478. Liedon eläintarhassa

Maanantain-vastaisena yönä 1997 nukuin 5 tuntia ja kun en halunnut kiirehtiä aamulla, ehdinkin vasta klo 7:n bussiin Espoosta, joka kulki niin hitaasti, että niukasti myöhästyin klo 7:30 Turkuun lähteneestä EP-vuorosta (olisi kannattanut mennä Kehä III/Espoon keskuksen pysäkille).
*
Eipä mitään, 8:00 seuraava pikavuoro, Turussa 10:30. Tällä puolen jokea Vanha akatemia, Engelin tähtitorni, yliopiston biokemian ja oikeustieteellisen uudisrakennukset. Sen sijaan Erik Bryggmanin Ylösnousemuskappeli, P.Henrikin kirkko, Kupittaan urheilupuiston jalkapallokatsomo (Bryggman), Varissuon srk-keskus ja Raision kaupungintalo jäävät vielä kolmanteen Turun-reissuun, yhdessä Paimion parantolan ja Paimion srk-keskuksen kanssa. Enpä olisi ehtinyt kaikkea, vaikka olisinkin ehtinyt jo Hgistä 6:30 - 8:45 ajavaan autoon, kuten kaavailin. Alkukesän "Kakola"-reissulla ehdin Turun tois-puol-jokke -kohteet + Tuomiokirkon täl-puolel.
*
Pääkohteeni maanantaina oli kuitenkin Liedon Zoolandia - eläintarha.
*
Liedon asemakylä on 17 km Turusta koilliseen. Lähdin sinne klo 12 Suomen Kulkuneuvot -kirjan opastamana, parin km päähän Zoosta, tietämättä, selvittämättä, että Valtasen paikallisbussi kulkee puolen tunnin välein Turun Puutori - Lieto (Zoo)-väliä. Kirjassa kun ei ollut näin lyhyitä linjoja, enkä tullut ajatelleeksi niitä olevan Turun ympäristön maaseudulle. Eipä ollut matkustajiakaan, kun palasin Valtasella. Lisäkseni vain yksi rouva tuli matkan varrelta. Ei edes kolmatta matkustajaa klo 17:n vuorossa!
*
Tällä matkan varrelta tulleella rouvalla oli bussilippuna elektroninen 'älykortti'. Tänä maanantaina ostettu ja ekaa päivää käytössä oleva. Mutta kuski ei saanut laitetta toimimaan - joten rouva sai ilmaisen matkan. Siitä alkoi heillä keskustelu, jossa kuljettaja puhui tuntemattoman sotilaan Hietasen veroisesti Turun murretta, päivitellen:
"Miten maar pysy aikataulus, jos simmottis kortti pitä alka käyttämä?
Ja viel myy simmost bussis, mite sit riittä pohjakassa!?"
He kävivät yhdessä läpi kaikki mahdolliset pulmat.
*
Rouva ihmetteli vielä, että entäs jos kortti kastuu?
Kuski: "No JUST SITÄ mää ole kans täsä koko aja miettiny!"
-
Pitäisipä olla kynä ja paperi esillä ja kirjoittaa OIKEIN kunnon repliikkejä. Ei itse Väinö Linnakaan osannut kaikkia korvakuulolta ja muististaan virheettömästi, vaan kustantaja tarkastutti ja korjautti ne kirjaa varten.
*
Viivyin Liedon asemakylän eläintarhassa 4 tuntia. Näytti vaatimattomalta paikalta portista mennessä (maksoi 65 mk eli 11 euroa - 1997). Lapsille oli maastoajorataa, kahluuallasta.
*
Ainakin laama oli mukava, asui yhdessä kamelin kanssa. Kumpikaan ei sylkäissyt päälle ja viihtyivät ihmisten lähellä isossa aitauksessa, jossa pääsivät myös hyvin etäälle. Ihmisiä olikin miellyttävän vähän, muutamia perheitä harvakseen.
*
Suomen ainoa norsu, sirkuksesta eläkkeellä oleva Vanni, poimi kärsäänsä pikkulasten ojentamia porkkanoita. Rehuja, kaalia tai salaattia, se saattoi hyljeksiäkin, kun porkkana oli mieluisampaa. Välillä Vanni innostui ottamaan pallon etujalkojensa väliin ja rummuttamaan sitä kärsällään. Välillä se kävi tallistaan ulkona kävelyllä mm. heittämässä kärsällään hiekkaa päälleen.
