Yleisölle ilmainen Antikvaarinen kirjatapahtuma järjestettiin 9-10. helmikuuta 2024 Jyväskylän yliopiston Agora-rakennuksessa (Mattilanniemi 2), perjantaina klo 12-19, lauantaina klo 10-17.
Näytteilleasettajina oli pienkustantajia (5): Aviador, Enostone, Nihil Interit, Parkko, Terra Cognita, sekä antikvariaatteja (6): Lukuhetki (Jyväskylä), Scriptorium (Säynätsalo), Valli & Selin (Tampere), Antologia (Vantaa), Kyyhkyrinteen kirja (Vantaa), Hantikva (Helsinki).
Lisäksi mukana Jyväskylän Yliopisto, kirjansitoja Tomi Lappalainen ja yhdistykset: Bibliofiilien seura, Exlibris Aboensis, Keski-Suomen Filatelistit ja Numismaatikot. Kirjailijoina mm. Tapani Bagge, Juha Itkonen, Sirpa Kähkönen, Maria Peura, Jouni Tossavainen. Kirjahuutokauppa sekä raha- ja postimerkkihuutokauppa.
*
Perjantai-aamuna Jyväskylässä oli pakkasta 27 astetta! Asiakkaiden pieni määrä oli pettymys myyjille. Myytyjä kirjoja lauantaina esim: "Romanovin suku" naisasiakkaalle, jolla oli aikainen kyyti. "Pultava" - miesasiakas kertoi nähneensä juuri unta siitä, ja sitten näkikin myyntipöydällä! "Psykoosin varhainen tunnistaminen". "Doc Holliday" (Villin Lännen sankareita). Paljon sarjakuvia keräilijälle, joka innostui 3 euron hinnoista.
Lauantaiksi pakkanen lauhtui 17 asteeseen. Tiet ja jalkakäytävät oli Jyväskylässä aurattu hyvin, kohtalaisesti hiekoitettu. En liukastellut kaduilla, vaikka Jyväskylän jyrkät ylä- ja alamäet olivat huolestuttaneet. Jonkun vastaantulijan jalan huomasin lipeävän jäisellä raitilla, mutten onneksi nähnyt kenenkään kaatuvan.
**
Pääsin vihdoin käymään ensimmäisen kerran Alvar Aalto -Museossa (1973 Alvar Aalto), jonka remontin valmistumista Museokorttini oli odottanut ainakin vuodesta 2021. Viereisen rakennuksen Keski-Suomen Museo KeMu (1960 Alvar Aalto) oli liitetty Aalto-museoon uudella yhdyskäytävällä ja museon uusi yhteisnimi oli "Aalto2". Osoitteessa Alvar Aallon katu 7, Mattilanpelto.
Noustessani hitaasti kiinteän valkean lumen ja paikoin joidenkin hiekanjyvienkin peittämää mäkeä museon sisäänkäynnille, aivan oven eteen ajoi tilataksi, josta nousi edelleni 5-6 nuoren miehen seurue, kenties arkkitehtuurin opiskelijoita.
Aulassa oli ovensuulta ensin vartioimaton vaatenaulakko sekä säilytyslokeroita, sitten pyöreänä kehänä lipunmyyjien tiski, jonka takaa laskeutuivat leveät portaat vasemmalle länteen uuteen valkeutta hohtavaan yhdyskäytävään, josta noustiin kapeampia portaita toisen kerroksen Aalto-vakionäyttelyyn tai jatkettiin I kerroksen kahvilaan.
***
Katsoin aluksi Kemun pohjakerroksen vaihtuvan näyttelyn, aulan itäpuolella lasisen liukuoven takana, Punk-musiikista Suomessa ja siihen liittyneistä teinien monistamista pienlehdistä 1980-luvulla. Lehdet olivat esillä vitriineissä, mutta käteen otettavaksi oli museo koostanut näytepaloista jonkinlaisen yhdistelmälehden.
Helsinkiin tekeillä olevaa Punk-museota mainostettiin. Keski-ikäistyneet tai vanhentuneet punkkarit muistelivat videofilmillä nuoruutensa soitteluita. Sanomalehti "Maaseudun tulevaisuus" oli tehnyt kokonaisen ison sivunsa täyttävän jutun "kaimansa" menestyksestä: Kyyjärven pikkukunnassa toimi punk-bändi "Maaseudun tulevaisuus".
