475. Kuvausmatka Länsi-Suomessa 1997

Turussa nousin Kakolanmäelle kuvaamaan vankilaa. Kakolan päärakennuksen on suunnitellut E.B. Lohrmann v. 1853, ja puiston G.Th. Chiewitz 1850-luvulla. Tietenkin joka paikassa alhaalta Linnankadulta alkaen luki, että "vankila-alue, asiattomilta pääsy kielletty", vakiouhkauksin, mutta minullahan oli asiaa: halusin kuvata rakennuksen! CD-ROM-teokseen Suomen arkkitehtuurista. Enhän vaan tavallisena turistina olisi uskaltautunut Kakolaan mennä kurkistelemaan.
*
No, sitten menin vielä viimeisestäkin portista sisään, jotta yksikään puun lehti ei enää peittäisi tiiliseiniä, ja kuvasin... Yksi vanki tupakoi avoimessa rautaristikkoikkunassaan ja huuteli: "MIKÄ LEHTI! MIKÄ LEHTI!?" Siitäköhän joku Juha Kankkusen näköinen viiksiniekka vartija ryntää hätiin eli pysäyttämään minua.
*
"Onko teillä vankilanjohtajan lupa tänne tuloon? Periaatteessa ei saa kuvata muuten. Kyllä tässä tapauksessa minun nyt täytyy..." hän selitti metallisella äänellä.
*
(Kuvittelin: - Jaa ettäkö ottaa henkilötiedot ylös, saattaa sisälle vankilanjohtajaa tapaamaan,  pidättää tai jotakin... ottaa filmi pois kamerasta, olisipa se jokin katastrofi).
*
"Kyllä minun nyt täytyy - osoittaa teille PORTTIA!"
*
Elikkä oli häivyttävä siitä. Kuvat mulla jo olikin. Kävelin hitaasti laskeutuvaa serpentiini-tietä (katso Turun kartasta) ja huomasin vielä hyvän kuvakulman, otinpa vielä yhden kuvan, ja sitten vasta nopeasti suoria portaita (oikotie sik-sak-ajotielle) alas.
*
"TAKAISIN!" olin kuulevinani huudon takaani. En tiedä oliko vartija vai pilaileva vanki... Juoksinpa vähän. Parin korttelin päässä en enää ajatellut asiaa vaan menin kuvaamaan Mikaelinkirkkoa.
*
***
*
Porissa olin jazzien aikaan, Junneliuksen palatsi, Juseliuksen mausoleumi, Bepop-kauppakeskus, Päiväkoti Taikurinhattu. Puistokaistaleella Keski-Porin goottilaisen kirkon ja joen välissä oli joku pari selvästi yöpymässä klo 6-7 maissa (tulin itse yöbussilla klo 5) - jotenkin viehättävää... tuli mieleen interrailit - rinkkamatkailijoiden vapaat yöpymiset Pariisin ym. puistoissa... Pienimuotoisena herättää vapauden tunnetta. Suuremmassa määrin sosiaalinen ongelma (mieleeni tulee näkemäni Lontoon kodittomat). Joenvartta länteen näkyi muutamia telttoja joutomaalla. Saattoi olla myös tilapäisleirintäalue tai vain sen läheisyydessä.
*
***
*
Nakkilan funkkis-kirkko (Huttunen 30-luvulla) ja Juha Leiviskän srk-keskus... Euran Kauttuan Alvar Aallon kuuluisa terassitalo, 4-5 krs, jossa joka kerrokseen ovi maantasolta rinteestä. Ja sitten Raumalle.
*
***
*
Matkailualan seminaarikirjassa mainittiin tutkimus, jossa selvitettiin mm. missä määrin matkailualan oppineet tuntevat kotimaan nähtävyyksiä, siis monessako, missä kaikissa valituista, ehdottoman merkittävistä kohteista ovat itse käyneet? Melkoisia puutteita monella, ehkä puolet ei ollut Raumallakaan käynyt, jonka vanha puu-Rauma on UNESCOn maailmanperintökohde.
*
Minulla niin mones käynti, etten viitsi kuvailla enää. No, "Rauman kanaali" on viehättävä kapeimmillaan vanhassakaupungissa, kun kissa ylittää sen tottuneesti kivi kiveltä loikkien. Lähempänä merta kanaaliin mahtuu veneitä ja venelaitureita.
