510. Elokuvateatterini 31-40 (Hki, Tre, Espoo, Vantaa)

Yli 567 elokuvissakäyntiä - millaisissa teattereissa??
Jatkan edellisiä kirjoituksiani 499. - 507. - 508. - 509.
joissa kerroin käyntijärjestyksessä 30 Leffateatterista:
.
1) Kino Haaga - Arita, Huovitie 3, Linnaleirin aukio
2) Merano, Laivurinrinne 1, Viiskulma
3) Sininen Kuu, Mannerheimintie 118, Tullinpuomi
.
4) Bio-Bio, Mannerheimintie 5 (Heikinkatu 9 vuoteen 1942)
5) Gloria, Pieni Roobertinkatu 12-14, Kaartinkaupunki
6) Pirtti, Hämeentie 27, Kallion "maineikkaassa" Kurvissa
7) Corona, Mannerheimintie 60, Töölön Messuhallia vastap.
8) Astra, Tunturikatu 16, Etu-Töölö
9) Cinema, Museokatu 44, Etu-Töölö
10) Bristol 2, Mikonkatu 8, Aikatalo, Kluuvi
.
11) Ad-Kino, ent. Kultainen Lyhty, Lauttasaarentie 10
12) Kino Kosmos 1, Annankatu 4 (Hotelli Presidentti)
13) Bio Formia, Kaisaniemenkatu 2b
14) Kino Kosmos 2, Annankatu 4 (Hotelli Presidentti)
15) Kino Ritz, Eteläinen Hesperiankatu 22
16) Diana, Yrjönkatu 10, Diana-puisto (Tellervo-patsas)
17) Kino Tuomarila, Tuomarilan VPK, Palotie 31, ESPOO
18) Savoy, Kasarmikatu 46-48
19) Kino Tapiola, Mäntyviita 2, ESPOO
20) Orion, Eerikinkatu 15, Kamppi
.
21) Kino Arena 1, Hämeentie 2, Hakaniemi
22) Kino Nordia 1, Yrjönkatu 36, Kamppi
23) Bio Grand, Kielotie 7, Tikkurila, VANTAA
24) Forum 7, Mannerheimintie 16a, Kamppi
25) Ranskan Kulttuurikeskus, Köydenpunojankatu, Ruoholahti
26) Kino K-13 (SES-auditorio), Kanavakatu 12, Katajanokka
27) Illusion, Mannerheimintie 5 (Bio-Bio:n naapurisali)
28) Maxim 1, Kluuvikatu 1, Kluuvi
29) Maxim 2, Kluuvikatu 1, Kluuvi
30) Bio Grani, Teinikuja 4, KAUNIAINEN
.
***
.
31) ANDORRA 2, Eerikinkatu 11, Kamppi
Talo rakennettu 1966, arkkitehti Helmer Stenros
Teatteriparin nimi Charlie 1-2, 24.4.1979-15.5.1987
Andorra 1987-20.6.2003, omistajina Aki ja Mika
Kaurismäki, paitsi 1993-98 muu omistaja.
Nykyisin tilausteatterit Kino ja Dubrovnik.
.
Joulukuun torstaina 15.12.1988 menin ensimmäisen kerran Andorraan, kakkossaliin klo 16:30. Eerikinkadulta laskeuduttiin pitkiä portaita syvälle kellariin. Siellä aulassa ovet kahteen saliin.
Lipun hinta oli 20 markkaa. Laskin kakkossalissa olleen 12 riviä, joilla noin 12 istuinta. Jokaiselle riveistä 5-12 asettui pari ihmistä. Penkit olivat punaiset. Mainosfilminä Bombay, 3 minuuttia.
.
Elokuva oli "Illuusio matkustaa raitiovaunulla" (Luis Bunuel, Meksiko 1952). Mexico Citystä näytettiin yllättävän klassisen hienoa kaupunkikuvaa 35 vuoden takaa (1988, nyttemmin jo 63...)
Raitiovaunuhalleilla rahastaja ja kuski. "Raitsikka Maistikka". Parivaljakko korjaa raitiovaunu 133:n päivässä, vaikka korjausosasto lupasi viikossa, mutta romutettavaksi! Sitten paratiisikuvaelmasta Jumalan ja pirun esiintyjät karkaavat väliajalla ja varastavat oman vanhan raitiovaununsa. He kyyditsevät yleisöä, maalaisia ja muita. (Joku epäilee "kommunismia" ja tuomitsee jyrkästi, että kyytiä tarjotaan ilman maksua!) Sitten rahastaja ja kuljettaja nukkuvat, eikä raitiovaunun palautus enää onnistu, vaan on piiloteltava päivälläkin. Kyydissä on tarkastaja, koululaisretkikunta ja sitten innokas yhtiön eläkeläinen, joka nuuskii epäluuloisena ja ilmoittaa yhtiöön epäilyksensä, mutta vaunu ehditäänkin juuri palauttaa! Vain yhden vuorokauden seikkailu. Mukava juttu Mexicon kiskoliikenteestä, pidin! Mustavalkoinen, pituus 1 tunti ja 25 minuuttia. (167. leffakäynti).
