
.
***
.
30) BIO GRANI, Teinikuja 4, KAUNIAINEN
.
Kauniaisten elokuvateatterin aloitti Suomi-Filmi 1977 Kauniaisten kaupungin vuokraamissa tiloissa. Sittemmin vuodesta 1985 alkaen 30 vuotta teatteri on ollut Lohmanien perheyritys. Istumapaikkoja on n. 10 rivillä n. 14 vierekkäin, yhteensä 137. Valkoinen moderni tiilitalo, sisäänkäynnin yllä puoliympyränä katoslippa. Katsomo laskeutuu valkokangasta kohti, jonka edessä kapea estradi. Penkit kermanväriset.
.
Maanantaina 11.4.1988 ajelin bussilla 261 ympäri Kauniaisten. Käytyäni kirjastossa klo 18 jälkeen etsin elokuvateatterin. Joku nainen sinne meni, hiljaista oli, autiota. Sisällä karamellikioski myi lipun, vahtimestari jutteli jonkun kanssa. Katsojia kertyi länteen päin jyrkästi laskeutuvaan saliin vain noin kuusi. Lasken 6+5 penkkiriviä, nainen ja minä istumme rivillä 4, muut 4 rivillä 7. Pehmustetut penkit, päänojaksikin riittää korkeus. Polville on kuitenkin ahdasta.
.
Elokuva "Keltainen maa" (Huang tu di, "Yellow Earth", Chen Kaige, Kiina 1984) kertoo kommunisti-sotilaasta, joka lähetetään maaseudulle keräämään kansanlauluja, joiden sanat muutetaan uusiksi. "Kukko kartalle istahtaa, kommunistipuolue kansaa opettaa!" lauletaan. Sotilas sijoitetaan asumaan köyhän perheen luolamajaan. Perheen 12-vuotias tyttö katselee pelokkaalla uteliaisuudella häntä. Morsian paketoidaan punaiseen säkkiin, ensin kantotuolissa, lopulta sulhasen olalla kuin jauhosäkki. "Miehelle avio on ilo, naiselle suru!" Tyttö "kaipaa äitiään, ei miestä". Hän haluaa sotilaan mukaan armeijaan. "Palaatko ennen huhtikuuta?" Tyttö pakenee yksin veneellä, sotilas tulee myöhässä, ei löydy tyttöä, ei veljeä, ei isää... Vaatekappale kelluu joessa... Tyylikäs, avoin loppu. Muuten kovin yksinkertainen juoni. Maisema karuja kumpuja. Pituus 1 tunti 30 minuuttia, klo 19 - 20:30. (154. katsomani elokuva).
.
***
.
Vielä aakkosjärjestyksessä ensimmäiset 30:
.
Ad-Kino - Astra - Bio-Bio - Bio Formia -
Bio Grand (Vantaa) - Bio Grani (Kauniainen) -
Bristol 2 - Cinema - Corona - Diana -
Forum 7 - Gloria - Illusion - Kino Arena 1 -
Kino Haaga eli Arita - Kino K-13 -
Kino Kosmos 1 - Kino Kosmos 2 -
Kino Nordia 1 - Kino Ritz -
Kino Tapiola (Espoo) - Kino Tuomarila (Espoo) -
Maxim 1 - Maxim 2 - Merano - Orion -
Pirtti - Savoy - Sininen Kuu -
sekä Ranskan kulttuurikeskus.
.
***
.
Yhä toimivat 8: Bio Grand, Bio Grani,
Kino K-13, Kino Tapiola, Maxim 2, Orion;
Bio Formia nimellä Kinopalatsi 1-10;
sekä Ranskan Instituutti.