Konkreettisin museo-esitys oli verhon takana omassa huoneessaan: bändin treenikämppä soittimineen, nauhureineen, jne. Seinällä Ramones-juliste, ja taustalla raikui punk-musiikki. Museovieraita näin punk-näyttelyssä lisäkseni 4-5 (yksi saattoi olla henkilökuntaa).
Palatessani aulaan, siellä uusi asiakas kysyi lipunmyyjältä perjantain ilmaisesta sisäänpääsystä? Sellaista ei enää ollut Jyväskylän museoihin, säästötoimien vuoksi. (Muutamia ilmaispäiviä yhä vuoden aikana.) Asiakas: "Kysyin vain, minulla on Museokortti."
****
Kapusin Alvar Aallon vakionäyttelyyn. En huomannut lattiassa olevaa nuolta vasemmalle, kiertämään reitin myötäpäivään, vaan lähdin vastapäivään, jolloin ensimmäisessä salissa olivat esillä Aallon huonekalut ja sen jälkeen sivuhuoneessa alkuperäiset piirustukset eräistä taloista.
Eräs kirkon sisätila oli sisustetty omaan pikkuhuoneeseen, johon sai mennä sisälle istumaan penkille, ympärillä joka seinällä kirkon sisätilat valokuvattuina.
Seinämien takaa kuulin selostusta Aallon vaiheista. Taksilla tullutta ryhmää opastettiin. Usein kysyttiin kuka oli nähnyt mitäkin Aalto-kohteita, esimerkiksi Aallon kotitalon ja toimiston Helsingin Munkkiniemessä tai Villa Mairean Noormarkussa? Maireasta ja joistakin taloista oli pienoismallitkin esillä.
Opas perusteli Aallon suunnittelemien kerrostaloasuntojen keittiöiden pienuutta sillä, että perheenemännän askelia haluttiin säästää! Eiköhän askeleet virkistävämpiä kuin paikallaan seisominen. Nykyään myös istutaan liikaa; moni patistaa itseään askelmittarilla liikkumaan enemmän.
Olen katsellut paikanpäällä Euran Kauttuan terassitalon, Sunilan, Säynätsalon ja Mairean, lähes kaiken Suomessa ainakin ulkopuolelta, paitsi Muuratsalon Koetalon! Muuratsalosta olikin hauska katsoa videoesitystä! Miten paljon erilaisia punatiiliä vertailussa keskenään! Ja miten kaunis vehreä luonto järvineen Koetalon ympärillä! Matkakohteeksi?
Kiehtovinta oli nähdä museossa ulkomaisia kohteita, kuten Bremenin viuhkamaista korkeaa kerrostaloa, tai Amerikkaan rakennettua opiskelija-asuntolaa!
Kiersin Aalto-näyttelyn ensin vastapäivään ja uudelleen aikajärjestyksessä, alkaen syntymästä, jatkuen opiskeluun. Ensimmäisten vuosien kuvien ja tekstien kohdalla jouduin jonottamaan vuoroani, kun toinen vieras tutki niitä niin huolellisesti pitkään.
Lopuksi laskeuduin kahvilan I kerrokseen, jossa olisi tyhjää tilaa vaihtuville näyttelyille. Palasin portaille, joita nousin Keski-Suomen museon aulaan, josta portaat kolmeen ylempään kerrokseen.
*****
Olen käynyt KeMussa jo monesti, puolen vuoden ja vuoden välein. Perusnäyttelyssä "Keskisuomalaisuutta etsimässä" on tehty hyvin vähän muutoksia, tai ei ollenkaan, jos olenkin vain unohtanut jotakin? Virtuaalinen esitys Alvar Aallon seikkailuista lapsuutensa Jyväskylän maisemissa oli harmillisesti poissa? En huomannut sitä Aalto-museonkaan puolella.
Vanhat mustavalkoiset lyhytfilmit viimeistään 1960-luvun televisiosta voin katsoa yhä uudelleen, aina huomaan jotakin uutta tai todellisuudessa unohtamiani yksityiskohtia! Jyväskylän Suurajot, Jämsänjokilaakso, Äänekoski, Viitasaari, 10 erilaista.