.
***
.
32) PRESIDENT 1, Annankatu 4 (Hotelli Presidentti)
.
Rakennettu 1980, arkkitehdit Kontio, Räike, Kilpiä
President 1-2 1989-98, myöhemmin ravintolatiloina.
Aiemmin Kosmos 1-2, 16.5.1980-1988. Kellarissa.
Iso sali 16x23 paikkaa, sivukäytävät, n. 370 paikkaa?
(Pikkusalissa 7 riviä x 9 p. yht. 63 p, vasen käytävä.)
.
Maaliskuussa 27.3.1989 menin Arjan kanssa elokuviin, tapasimme Presidentin portaissa. Kosmos oli 3 kk aiemmin vaihtunut nimensä. Lippujono, valitsimme 7. rivin paikat 3 ja 4. Rivillä 6 oli vielä joitakin vapaita, ja edessä, muuten enää hajapaikkoja. Eri jono saleihin 1 ja 2, filmit alkamassa 16:30 ja 16:15. Vielä laskeuduimme portaita kerroksen alas ja istuuduimme juttelemaan. Aula täyttyi, menimme viimeisten joukossa saliin klo 16:20, mutta jotkut vielä pujottelivat jalkojemme edestä keskelle riviä. Viereeni paikoille 1 ja 2 tuli kaksi iloista tyttöä, jotka nauroivat kivasti.
.
Elokuva oli "Valheet ja viettelijät" (Stephen Frears). Olin vuonna 1981 lukenut de Laclosin alkuteoksen "Vaarallisia suhteita". Kylmänviileä Glenn Close meikkasi ja tapasi kreivipojan. Tälle tehtäväksi vietellä kostoksi serkun tytär.Tällä oli myös toinen, oma kierros meneillään. Juonia ja voittamista. Ylimielisiä pikku hymyjä... Tunnelmaan eläytyi kyllä! Pidin filmistä. 1 tunti 50 minuuttia. (172. katsomani elokuva).
.
***
.
33) NORDIA 4, Hallituskatu, TAMPERE
.
Maanantai-iltana 26.6.1989 menimme Sadun kanssa elokuviin Tampereella. Ekan kerran kävin elokuvissa pääkaupunkiseudun ulkopuolella. (Kokkolassa olisin halunnut käydä 1987, mutta sen Rex 1-2:n valikoimasta olisi pitänyt valita joko "Kosto" tai "Italialanen kosto"!)
.
Adams-filmi, Pohjola-Norden, Hanasaaren kulttuurikeskus, Jörn Donner ja pari muuta toimijaa olivat perustaneet 1979 Oy Nordfilm Ab:n, joka hankki Suomeen pohjoismaista elokuvaa mm. Walhalla-nimellä. Yhtiö perusti Helsinkiin Kino Nordia 1-2-3:n ja Tampereelle Nordia 1-4:n.
.
Monisaliteatteri oli Tampereella ylhäällä toisessa kerroksessa, jossa avara halli, kahvila, pallomeri, peliautomaatteja. Salit 3 ja 4 olivat vierekkäin. Liput 25 markkaa. Kourallinen odottajia. Sisään 18:50. Vain 5 riviä, joilla kullakin 11 istumapaikkaa. Tungimme toisten ohi 3. rivin perälaidalle. Kaksi eturiviä olivat tyhjinä.
.
Elokuva oli "Imagine - John Lennon" (Andrew Solt). Koostui paljolti tutuista filminpätkistä. Joissa vitsailua: "Koska käytte parturissa?" "Kävin eilen", vastasi George Harrison. Brian Epstain kuoli 32-vuotiaana. Applen kattokonsertti. Johnin naiset: Cynthia, Yoko, May Pang vuoden, Ono. Mielenosoitus vuoteessa vällyjen alla. Väittely sarjakuvapiirtäjä Al Cappin kanssa. Filmin pituus 1 tunti 40 min. klo 19-20:40. (175. katsomani elokuva).
.
***
.