*
Kuvauskierros jatkui, ja täytyi myös "lukea kotiläksyjä", esim. selvittää kartoilta, missä Alvar Aallon legendaarinen "Paimion parantola" Paimiossa oikein sijaitsee, ja muista tietolähteistä, onko se nykyisin Paimion sairaala vai Paimion keskuslaitos vai jokin muu? Oli nyt Paimion sairaala. Rock-antropologi Timo Saarniemen kuolinpaikka 2005.
*
***
*
Linnunlaulu ja arkkitehtuuri: Tampereella Reima Pietilän Hervannan toimintakeskuksessa on niin paljon koloja ulkoseinän katonrajassa, että linnuthan siellä viihtyvät ja sirkuttavat koko ajan. Onkohan lintujen tuloa ajateltu etukäteen? Voisiko joku jossakin toisessa rakennuksessa ajatella sellaista ja luoda rakennukseen äänimaiseman lintujen vapaaehtoisella avulla?
*
***
*
Olen joskus etsinyt paikkoja, joissa voi palata ajassa taaksepäin, esim. 1960- tai 1950-luvulle... vanhoista elokuvista tai valokuvista tuttuun ympäristöön.
*
PARKANO on tehnyt vaikutuksen siinä mielessä (jo ihan bussien pysähtyessä 10 min. kerrallaan). Helsingissä esim. Tapanila säilyi pitkään "pysähtyneisyydessä" - se oli joskus rakennettu täyteen sellaiseksi kuin yhä oli. Sitten sielläkin alettiin täyttää tontteja uudisrakennuksilla tai purettiin vanhoja puutaloja, kuten Malmi on täysin muuttunut, en Malmia vanhanaikaisena ehtinyt nähdäkään.
*
Joissakin lähiöissä - ajalta ennen varsinaisia lähiöitä - Pohjois-Haaga, Maunula, Herttoniemi - voi myös kokea muistoja lähi-menneestä. Minua kiinnostaa sen ajan maailma johon synnyin... näkymät, joita voisin muistaa vauvasta asti, jos muistaisin. Jätän 1920-30-40-50-luvut silloin eläneiden muisteltaviksi.
*
***
*
Paimiosaa, 30 km Turusta itään, kuvattuani Käpy ja Simo Paavilaisen srk-keskusta, keskiaikaista kirkkoa sekä Alvar Aallon 'Paimion parantolaa' jatkoin matkaani Turkuun (Varissuon srk-keskus, Ylösnousemuskappeli, Henrikin kirkko, Urheilupuiston pääkatsomo Samppavuoren kulmilla).
*
Turussa oli Taiteiden yö. Harkitsin vähän, lähdenkö kotiin klo 22 vai 03... lähdin kuitenkin aikaisemmalla. Tai kohtalo sai päättää: lähdin linjurille ajoissa, kulkien Aurajoen länsirantaa, mutta siellä oli aivan valtava ihmistungos (ruokaherkkuja myytiin kojuista ym.), jossa oli vaikea edetä. Muilla ei ollut kiirettä. Sinne olin jäädä puuroutuvien ihmismassojen keskelle. Hyvä ettei ihmisiä pudonnut 'down by the laituri' (samannimisen musiikki-tapahtuman mukaisesti, jonka suojelijaksi on joskus kutsuttu Timo Saarniemi) - eipä uskoisi miten paljon Turussa riittää väkeä. Iso joukko salolaisia mukaan lukien?
*
Vasta Turun torilta koilliseen ruuhka helpotti ja sitten juosten ehdin klo 22 linjuriasemalle - mutta auto lähti vielä monta minuuttia myöhässä, täynnä, kun veilä piti rahastaa niin monia salolaisia! Salon jälkeen oli väljää. Sellaista oli 14.8.1997.
*
***
*
Kävin useammissa paikoissa kuin jaksan kertoa, esim. Hämeenlinna + Aulanko (näkötorniin oli 208 porrasta mäeltä, jonne ensin 322 porrasta alhaalta Stigellin Karhu-veistokselta!). Riihimäki (kirjasto + Erik Bryggmanin vesitorni), Hyvinkää (Ruusuvuoren pyramidikirkko + Sonckin Parantola), Keravan Areenan talo.) Turku + Paimio; Noormarkku + Kankaanpää + Forssa; Vaasa + Seinäjoki.
*
Kävin taas Tammisaaressa ja Hangossa. Sinisen meren avautuminen Hangon Kasinon edessä hiekkarannalta, tykeillä varustettujen kallioiden välistä, on yhäti tunnelmallinen näkymä, ja pitsihuviloiden sarja kadun molemmin puolin viehättää.