Jukeboxi, vanha äänilevyautomaatti toimi taas, toisin kuin edellisellä käynnilläni. (Väliaikana olin soitattanut Kouvolan museon laitetta kesällä 2023.) Valittavana taisi olla satakunta iskelmää 1960-luvun alusta tai lopultakin. Ulkomailta Beatlesin ensimmäiset, Paul Anka, Beach Boys, Nancy Sinatra. Suomesta Katri Helena, Danny, Vieno Kekkonen, Pasi Kaunisto, Eero ja Jussi. Jokaiselta esiintyjältä vähintään 2 kappaletta (singlen A- ja B-puoli?).
Käytin levyautomaattia yksin itsekseni, kunnes yksinäinen tyttö varasi väliin oman valintansa. Sitten tuli pikkupojan ja kahden naisen seurue, joka soitatti niitä kappaleita, joita en ollut halunnut valita: "Hopeinen kuu", "Ryysyranta", "Elsa, olet kohtalon lapsi" (Martti Huuhaa Innasen tangoparodia), vanhempi nainen (pojan isoäiti?) taisikin olla Elsa.
Kun sulkemisaikaa "15 minuutin päästä" alettiin kuuluttaa, olin viimeinen museovieras. En ehtinyt enää katsomaan ylimmän 4. kerroksen vaihtuvaa taidenäyttelyä. Noin on käynyt minulle Kemussa joka toinen kerta. Kulutin museossa 3 tuntia klo 14:50 - 17:55.
******
Muut museot: Taidemuseo oli suljettu näyttelyn vaihtumisen vuoksi. Harjulle asti en viitsinyt pakkasessa kävellä ylös rinnettä Vesitornin juurella olevaan luontomuseoon, jonka olne nähnyt monesti. Toivolan Vanhan Pihan ohi kuljin, mutta käsityöläisten kotimuseon puurakennuksia remontoitiin, Cygnaeuksenkadun jalkakäytäväkin oli suljettu.
Kävelin Mattilanniemestä kahtena päivänä keskustaan kirjastoon. Koilliseen, aluksi Agoran seinustaa, sitten Jyväsjärven rantaraitille. Perjantaina kävelin kylmää tuulta vasten ohi jäissä seisovien hinaajien aina Lutakon lounaisrannan kävelysillalle yli Rantaväylän moottoritien ja junaradan. Silloin jouduin palaamaan Hannikaisenkatua 2 korttelin matkan Cygnaeuksenkadulle. Lauantaina älysin suorimman reitin: ensimmäisestä kävelytunnelista moottoritie-Rantaväylän ja junaradan alitse, sitten Hannikaisenkatu - Vaasankatu - Vapaudenkatu (koilliseen, luoteeseen, koilliseen).
Kaupunginkirjastossa oli kahvilan takana saman aamun Helsingin Sanomat. Ulkomailta tulivat mm. Die Zeit, The Guardian Weekly ja The Economist. Puoli kerrosta ylempänä, reitillä takapihan ulko-ovelle, löytyi kirjojen vaihtohyllykkö, josta parhaat teokset poistuivat pian, mutta monia uusiakin tuli tarjolle varmaan tunneittain.
*******
Ensimmäinen yöpymispaikkani oli Hostel Laajis, Laajavuorentiellä, Hiihtokeskuksen laskettelurinteen alapuolella. Koodilla pääsi pihalta ulko-ovesta sisään aulaan, jossa sohvia, pöytiä, lautapeli Jyväskylän yrityksistä, ei henkilökuntaa. Sitten piti keksiä kävellä käytävää etelään ja sisäovesta ravintolaan, jonka kassalla täytettiin majoitusilmoitus ja saatiin avainkortti. Huone 216, toinen ylin kerros, portaat. Suurin numero oli 219, joten kahdessa kerroksessa kai yhteensä 38 huonetta.
Pieni putkimaisen pitkä huone, kaksi sänkyä pitkillä seinillä, välissä käytävä. TV, lavuaari, ikkunasta hyvä näköala laskettelurinteeseen, jossa ei nyt laske ristinsielua. Yhteiskeittiö ja oleskelutila, josta kuului riemukasta ilonpitoa noin klo 22 asti, jolloin pitikin hiljaisuuden alkaa. Alakerrassa viehättävä takkahuone - rakennus oli hostelliksi ihan kivan näköinen.