34) KINO ESPOONLAHTI, Rehtorintie 11, ESPOO
.
Espoon Liiketalousinstituutin auditoriossa Soukassa esitettiin yleisöelokuvia 1984-1990-luvulle, ja siellä on toiminut edelleen 2010-luvulla lapsille Koulukino.
.
Jouduin 10.3.1990 vähän etsiskelemään esityspaikkaa, urheiluhalli hämäsi, mutta sitten kauppaopiston pääovesta pohjoiseen... Vasemmalla oli EKT-galleria, oikealla vahtimestarinkopissa lukiolaispoika, jolta kysyin. Lipun, joka maksoi 15 markkaa, sai ostaa häneltä ja ovi saliin vierestä. Valkokangas oli lännessä, näyttämön takana. Istuin 5. rivin tuolille 5. Istumapaikkoja oli n. 10 kertaa 15 eli 150 ja katsojia 10-15.
.
Elokuvana "Salaam, Bombay" (Mira Nair, Intia 1987). Sirkus karkasi juoksupojalta. Lähin kaupunki Bombay. Yrittää säästää 500 rupiaa voidakseen palata kotikylään äidin luo. Poikia, huumekauppias, Baba, tämän nainen, pikkutyttö ja 16-kesäinen uusi neitsyt-huora, vieraskielinen. Eloisa filmi! 1 tunti 55 minuuttia. (191. katsomani elokuva).
.
***
'
35) ANDORRA 1, Eerikinkatu 11, Kamppi
Talo rakennettu 1966, arkkitehti Helmer Stenros
Teatteriparin nimi Charlie 1-2, 24.4.1979-15.5.1987
Andorra 1987-20.6.2003, omistajina Aki ja Mika
Kaurismäki, paitsi 1993-98 eri omistaja.
Nykyisin tilausteatterit Kino ja Dubrovnik.
.
Maanantai-iltana 25.6.1990 katsoin Rautatientorilla vitriineistä elokuvamainokset. Alkamisajat puuttuivat. Ehdin Andorraan 20:30, jolloin kakkossalin filmi alkoi, mutta ykkössalin vasta 21.
Eerikinkadulta laskeuduttiin pitkiä portaita syvälle kellariin. Siellä aulassa ovet kahteen saliin.
Lipun hinta oli 20 markkaa. Saliin 1 otettiin muutama porras ylös. Siellä oli 13 x 14 paikkaa eli 182, isohko. Istuin riville 7, kuten yksi tyttö ja yksi poika, kaikki muut istuivat takempana.
.
Elokuva oli "Peking Opera Blues" (Tsui Hark, Hongkong). Vauhdikas filmi, tulin hyvälle tuulelle! Kiina 1913. Kenraali häviää mah-jongissa sotilaidensa palkkarahat ja lähtee pakoon 28 vaimonsa kanssa. Uusi kenraali tilalle. Tämän ulkomailla gynekologiksi opiskeleva, pojaksi pukeutuva tytär kuuluukin kapinallisiin rakastettunsa kanssa. Mukaan joutuvat teatterinomistajan tytär, koruja himoitseva soittajatyttö ja rillipäinen sotamies. Kung-fu-taisteluita! Yleisö nauroi usein. Filmin pituus oli 1 tunti 45 minuuttia. (194 katsomani elokuva).
.
***
.
36) KINO NORDIA 2, Yrjönkatu 36, Kamppi
.
Uusi talo vuodelta 1980, arkkitehdit Hänninen ja Hansio.
Art house, joka esittää Pohjoismaisia ja eurooppalaisia filmejä!
Toiminnassa 17.10.1980-27.4.2000, nyt Partioaitan myymälä.
Yhteensä 415 istumapaikkaa kolmessa salissa:
1. Tapiovaara (Nyrki), 9-10 riviä x 20 p. = 200 paikkaa
2. Stiller (Ruotsi), n. 9 riviä x 14 p. = n. 130 paikkaa
3. Dreyer (Tanska), n. 6 riviä x 10 p. = n. 60 paikkaa
4. Cafe Nordia -siipi pohjoiseen, pitkä lasi-ikkunajulkisivu.
Kaksi lasiovea ulos itään Yrjönkadulle.
.