*
Kenguru olikin vain jokin vaatimattomampi vallabi-sukulainen, ja lepäili varjossa ruohon peitossa. Korkeasaaressa taitaakin olla lajitoveri.
*
Alligaattorit ja krokotiilit olivat mukavia tuttavuuksia, tosin kovin laiskoina lököttivät, ruokalevollaan kenties. Punakorva-kilpikonnat uiskentelivat vedessä tai joku niistä seilasi puunoksalla puoliksi vedessä roikkuen, sai liikkua tarvitsematta itse tehdä mitään.
*
Vesiagamat oli mainio lisko, eloisan vilkas. Mahdollinen Tove Janssonin hattivattien ulkonäöllinen esikuva nostaessaan etukäpälänsä ja vatsansa ikkunalasia vasten. Esim. iguanat vain lojuivat lehtioksien päällä paikallaan. Käärmeitä oli.
*
Lintutalossa oli välillä "korvia särkevä" meteli papukaijojen mekastaessa. Näätä oli ensin liian vilkas, jotta sitä ehtisi kuvata, ravatessaan juoksulenkkiä. Palasin uudelleen, silloin näätä lojui siestalla koppinsa katolla. En olisi halunnut häiritä, mutta jotta saisin kunnon kuvan, niin rapistelin, kopistelin ja viheltelin hiljaa. Näätä nostikin päätään, mutta ei mielissään, vaan painui äkäisenä suoraan sisälle koppiinsa nukkumaan, ettei häirittäisi. (Muita katsojia ei ollut kuin minä). Hyvä, että sillä oli mahdollisuus hakeutua rauhaan omiin oloihinsa. Kuva jäi saamatta.
*
Jotenkin yllättävän hyvin Zoolandiassa siis sitten viihdyinkin... Olin ajatellut ehkä vain parikin tuntia olla, mutta viivyttelinkin (parempia kuvia haeskellen) jopa 4 tuntia! Jo muualta "liiankin tutuille" kauriille, poroille yms. ei aikaani kylläkään riittänyt, mutta oudommat eläimet kiinnostivat. - Lapsena näin norsuja Wienin eläintarhassa - se oli vaikuttavaa, kun Korkeasaaressa en ollut nähnyt niitä.
*
Ja kylläpä oli kaunista maalaismaisemaa Liedossakin. Yhtä aikaa on matkustellut kyllikseen, mutta myös huomaa, miten loputtoman paljon on näkemättäkin, suhteellisen lähelläkin, kuten 200 km säteellä Helsingistä tai Espoosta.
*
Jossakin vaiheessa 1980-luvun alussa mulle syttyi halu tuntea enemmän Suomea, Pohjoismaita, Eurooppaa... Lapsena olin nähnyt muutamia paikkoja (Ateena, Barcelona, Wien... Suomessa Jämsä, Luumäki, Punkaharju, Savonlinna tavallisia kesäkohteita, Turku, Naantali, Tampere jonkin verran tuttuja).
*
Ihan kartan perusteella päättelin, että olisi tärkeää tutustua Poriin, Raumaan, Vaasaan, Ouluun, Joensuuhun - outoja, eri puolia Suomesta ja tärkeitä, isoja kaupunkeja. Tapaapa vaikkapa ihmisen, joka sanoo: "Olen Kajaanista kotoisin", niin on kivaa sanoa tuntevansa Kajaania: "Olen joskus käynyt Kajaanissa".
*
Ensyklopedistista halua tuntea paikkoja, kuten Kristiinankaupunki, Kaskinen... Vanhoista kaupungeista viimeisiä käymättömiä oli pitkään Uusikaarlepyy, jonka läpi olin ajanut bussilla useita kertoja - 1-5 min. pysähdys linjuriasemalla - ehkä sen takia jäänyt käymättä varsinaisesti, kun kovin pieneltä paikalta näytti. Ikaalinen oli kauan toinen samanlainen (vanha kauppala), myöhemmin kävin kummassakin.