Käymälä ja suihku käytävän varrella (pitäisi kulkea kengät jalassa, ettei kangastovelin pohja tahmaantuisi pisuaarin vierestä eikä kastuisi vesilätäköstä pesualtaan edessä. Ensin loppui kiertävä kangaskäsipyyhe automaatista, sitten wc-paperi.) Sauna kellarissa, naisten ja miesten vuorot.
Hyvä yöuni, patja ja lakanat eivät hiostaneet. (Joissakin muissa paikoissa nukkuja ikäänkuin uppoaa muovailuvahamaiseen patjaan, johon muotoutuu vartalon muotoinen painauma, josta herää hikisenä ja vihaisena!) Aamulla lähtö kello 9, henkilökunnan edustaja tuli juuri päällysvaatteissaan töihin ja otti palautettavan avainkortin vastaan ovella.
********
Toinen yöpymispaikka: valkoinen Hotelli Alba, Jyväsjärven rannalla, Yliopistorakennus Agoran vieressä. Arkkitehti Arto Sipisen (1936-2017) piirtämä, kuten muutkin Mattilanniemen rakennukset, sekä uudemmat valkoiset että vanhemmat punatiiliset. Sipinen oli voittanut alueen suunnittelukilpailun jo 1970. Agora valmistui vuonna 2000.
Finlandia-ketjuun kuuluva yksityinen hotelli Alba oli tavattoman pitkä ja kapea 3-kerroksinen rakennus rannan myötäisesti. Pohjakerroksessa vastaanotto, ravintola ja jonkin verran katettuja autopaikkojakin. Huoneeni 244, kolmas ylin kerros. Huoneita oli hirveän pitkän, yksitoikkoisen, Ruotsinlaivan mieleeni tuovan käytävän varrella 63, joten kahdessa kerroksessa varmaankin noin 126. Hissiaulassa oli kirjojen vaihtohylly, mm. perulainen kuvateos espanjaksi. En huomannut katsoa välikerroksen hissiaulaa.
Huoneessa TV, minibaari (halvimmat hinnat jotain alkaen 6 euroa), oma kylpyhuone, hyvät vuoteet kuten Laajiksessakin: lakanat, peitot tai patjat eivät hiostaneet. Hieno näköala ikkunasta kauniille ja yöllä komeasti valaistulle Ylistön kävelysillalle (vuodelta 1991) yli Jyväsjärven. Sillalle vievä kävelytie oli saanut nimen Arto Sipisen raitti. Jyväsjärven jäälle oli aurattu lenkkinä ympäri kiertävä luistinrata, jolla oli paljon luistelijoita. Radan ulkopuolelle oli tallattu kävelypolkuja järven yli ja niillä kulki ihmisiä.
Runsas aamiainen, leikkeleitä, juustoja, silliä, karjalanpiirakoita, minitomaatteja, kurkkuja, kananmunia. Lämpiminä ruokina pekonia, munakasta, pieniä nakkimakkaroita. Viiliä, jogurttia, hedelmäsalaattia, vadelmia, mustikkamehua. Muistaakseni tai ehkä löytääksenikin kaiken minun olisi pitänyt käydä syömässä ainakin kahtena eikä yhtenä aamuna. Tarjoilija haki käytettyjä lautasia pois pöydästä, ei itsepalvelua.
*********
Jyväskylässä olen yöpynyt kahdeksassa paikassa:
1) Hotelli Laajavuori: Laajavuorentie 30 (1974)
2) Ristonmaa yo-kylä: Helvintie 2 A (1990)
3) Kortepohja yo-kylä: Taitoniekantie 9 C (1991)
4) Forenom Hostel: Kauppakatu 20 (2019 ja 2021)
5) Time Hostel: Vaasankatu 29 (2022)
6) Omena hotelli: Vapaudenkatu 57 (2022)
7) Outdoor Hostel Laajis: Laajavuorentie 15 (2024)
8) Finlandia Hotelli Alba: Ahlmaninkatu 4 (2024)
**********
JKL aiemmin: 793. Jyväskylän kirjamessut 2022 (marraskuu 2023)
.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti