485. Kävely Malmin hautausmaalle

Sinä päivänä myöhästyin Tallinnan-laivasta Viking XPRS. Lähdin kotoa liian myöhään, katsoin bussiaikataulun väärin, bussi juuttui joka ikiseen liikennevaloon, kuski vaihtui Ruskeasuolla, nainen juoksi pysäkille kaukaa ja bussi odotti, vanhus laahusti hitaasti ja bussi odotti. Ennätyshidas matka!
*
Sitten ratikka 4T kulkee 5 minuutin välein, olisiko nyt tuuria: joo 2 vaunua tulossa peräkkäin vasta 9 minuutin päästä. Tullessani Katajanokan terminaaliin laiva Oli vielä rannassa, hallit tyhjiä, ramppikäytävä tyhjä ja puomitettu ja kääntyessäni näinkin ikkunasta laivan uivan jo kaukana merellä kohti Kustaanmiekkaa.
*
Tuli tyhjä olo: mitäs nyt tekisi? Pienessä repussa oli Tallinnan karttaa ja vesipulloa. Lähdin kävelemään Katajanokalta vaikkapa Sompasaareen tai Kalasatamaan, jonne entisen sataman paikalle on tehty kävelyreittejä, tulossa asuinalue. Kuljin Pohjoisrannat T- eli Halkolaitureineen, kiersin Merihaan rantoja pitkin, katselin taideteoksia, merta ja lintuja. Minulla ei ollut Helsingin karttaa enkä lopulta osannutkaan Suvilahden voimaloiden luona oikealle reitille. Yliruksitut opasteet autoille Sompasaareen osoittivat Hermannin rantatielle pohjoiseen ja lähdin kiertämään sieltä kautta... enkä viitsinyt enää palata etelään. En viitsinyt poiketa kierrätyskeskukseenkaan tällä kertaa.
*
Lähdin kulkemaan kävelypolkuja Arabianrantaa pitkin, etelämpää kuin aiemmin. Myöhemmin kartasta huomasin, että Kyläsaaresta olisi voinut alkaa rantareitin etelämpääkin, se pätkä jäi tulevaan kertaan. Maisemathan tuolla on kauniit, veden yli kohti vihreää Viikkiä ja lähinnä Lammassaarta. Vesilintuja paljon. Lännessä uudisrakennukset ja työmaat. Kannattaa ainakin kerran käydä! Mulle jo muutamas kerta.
*
Tultuani Vanhaankaupunkiin eli Annalaan päädyin päämäärättä umpimähkään kuljeskelemani pienen metsämutkan jälkeen alittamaan Lahden moottoritien kohti vanhaa punatiilistä vedenpuhdistamoa ja sitten Vantaanjoen länsirantaa pitkin pohjoiseen. Reitti ei tuntunut ennestään tutulta. Hyvin rehevää luontoa, joki peittyi joskus näkymättömiin.
*
Uusi kävelysilta oli rakennettu ennen Pikkukosken uimarantaa ja Pirunkalliota. Vaihdoin joen itäpuolelle, jossa melkoiset kukkulat, joille rakennetaan kävelysiltoja ja uusia teitä, Viikinmäen puhdistettavan ampumaradan paikalle. Kiintoisa retkikohde. Joen rannassa taukopaikkoja, nuotiopaikkakin, se oli maakuoppa, jonka yllä rautainen ritilä.
*
Joenmutka Pikkukosken kohdalla korkeine kukkuloineen, Pirunkallioineen, on kiehtova! Kannattaa käydä katsomassa kerran, parikin.
*
Otin päämääräkseni käydä ensimmäisen kerran Malmin hautausmaalla, jonka ohi oli vain tullut ajettua monesti. Kiersin Savelaa etelästä ja päädyin Pihlajamäkeen. Kartta olisi vapauttanut turhilta umpikujilta, mutta toisaalta myös opastanut oikealle oikopolulle Suomen vanhimpien hiidenkirnujen luota suoraan itään, sen sijaan että kaarsin kaukaa etelästä ostarin ja kirkon kautta.
*
Malmin hautausmaa on aika valtava, autotiet halkovat... Komeita vanhoja puita ja varsin avoimia kuolleiden kenttiä, montakin hautarivistöä voi nähdä jo yhdella katseella. Etsin tuttuja nimiä tai julkkiksia? Lopulta löydin vain yhden: Laulajatar Laila Kinnunen eli Laura Misic, sukuhaudassa myös hänen isänsä ja sisaruksia. Ihailijoiden tuomia kukkia ja kortteja.
*
Malmin hautausmaalle kaipaisi opasta, kirjallista tai jotakuta Aarne Laurilaa (tunnetuin malmilainen kotiseutuihminen). Kiertelin ja kaartelin Malmilla muutenkin, Markkinatietä ym. ja kävelin sitten kaupungin halki länteen, Konalaan. Laskin kartasta huolellisesti kävelymatkaa kertyneen lopulta runsaat 30 km.
*
***
*
Seuraavana vuonna (15.8.2011) osallistuinkin parin tunnin opastetulle kierrokselle Malmin hautausmaalla, klo 17 - 18;45, oppaana Kansanvalistusseurasta eläköitynyt professori Aarne Laurila.