Maaliskuun perjantaina 15.3.1991 Nordiassa esitettiin sarjana irlantilaisia elokuvia. Filmit alkoivat puoli tuntia myöhässä klo 18:45, joten ehdin käydä ensin Alepassa. Kakkossali Stiller. Kassa kysyi: "Keskelle vai reunaan?" "Keskelle". Viides rivi p. 8, rivillä 14 paikkaa. Wc:n ovi ei sulkeutunut. Kaksi tyttö ehti jo istuutua paikoille 7 ja 8, otin sitten paikan 10, kunnes eräs rouva vaati sitä. Siirryin sivummas. Viereenikin tuli tyttö. Ensimmäinen filmi katkesi kesken, huono ääni oli ollut jo 3 minuuttia. "Det var det första!" vitsaili joku yleisöstä. Siinäkö olikin jo koko ensimmäinen irlantilaisfilmi?
.
Ensimmäinen elokuva oli "Clash of the Ash", Tighe 1987. Miljöönä Brittein saarten työläiskoti. Poika pelasi hurley:tä ja halusi lähteä Lontooseen. Bussi. Kaupunkimiljöö kuin "Italiaa ilman aurinkoa". En ymmärtänyt paljonkaan (puhetta), mutta kuvat katsottavia. Pituus vain 60 minuuttia! (201. elokuvakatsomiseni).
.
Toinen elokuva oli "Hard Shoulder", Kilroy 1990. - Nyt ymmärsin hyvin puhetta! Vaahtosammuttimia myytiin ovelta ovelle. Kihartuvatukkainen myyntitykki palkkasi pallinaaman ja karvanaamatytön (ja edustajan ja parin, jäivät matkalle) Demonstraatio: bensaa, palo tarjottimella, sammutus. Myyntityö muistutti saksalaisesta elokuvasta lehtimyyjien tiimistä. Road-movie. Pomo teki tuhopolton. Kolmen jengi ajoi takaa. Pomo sairastui. Matkustajakoteja ja pikkukaupunkeja. Ihan kiva nähdä! Pituus vain 60 minuuttia, mutta riitti! Oli tehokas pituus! (202. näkemäni filmi).
.
***
.
37) LOUHISALI - Espoo Cine, kulttuurikeskus, ESPOO
.
Espoon kulttuurikeskus 1989 arkkitehti Arto Sipinen
Tapiolan Konserttitalo ja Tapiolan kirjasto
1) konserttisali Tapiolasali, 800 paikkaa
2) teatterisali Louhisali, 300 paikkaa
.
Espoon Elokuvajuhlat järjestettiin Tapiolassa elokuun lopussa 1991 torstaista sunnuntaihin. Kävin katsomassa vain yhden filmin sunnuntaina 25.8.1991 klo 12. (Kiinnostavin zimbabwelainen oli ollut heti torstaina, mutta luin esitteen Tapiolan kirjastossa vasta perjantaina.) Ennen elokuvan alkua istuskelin ulkona uima-altaan katsomossa. Sisällä kulttuurikeskuksen auloissa ei väkeä tulvinut. Kohtuullisen väljää oli myös talossa ylimpänä olevassa Louhisalissa, jonne mentiin parvelta toisesta kerroksesta sisään ja ulos. Matalat selkänojat, jyrkästi kohoavat rivit. Istuin rivillä 5. Rivejä oli kaikkiaan 15 (x 20 p, yhteensä 300 p). Lippuni maksoi 25 markkaa.
.
Elokuva oli "Das Schreckliche Mädchen", Michael Verhoeven, BRD Länsi-Saksa 1990. Baijerilainen koulutyttö voitti kirjoituskilpailun "Vapaus Euroopassa" ja sai pakkomielteen uudesta aiheesta: "Kotikaupunkini 3. valtakunnan aikana". Hän nai opettajansa. Nunnia ja tirskuntaa. Vanhempansakin opettajia. Arkistot yritetään sulkea ja dokumentit hukata. Pommi kotiin ja häirintäsoittoja. Mutta kirja syntyy, TV tulee paikalle. "Juutalaisen petkutuksesta" kavaltaneet paljastuvat. - Menneisyys esitettiin mustavalkoisena. Lavastus oli usein pöytä ja ihmiset ja lisäksi taustakuva: arkisto tai liikkuva kaupunkitausta irrallisena elementtinä. Hyvä aihe! Pituus 92 minuuttia. (205. katsomani elokuva).
.
***
.
38) VERNE-teatteri, Heureka, VANTAA
.
Tiedekeskus Heureka,Vantaan Tikkurila 28.4.1989-.
Arkkitehdit Mikko Heikkinen, M. Komonen, L. Anttila
Verne-teatteri toimi 18 v. 1989-2007, esitti superelokuvia
ja multimediaa 500 m2 puolipallokupuun. 135 paikkaa.
Teatteri muutettu planetaarioksi 26.12.2007.
.
