Kävelin 26.2.2020 Katajanokalle Kampin linja-autoaseman kautta, josta poimin Onnibussin aikatauluvihkon. Suora bussimatka Helsingistä Oulun kautta Lapin Pelloon maksaisi noin 29,70 euroa ja paluumatka 24,70 euroa. (Tuollaiset keväälle varaamani ja maksamani bussivuorot peruutettiin korona-pandemian takia.)
Katajanokan merialtaan seinämainoksen mukaan näköalamatka maailmanpyörässä sekä filmiesitys "Suomi ilmasta" maksaisi 20 euroa. Saavuin Vikingin terminaaliin klo 16:30. Hiihtoloma-aikaan helmikuun lopussa oli paljon lapsiperheitä lähdössä laivamatkalle.
Pieni B2-sisähyttini numero 4919 oli Mariellan vasemmalla käytävällä, kolmannen poikkirivin kulmassa perästä laskien ja maksoi 10 euroa. Vietyäni matkatavarani hyttiini kävelin (2 minuuttia) matkatoverin 25 euroa maksaneelle B4-hytille numero 4125. Sieltä kuului oven läpi käytävään radion ääni? Ei vaan: Televisio oli auki, TV-uutiset klo 17:30. Koronavirus riehui Italiassa (ja Kiinassa ja Koreassa). Ystäväni oli siitä huolestunut ja pesi käsiään. Toinen kaverini oli puhelimessa optimistisesti väittänyt: "Eikä korona varmaan Suomeen leviä!"
Haimme esitteitä ja karttoja kannelta 6 ja istuimme Mariellan kkunakäytävillä. Kaunis auringonlasku merellä! Päivän elokuvaesityksenä oli StarWars 6,50 eurolla klo 18, tai lastenelokuva 4,50 eurolla jo klo 16! Ruotsista lähtiessä esitysajat olivat vielä tuntia aikaisemmat, klo 15 ja 17 Suomen aikaa, eli 14 ja 16 Ruotsin aikaa.
Poimintoja Museo-esitteestä: "Nordiska Museet" FRI tisdag kl. 13-17, vain talvikaudella lokakuusta toukokuuhun. "Bonniers Konsthall" FRI fredagar. "Scenkonst", Sibyllegatan 2, ilmainen kaikille keskiviikkoisin. "Dansmuseet", Drottninggatan 17, FRI utom tillfälliga utstelningar. (Seuraavalla matkalla käyn Nordiska Museetissa!).
Televisiossa TV8 Teema: Klo 21 tunti väritettyä filmiä vuosilta 1900-1914. Upean näköistä! Valtavasti aikansa ihmisiä kaduilla sekä arkkitehtuuria. Voittaa mielestäni kaikki myöhemmät menneen ajan lavastukset, kuten vaikkapa elokuvissa "Tess" ja "Barry Lyndon" tai TV-sarjassa "Poirot".
Klo 22-24 Jörn Donnerin elokuva "Tunnustus" (2009). Neuvostoliiton lähettämä desantti, verhoilija Kerttu Nuorteva (jota esitti Minna Haapkylä) jää kiinni radiolähettimineen. Hänen tehtävänsä oli ollut järjestellä Mannerheimin murhaamista. Paavo Kastari kuulustelee inhimillisesti ja Arvo "Poika" Tuominen kertoo vakoojalle tuntemiensa Santeri Nuortevan ja Kertun veljen ja Kullervo Mannerin sekä Edvard Gyllingin kohtalot. Lopussa Kerttu Nuorteva pääsee vankilasta. (Hänelle tarjottiin mahdollisuutta paeta länteen, mutta hän halusi itse takaisin Neuvostoliittoon, jossa hänet tuomittiin 10 vuodeksi vankileirille. Hän kuoli 50-vuotiaana 1963 Kazakstanissa, silloisessa Venäjän siirtomaassa.) - Näytelmällinen, hyvin selvästi esitetty. Lyhyet kohtaukset, kuva pimenee mustaksi, uusi kohtaus myöhemmin seuraa.
**
Keskiviikkona Tukholmassa maihin klo 10:10. Kävely Folkungagatania. Kohteina Söderin kirpputorit: 1) Stadsmission Nytorget, 2) Myrorna Götgatan 79, 3) Röda Korset Kupan Östgötagatan (aukesi vasta klo 11), 4) Emmaus Slussen, 5) Stadsmission Mariatorget. Sitten Gamla Stan: 6) Trafik-Nostalgiska Förlaget Österlänggatan, 7) Stadsmission Köpmangatan 15, 8) Antiikkikauppa Storkyrkobrinkenin ja Prästgatanin kulmassa.
Satamaa lähimmässä Stadsmisionissa (Nytorget, Skänegatan) oli nyt hyvä valikoima, olin pitänyt sitä turhan pienenä. "Glamour 1970", 200 SEK. Seuraavat kaupat vähän pettymys. Antikvaarinen kirjakauppias-kaverini osti painotuotteita kiloittain, reppuun ja isoon kassiin. Hänen täytyi toisen kerran nostaa lisää rahaa automaatista ostoksiinsa Gamlastanin antiikkikaupasta.
Juna- ja bussiharrastajien liikkeen myyjätär kertoi lähteneensä Suomesta 42 vuotta sitten (n. 1977) ja sanoi, ettei enää osaa puhua suomea (puhui kuin maahanmuuttajat Suomessa). Liikkeen kellariosastossa oli mm. aikataulukirja "Suomen Kulkuneuvot 1965" hintaan 100 kruunua, josta alennusta 30 % 15.2.-15.3. Kauppa oli ollut 6 vuotta Gamlastanissa ja on varsin näkyvä "liikennemerkkeineen" Österlånggatanin varrella.
Lähdimme laivaa kohti jo hyvissä ajoin klo 14:30. Kova ja kylmä tuuli. Vain rippeitä lunta maassa, vain nurmikoilla, Tukholman helmikuussa. Söderin pohjoinen rantatie Stadsgårdsleden oli suljettu autoilta Slussenin monivuotisen silta- ja tietyömaan vuoksi. Tilapäinen puurakenteinen kävelysilta kulki rantatien yli Slussenin päässä. Hissi ja portaat. Myös vaihtoehtoinen Katarinavägen oli poikki!
Poikkesimme viimeiseksi klo 15 Söderin rannassa Fotografiska Museetin museokauppaan. Jäin sinne pitemmäksi aikaa kuin kaveri ja palasin laivaan klo 15:55, hieman ennen aamulla kuulutettua määräaikaa klo 16.
***
Laivalla TV-uutiset klo 18: koronavirus leviää, Italiassa satoja sairastunut, joku Suomessakin, pörssikurssit laskevat. Kaverillani on hytissään metrin pino Ruotsista ostamiaan kirjoja. "Miten voisi rikastua kirjakaupalla?"
Katsoin vuoden 1965 aikataulukirjasta laivayhteyttä Helsinki - Tukholma: Klo 14-8:30 (19,5 tuntia), paluumatka klo 13-9 (19 h). (1980-luvulla matka Hki-Sto kesti 16 tai 15 tuntia, klo 18;sta 9:ään, eikä satamassa tarvinnut olla puolta tuntia ennen lähtöä. Nyt vuonna 2020 matka-ajaksi on varattava 18 tuntia, mennessä aikavälille 17-10 ja palatessa klo 16-10:10 (paikallisia aikoja, Suomessa kello on tunnin Ruotsia edellä).
Kova vastatuuli yöllä idästä. Laivan arvioitu saapumisaika Helsinkiin klo 11:30, myöhemmin lopulta klo 11:45, normaalisti olisi klo 10:10. Keulapuolen hytissä 4125 kuulemma kolisi yöllä, mutta peräkannen hytissä 4919 nukuin hyvin.
Matkustin jo 33. kerran Mariella-laivalla, mutta viimeisen kerran! Viking Line myi vanhan laivansa Välimerelle. Ensimmäinen kertani Mariellalla oli tammikuussa 1996, viimeinen 24 vuotta myöhemmin helmikuussa 2020. (Viking Gabriellalla matkustin 25 kertaa 1999-2023, muilla laivoilla paljon vähemmän.)
Laivamatkani Tukholmaan (tämä 67. kerta 70:stä): 1976, 1981, 1983, 1985, 1987, 1988, 1989, 1996, 2x 1997, 2x 1998, 1999, 2001, 2003, 2004, 2010, 8x 2012, 6x 2013, 5x 2014, 3x 2015, 4x 2016, 7x 2017, 5x 2018, 11x 2019, 2x 2020. (+ 2022, 2023). Tukholmassa 70+18= 88 päivänä, 26 vuotena 48:stä.
****
Töölönlahti oli helmikuun lopussa 2020 jäätön, kun kävelin Linnunlaulun kautta Pasilaa kohti. Kävin uudessa Pasilan aseman kauppakeskuksessa "Tripla". Sen 5. kerroksessa oli viihdekeskus: virolaisen Cinamon-ketjun elokuvateatterit, joita myös Kalasataman Redissä, jossa katsoin kerran elokuvankin, Triplassa en. Teinitytöt kai rakastavat seikkailla uusissa valtavissa ostoparatiiseissa, mutta kuusikymppisenä eläisin mieluummin ilman noita betoniviidakoita, enkä halua ostaa niistä mitään.
*****
Finnish Music Hall of Fame (avattu 2019)
Triplassa olen myöhemmin käynyt Musiikkimuseossa FAME, perjantaina 13.8.2021 klo 14-15:15. Hellepäivänä (26 astetta Celsiusta) kävelin Etelä-Haagasta Kivihaan kautta Hakamäentietä ja Tenholanpolkua Länsi-Pasilaan.
Rahakamarinkatu, Pasilan puistotie, 5 säilytettyä vanhaa puutaloa, tyhjä tori, lännessä koulu, Pasilanraitio, Asemapäällikönkatu, rautatien ylittävä silta.