*
Saavuin bussilla 74 Malmin Hautausmaan Pihlajamäentien puoleiselle portille klo 16:50. Portin pielessä, sisäpuolella, odotti jo tusinan verran ihmisiä, pääasiassa vanhoja rouvia. Kävelin odotellessani hetken eteenpäin. Tuuhea kuusikuja kappelille vievän päätien sivussa. Satoi hiukan, sontsa auki ja kiinni vuorotellen.
*
Sitten hieman jo kumarainen vanhus käveli päätietä etelään, meitä vastaan, oppaamme? Liityin joukkoon kasvaneeseen, jo noin 30 ihmisen. Sadeviitta oli monen päällä, osa kertakäyttöisiä, toisilla sateenvarjoja. Filosofian tohtori Aarne Laurilalla oli paperinippu kädessään, hän oli avopäin, harmaantunut, lähes 82-vuotias, syntynyt 16. marraskuuta 1929. Mukaamme liittyi toiseksi oppaaksi seurakunnan puutarhuri.
*
Hautausten määrällä (2000/vuosi) mitattuna Suomen suurimman hautausmaan koko on 54 / 65 hehtaaria (hautakorttelit / pinta-ala) (esim. 800 metriä kertaa 800 metriä?) ja siellä on noin 50'000 hautaa, joihin on aikaa myöten haudattu jo 200'000 ihmistä.
*
Julkisuuden henkilöitä haudatuista:
kohumannekiini Tabe Slioor, "1. salarakas" (kortteli 8, linja 1)
laulaja Armi Aavikko (kortteli 16, linja 23)
laulaja Tapio Rautavaara (kortteli 60, linja 9)
laulaja Olavi Virta (kortteli 90, linja 52)
näyttelijä Ansa Ikonen (kortteli 3, linja 12)
näyttelijä Tauno Palo (kortteli 1, linja 32)
näyttelijä Matti Pellonpää (kortteli 89, linja 30)
ohjaaja Mikko Niskanen (kortteli 12, linja 4)
patriootti Eugen Schauman (kortteli 12) patsas Stigell
sanoittaja Pertsa Reponen.
(Käsin piirtämäni kartta ja lista, lähdettä en muista)
*
Schauman on siirretty sukuhautaan Porvoon Näsinmäelle,
Robert Stigellin tekemä muistomerkki on jäljellä Malmilla.
Mannerheim-ristin ritarin Lauri Törnin nimi on Törnin sukuhaudassa (kortteli 10), mutta Larry Thornen jäännökset siellä missä John F. Kennedyn, Arlingtonissa, Washingtonissa.
Sankarihaudat (520 ihmisen) ovat korttelissa 71.
*
Lisää Malmille haudattuja:
ennustaja Aino Kassinen,
jääkiekkopomo Aimo Mäkinen,
kirjailijat Martti Larni, Pekka Lounela,
laulajat Matti Jurva, Auvo Nuotio, J. Alfred Tanner,
liikemies Kalle Hagert,
muusikot Matti ja Pirjo Bergström, Kullervo Linna,
nyrkkeilijät Elis Ask, Sten Suvio,
näyttelijät: Ossi Elstelä, Kauko Helovirta, Ansa Ikonen,
Armas Jokio eli Pekka Puupää -filmien talonmies Pikkarainen,
Martti Kuningas, Toivo Mäkelä, Tapio Nurkka, Erkki Pajala,
Pertti Palo, Irma Seikkula, Oke Tuuri, Reino Valkama.
taiteilijat Mikko Hovi, Birger Kaipiainen, Unto Koistinen,
toimittaja (Zavidovo-vuoto) Tor Högnäs,
upseeri ('Marokon kauhu') Aarne Juutilainen.
*
Erikoinen Åbergin alue (korttelit 101-104) oli yksityinen, Åbergin kivi ainoana poikittain. Sankarihaudat ja vuoden 1946 miinanraivajat. Erityinen kommunistitasanne, jossa Yrjö Sirolan kivi, pienissä laatoissa Tuure Lehen, Armas Äikiä, Ville Pessi (kortteli 23).
*
Siunauskappeli on vuodelta 1923 (Selim A. Lindqvist),
sen ohessa 3 pienempää kappelia 1950, 1953 ja 1956.
*
Viimeisenä henkilönä vastaamme tuli Laura Misic (kortteli 34, linja 46), jota nimeä joku rouva ihmetteli. Aarne Laurila luki hiljaisella äänellä listan nimiä ja kertoi myös ruumisjunia tuoneesta 2 km pitkästä rautatiestä, jonka raiteet on purettu. (Niiden paikalla kulkee erittäin suora kävelytie kohti Malmin keskustaa, olen kulkenut.) Junavuoroja oli aikoinaan keskiviikkona ja sunnuntaina, vuoteen 1954 asti. Junissa oli kaksi ruumisvaunua sekä neljä henkilövaunua saattoväelle, papeille ja vierailijoille! Jäljellä on yhä hautausmaan soma asemarakennus eli odotussali!
*
Portilla odotti taas tusinan verran ihmisiä seuraavaa, toista kierrosta. Laurila kauppasi "Malmin Kuvalehteä" salkustaan. "3 markkaa" hän niistä pyysi. Minulla oli vain euroja, joita oli käytetty rahana jo 10 vuotta. Mukava opastettu kierros, toivottavasti vuosittainen traditio jatkuu.
*
Hietaniemen hautausmaasta on muuten olemassa (ja lainattavissa Helsingin kirjastoista) yli tuhat hautaa kuvin ja sijaintitiedoin esittelevä CD-rom 'Hietaniemi'.