Lauantaina 22.8.1992 pääsi tarjouksena samalla yhteislipulla Vantaan Ilmailumuseoon ja Tiedekeskus Heurekaan sekä vieläpä sen superteatteriin, jonne oli yleensä erikseen maksu. Pallonmuotoisen Verne-teatterin esityksen katsoin klo 16-16:30. Käytävä kaarsi palloon sisälle eteen. Varauloskäynti oli toiselle sivulle. Jyrkät portaat, jyrkästi kohoavat istuinrivit. Pitkät, kallistuvat selkänojat, niska- tai päätyyny. Istumaosa oli lyhyt, paha istua. Asetuin 3. riville, keskioikealle, 3. tuoli elokuvakoneesta. Ohitseni tunki mies, ja oikealle pikkutyttö äiteineen.
.
Elokuva oli "Lentäjät", pituus puoli tuntia. Alkajaisiksi kuva oli pieni, mutta laajennettiin siitä puolipalloksi! Puheena ärsyttävä suomalainen dubbaus! Huimia lentokuvia! En kestänyt katsoa "putoamista", hikoilin, suljin silmäni! Penkkiä saattoi huojutella kehollaan, jännityksestä ja korkeuskammosta hermostuksissaan. Joku isä ja pikkulapsi lähtivät heti alussa pois. Melko täyttä oli katsomossa. (En listannut filmiä, järjestysluku väliin 225-226.)
.
***
.
39) TAPIOLASALI - Espoo Cine, kulttuurikeskus, ESPOO
.
Espoon kulttuurikeskus 1989 arkkitehti Arto Sipinen
Tapiolan Konserttitalo ja Tapiolan kirjasto
1) konserttisali Tapiolasali, 800 paikkaa
2) teatterisali Louhisali, 300 paikkaa
.
Kävin Espoo Cinessä sunnuntaina 30.8.1992. Nyt esitys suuressa (800-p.) Tapiolasalissa, joka oli melko tyhjä. Kankaiset, pehmustetut penkit, selkänoja ulottui yli pään. Puinen käsipuu. Parvi oli tyhjä. Lippu maksoi 25 markkaa.
.
Elokuva oli "Navigator" (Vincent Ward, Uusi Seelanti 1988). Tapahtumapaikkana Cumbria vuonna 1348. Musta surma uhkaa väestöä. Poika näkee näkyjä, että kaivetaan käytävä maapallon läpi Uuden Seelannin Aucklandiin, jossa valomeri ja autoruuhka. Keskiaikalaiset vievät sinne ristin mallin, valavat kullasta, asettavat ristin talojen varjoon jääneen kirkon torniin. Untako? Poika kuolee Cumbriassa ruttoon. Filmin pituus 90 minuuttia, klo 14:45-16:15. (227. katsomani elokuva).
.
(Olin katsonut samana aamuna myös Louhisalissa ilmaiseksi dokumenttifilmejä Espoosta sekä 20 markan lipulla elokuvan "Das Serbische Mädchen", ohjaaja Peter Sehr, Saksa 1990)
.
***
.
40) STOA, kulttuurikeskuksen teatterisali, Itäkeskus
.
Itäkeskuksen monitoimitalo 1984 arkkit. Krogius, Tuominen
Vuodesta 1993 Itä-Helsingin kulttuurikeskus STOA.
Teatterisalissa 240 paikkaa ja Musiikkisalissa 74 paikkaa.
.
Huhtikuun lopulla 1993 ajoin metrolla Itäkeskukseen kulttuuritaloon Stoaan katsomaan virolaista elokuvaa. Stoan ison 240-paikkaisen teatterisalin penkkirivit nousivat jyrkästi näyttämöltä taaksepäin. Penkit olivat melko kovat ja selkänojat matalat. Esityksestä klo 18-19:30 kuulutettiin viereiseen kirjastoon. Katsojissa oli lapsiperheitä. Vähän väkeä.
.
Elokuvana "Lammas", "Secret Lamb" (Lembit Ulfsak, Viro 1992). Heleät lehtipuumaisemat. Jokin saari. Mykkäfilmi-alku 1918, pulloja laitettiin talteen veteen. Pullonkerääjät rosvoja, joita vastaan herra Ahven ja kaksi poikaa taistelevat. Pojat olivat löytäneet kätketyn maalauksen, jonka rosvot halusivat. Pavarotti-lammas. Hauskaa lapsellisesti, mukavan virolaisena. "Jonottavat putelia tuntikausia, mutta tyhjän heittävät...", paheksui Ahven. Perhekomedia. Pituus 90 minuuttia. (241. katsomani elokuva)