Ruskeaseinäinen 2-kerroksinen erillistalo rinteessä Triplan yhteydessä, Länsi- ja Itä-Pasilan yhdistävän siltakadun pohjoislaidalla. Musiikkimuseo, alakerrassaan ravintola. Nousin ulkona mäen 2. kerroksen tasolle. Menin ovesta sisälle Triplan kauppakeskukseen ja laskeuduin siellä kerroksen alemmaksi, jossa on sisäkäytävältä ovi museoon.
Lipputiski oli tyhjä (harvoin käy vieraita), jossain takana ahersi pari ihmistä jotakin pakkauksia avaten ja keskenään jutellen. Katsoinkin ensiksi museokaupan, jossa oli logotuotteita, eivät minulle, en fanita mitään saati ketään.
Museokorttini oli kuluvalta kaudelta voimassa enää tämän ja huomispäivän 14.8.2021. Pääsymaksu ilman korttia olisikin sangen kallis melko pieneen museoon: 25 euroa!
Lipunmyyjä: "Kannattaa mennä hissillä toiseen kerrokseen - esitys alkaa siellä." Lyhyt hissimatka. Sitten edessä jätti-valkokangas ja pari tyhjää penkkiä istujille: "Suomalaisen musiikin historia" 1800-luvulta alkaen. Taustakuvia: jälleenrakentaminen sodan jälkeen yms.
"Huippuesiintyjiä" syttyy tähdiksi laulamaan 10 sekunniksi vuoroin kuvan keskeltä tai vasemmalta tai oikealta laidalta. Danny Ilkka Lipsanen: "Kesäkatu", Marion Rung: "Tipitii", Irwin Goodman: "Ryysyranta", mustalaisyhtye Hortto Kaalo: "Miksi ovet ei aukene meille?" stalistinen Agit Prop, Euroviisujen Lordi. räppi-laulaja Cheek + kaunistuksena puna-uimapukuinen missi uima-altaassa, Karita Tuomolako?
Mukana esityksessä ovat myös Eino-Juhani Rautavaara ja Esa-Pekka Salonen. Lopulta 4000 (!) kasvokuvaa laulaa kuorona virtuaalisesti "Finlandian". Esiintyjien nimet on listattu, Heikki-nimisiä on 4, naisia on arviolta 3/4 laulajista, mutta miehiäkin tuhat. Katson esityksen puolitoista kertaa sekä vielä lisää viimeiseksi museosta pois lähtiessäni, hissin ja portaiden suulla.
Hall of Fame: vitriinejä 14 tai 25, kussakin esiintymisvaatteita tai muuta rekvisiittaa jonkun tähden uran varrelta. Esitettäviä henkilöitä vaihdetaan kausittain. Nyt mukana Danny, Karita Mattila, Laila Kinnunen, Einojuhani. Hurriganes oli esillä jo alakerrassa!
Museovieraiden käyttöön on kaksi karaoke-koppia, joissa voi harjoitella laulamista itsekseen! Tanssisopissa taas voi valita itselleen tanssikaverin 2x3 tunnetusta tai taitavasta tanssijasta, mm. Aira Samulin, joku balettitähti, Sofia Kotaniitty (?), jne. Valitun kuva sitten tanssii seinällä (lattiasta kattoon) aidon ihmisen kokoisena, vaikkapa hip-hoppia. On lisäksi muitakin soppia, joissa voi valita itselleen esitettävän ohjelman, kuten Metsän mytologia tai Tapiola.
Toisen kerroksen ikkunoista karaokekoppien ulkopuolella oli myös näköala Linnanmäelle.
Olin museossa pitkään yksin, ainoana vieraana! Saatoin rauhassa kokeilla jonottamatta kaikkia laitteita. Henkilökunnasta kassatyttö vilahti välillä museon salien läpi, ehkä valvontakierroksella. Vain yksi nuori pariskunta ehti tulla museoon 75 minuutin aikana.
Poistuin museosta laskeutuen kierreportaat alakertaan ja siellä ravintolan läpi suoraan ulos etelään. Ravintola oli hiljaisen tyhjä sisältä, mutta terassilla oli väkeä elokuun auringonpaisteisessa hellesäässä.
Ukkonen alkoi myöhemmin jyristä kävellessäni etelään, Helsingin keskustaan päin, Auroran sairaalan takaa, kävelysiltaa yli Nordenskiöldin kadun, idempää polkua Olympiastadionille, jonka kiersin (idästä pohjoisen kautta länteen). Urheilumuseo olisi ollut auki vielä pari tuntia, klo 18 asti. (En ole käynyt kuin Tukholman urheilumuseossa.) Lainasin Oodi-kirjastosta 2 Economist-lehtäa ja yhden DVD-elokuvan (Stan Laurel & Oliver Hardy). Asematunnelin metrotason Karkkitorilla Pandan suklaakohvehdit myytiin muovipusseissa eli tehtaanpakkauksissa 3,33 euron kilohintaan eli 3 puolen kilon pussia yhteensä 5 eurolla).
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti