529. Junamatka Varsovaan

Maanantai-iltana 28.12. menimme Gdanskin päärautatieaseman lippuluukulle ostamaan seuraavalle päivälle meno-paluu-lippuja Varsovaan. Jonoa ei illalla ollut, eikä tarvinnut enää etsiä mitään Orbiksen matkatoimistoa, jollaiset olivat sulkeutuneet jo klo 17.
.
Minulla oli käsin kirjoittamallani lapulla aikataulu seuraavasti:
"Gdansk Glowny 07:55 - Warszawa Centralna 11:54.
Warszawa Centralna 18:00 - Gdansk Glowny 22:12".
.
Näytin lappusta pleksilasin läpi ja virkailija halusi mielellään ottaa sen näppäimistönsä viereen kopioitavakseen. Tarvittiin sitten vähemmän keskustelua, jollainen Puolassa kuulostaa minusta tällaiselta:
"Byzytzwyzbigniew?"
"???"
"Nie zrybytzzycstyzyc predsmijskiebrze zinskizyskowictz?"
"????"
.
Lippujen hinnaksi tuli 320 zlotya kahdelta. Menoliput maksoivat 166 zlotya ja niiden pakolliset paikkavaraukset 50 zlotya. Paluujuna maksoi vain 104 zlotya, eikä siihen voinut varata paikkoja. (Suomen rahassa meno maksoi 27 eur/hlö ja paluu 13 eur/hlö eli yhteensä 40 euroa /hlö)
.
Illalla Gdanskia uudelleen kierrellessä valtaväylä Podwale Przedmiejskie tuntui jäävän etelässä rajaksi, jonka ali (tunnelissa) ei enää viitsinyt jatkaa esikaupunkiin, vaikka sieltä loistivatkin Pietarin-Paavalin ja Kolminaisuuden kirkon tornit. Motlawa tuli ylitettyä toiselle saarelle, jokivarret käveltyä kanavakärkeen, Kuninkaantietä katseltua tänään ilman joululaulutaustaa, Madisonin kauppakeskus ja supermarket kierrettyä.
.
Empikin kirjakaupasta tuli ostettua puolankielisiä sarjakuvia: Krolik Bugs 36 sivua, 6,99 zl, Kaczor Donald nr 51-52, 80 sivua, 9,99 zl. Sarjakuvalehdet oli suljettu kelmuihin ja niiden kylkiäisinä tuli pieniä muovisia leluja: Aku Ankalta paristokäyttöinen auto, Väiski Vemmelsääreltä saksitaitoksilla kurottuva muovikäsi, viisi arpanoppaa sekä Tasmanian Tuholaisen kuvalla koristettu säilytyspussi. Empikissä ei näkynyt myynnissä maisemapostikortteja, ainoastaan onnittelukortteja.
.
Yöksi tiistaita 29.12. vasten ehdin nukkumaan ja nukahtamaan keskiyöllä. Heräsin sikeän unen jälkeen puoli kuudelta. Hotellin käytävältä kuului tällöin aamu- jollei iltavirkuimpien vieraiden lähtö- tai saapumisääniä. Kirkonkellot alkoivat jälleen moikua mukavasti heti aamukuudelta!
.
Aamupalan ja kello seitsemän jälkeen olimme taas jo ulkona kadulla pimeässä ja yhden Celsius-asteen pakkasessa. (Gdanskin kuuluisimpia asukkaita oli lämpömittarin keksijä Fahrenheit.)
.
Yöllä oli satanut parin sentin kerros lunta ja Gdansk oli kaunistunut uudenlaiseksi, valkeammaksi. Metro-lehden jakajalla ei ollut tänään antaa tuotenäytettä. Lehti oli puolta ohuempi kuin Suomessa, vain kahdeksankin sivua, mainoksia ei riittänyt paljon. Asematunnelin pullapuoti myi pizzaleipiä 1,50 zlotylla eli 40 eurocentillä.
.
Kaukojunien laitureita (peron) olikin Gdanskissa vain kaksi! Mutta eipä Varsovan keskusasemallakaan ollut niitä kuin neljä. Kutakin laituria kohti laskettiin kuitenkin erikseen kahdet raiteet, siis molemmin puolin.
.
Läntisimmälle laiturille 1 ja sen läntisemmälle raiteelle saapui pohjoisesta ensin Katowiceen kulkeva juna klo 7:42, pysähtyen 5 minuutiksi. Saapumisraiteet vaihdettiin viime hetkellä! Iso- ja punalakkiset konduktöörit, nainen ja mies, laskeutuivat laiturille vastaanottamaan matkustajia. He antoivat lähtömerkit taskulampuillaan ja pilleihinsä viheltämällä.
.
Pieniin 8 hengen osastoihin jaettu Katowicen-juna näytti hiukan likaiselta, kuluneelta, myrkynvihreältä ja halvalta. Kokonaisia vaunuja oli merkitty tupakoitsijoille varatuiksi! (Puolet puolalaisista polttaa ja vieläpä erikoisen vahvoja aromeja!) Tuollainenkohan olisi huokea paluujunamme illalla? Liekö kallis aamujunamme sentään parempi?
.
Matkalaisia laukkuineen levittäytyi laiturille. Kuulutus sai aikaan laukkapakoa siltä kohdalta jolla seisoimme, kahden peräkkäin kytketyn veturimme kiitäessä juuri ohitsemme klo 7:50. Tiedotettiin varmaankin vaunujen sijainnista? Veturipäässä vilahti ohitsemme ykkösluokka ja baarivaunu, sitten näkyi vaunu numero 6 ja kiiruhdimme pohjoiseen etsimään vaunuamme numero 9, siinä kahta ikkunapaikkaamme 55 ja 56. Sähköiset valotaulut jakoivat junan kyljissä informaatiota määränpäästä (Varsova, Krakova).
.
Siniset istuimemme löytyivät täsmälleen avovaunun 9 puolivälistä, jossa matkustajien katseen suunta vaihtuu eteenpäin tai taaksepäin, eli ikkunatuolimme olivat selkä selkää vasten. Erikoista. Penkkiparit olivat peräkkäin kuten linja-autoissa, siis katseet edeltävän rivin niskaan. Juna oli väljä, käytävän toisella puolella oli tyhjiä rivejä. Edellisessä penkissä istui vanha pariskunta kännyköineen, lehtiä hartaasti lukien.
.
Ylähyllyille oli siroteltu yllinkyllin painotuoreita aamun sanomalehtiä, "Gazeta Wyborcza" (Solidaarisuuden perustama "Vaalisanomalehti") ja "Rzeczpospolita" (=Tasavalta), Puolan suurimmat laatulehdet kuuluivat kalliin matkalipun hintaan! Jätin tavarahyllyille tilalle matkalukemisenani olleita Helsingin Sanomain sunnuntaisivujen arkkeja. Hyllyille oli nostettu myös useita isoja matkakasseja.
.
Tczew on ensimmäinen välipysäkki reitillä, aikataulun mukaan klo 8:28, puolisen tuntia lähdöstämme eteenpäin. Harmaanarkinen risteysasemakaupunki, jossa käännämme suunnan itään.
.
Veiksel-joki ylitetään. Virtaava Wisla on Puolan selkäydin, joka yhdistää etelästä Krakovaa, Varsovaa, Torunia, Gdanskia ja Itämerta. Juna ajaa pitkää rautaristikkosiltaa, hitaasti, 18 km:n tuntivauhtia. Veden jälkeen silta jatkuu pitkälle yli aution tulvaniityn, kunnes ylittää maavallin ja autotienkin, joka tulee eteläisemmältä autosillalta.
.
Vaunujen päätyjen liukuovien yllä on näyttötaulu, johon vaihtuu näkyviin junan koodi EIC5302 ja asematietoja, lämpötila 7 celsiusta, vauhti 111 km tunnissa... Juna tärisee, vauhti kiihtyy, 114... 119 km välillä, kunnes taas kuljetaan hitaammin.
.
Malborkin punatiilinen linna on valtava Nogat-joen varrella, radan länsipuolella. Esilinnan laajoja varustuksia riittää junan sillanpieleen asti. Aurinko paistaa juuri sinisellä taivaalla. Videofilmin tunnelmataustaksi äänittyy junakuulutuksen puolankielistä byzbyzbyz-posmotusta.
.
Malborkin asemalla pysähdytään klo 9 (aikataulun mukaan 8:50) ja vaunuumme nousee kaksi kaljupäätä, jotka seisoaltaan juttelevat keskenään runsaan vartin, kunnes viimein toinen istuu ja toinen lähtee kävelemään baarivaunun suuntaan. Kaupungin asukasluku on 40'000, Hämeenlinna palautuu mieleen.
.
Näköalaikkunamme ovat isot, mutta hieman tahraiset. Maisemat ovat peltolakeuksia ja ehkä joitakin soitakin. (Puolan nimi Poland tarkoittaa Peltomaata, kuten Suomen nimi Fenland Suomaata.) Muutama pyöreämuotoinen lehtipuu sujahtaa näkyviin. Taustalla näkyy taas suoraviivainen peltolakeuden horisontti. Tasainenkin maasto kumpuilee toisinaan.
.
Harmaita rakennuksia näkyy silloin tällöin yksinään tai pieninä ryhminä. Lehdettömistä lehtipuista erottuu usein isoja risupalloja, tuulenpesiä tai linnunpesiä. Osaa pelloista kattaa lumiharso, mutta toisaalla korret ovat pitempiä ja maan väri on vielä vihreä. Harvoja pensaikkoja tai maavalleja sekä mutapohjaisia teitä erottuu toisinaan.
.
Ohitetaan kuusinen rinne, harmaita tasakattotaloja, kaksi kertaa kaksi haaleanpunaista harjakattoa, peltoa, muutama yksinäinen puu tai harvahkoja puulinjoja. Junan nopeus on 122 km/h klo 9:12 kaljujen kaksosten seisoskellessa tällöin vieläkin käytävällä vilkkaasti jutellen.
.
Maatalousrakennuksia oikealla, koivumetsää vasemmalla, havumetsää, lehtipuita ja sekametsää oikealla. Välillä nuoria puita, uudistettu, istutettu puupelto. Ajetaan vallien välistä. Aurinko häikäisee.
.
Pieniä keltaisia kaksikerroksisia asemarakennuksia ohitetaan. Nimi näkyy valkoisena tekstinä sinisellä pohjalla, mutta sitä en ehdi vauhdissa lukea. Yläkerran ikkunassa roikkuu asemamies ja heilauttaa vähintään kättään jollei kangaslippua merkiksi ohituksen havaitsemisesta. Hän joutunee laskemaan ohittavat junat turvallisuuden vuoksi.
.
Konduktööriä ei koskaan näy, sitä ihmettelen, puoleentoistakaan tuntiin. Kunnes kaksi ilmestyykin vaunuumme klo 9:20. Nuorempi on mies ulkonäöltään kuin Venäjän Putin ja posmottaa monta sanaa puolalaisvanhusten kanssa edessäni. Vuorollani näytän oikealla peukalollani selkäni taakse, josta vain matkatoveriltani löytyy ainoa, yhteinen, meille kahdelle tulostettu matkalippu mukaan nidottuine paikkalippuliitteineen.
.
Prabutyn kaupunki sivuutetaan pysähtymättä, ja aivan sitä ennen vaihteeksi järvi. Seuraavaksi klo 9:31 on ohjelmanumerona kahvilakärry kahden neitosen ohjailemana. Kahvi olisi ilmaista, kuuluisi kalliin junalipun hintaan, pikkuleipäkin liittyisi mukaan. Jättimäinen kahvipannu kiiltelee ylätasolla ja alahyllyltä vilkkuu kahtakin eri lajia värikkäitä paperipäällysteitä. Ohitan puolankielisen tarjouksen, kun en tiedä siitä, enkä keksi ymmärtää muidenkaan matkustajien käytöksestä. Matkatoverin mielestä "kahvi pelastaa aamun!". Hän yrittää ostaa sitä rahalla ja saakin ilmaiseksi.
.
Kylä, maaseudun tönöjä ja asemakin taas klo 9:37. Voisiko olla vasta Susz? Lumihileitä pöllyää ulkona. Kahvikärry kulkee jo takaisin perältä kohti junan etupäätä ja baaripäätä.
.
Ilawa kello 9:41 (aikataulusta 12 minuuttia myöhässä). Ollaan järvialueen laidoilla. Pienet talot nousevat tiheästi rannalta mäelle, jossa korkealla takana näkyy kirkon torni. Parin minuutin päästä näkyy paljon raiteita. Jokunen ihminen seisoo laiturilla. Kuulutus kertoo juuri, kumpi on laiturin puoli. Pääasema on Ilawassa taas muodossa Glowna eikä Glowny. Edessäni istuva vanha pariskunta lausuu kaupungin nimen ääneen. Paljonkohan he ovat matkustelleet Puolassa?
.
Puomeilla ja merkkivaloilla varustettuja tasoristeyksiä tulee vastaan paljon. Jokaisen alas laskeutuneen puomin takana on puoli tusinaa henkilöautoja jonottamassa. Joskus vielä pitempi jono jatkuu ja kaartaa tien mukana radanvarteen, mutta vähimmilläänkin on kaksi tai kolme autoa, en koskaan näe tyhjää puomiristeystä. Erikseen ovat toki vielä autiot, puomittomat, pelkät peltotiet radan poikki.
.
Puola on riistamaa, metsäkauriita on näkynyt matkan varrella. Jokaisella pienimmälläkin ohitettavalla asemalla on todellakin lipunheiluttaja antamassa junalle merkin, huomaan sen. Junan vauhti on 105 km, nyt 120 km tunnissa. Joulukuun lopun aurinko paistaa. ulkolämpötila 3 astetta, vaunussamme on lämmintä ilman takkia.
.
Jeglian asema (ei näy kartassani) ja taajaman välttämätön tasoristeys klo 10. Uusi lipuntarkastus jo 40 minuuttia ensimmäisen jälkeen, nopea silmäily ohi kulkiessa. Valaistus sammutetaan vaunuista vasta nyt, turhana ikkunoista tulvivassa auringonpaisteessa. Matka Varsovaan lähestyy puoliväliä.
.
Zabny, kartalleni tuntematon sekin, ohitetaan kymmenen minuutin päästä 123 km:n tuntivauhdilla. Seuraa metsää, mäntymetsää, välillä jokin pelto ja maasta kasattu valli taas radan varrella. Suuria peltoja taas sekä oikealla että vasemmalla. Talojen rykelmiä. Edessäni istuvan harmaapään kännykkä soi ja hän alkaa posmottaa puhelimeensa.
.
Dzialdowo on kartallani, iltajuna aikanaan jopa pysähtyy siellä, mutta nyt aamujunamme ohittaa klo 10:20. Juna-asema on iso ja harmaa. Valkoinen torni kauempana saattaisi olla kirkon tapuli.
.
Rumia, äärimmäisen yksinkertaisia, kenkälaatikosta mallinsa saaneita asuntokerrostaloja on yritetty piristää maalaamalla seinän kaistaleita taiteellisesti kahdella tai useammalla eri värillä. Vihreää ja turkoosia. Erivahvuisia keltaisia. Kirjavat maalikaistaleet eivät monta sekuntia hämää alla olevaa betonielementtien konkretiaa. Jonkin kolmen kerroksen betonilaatikon eteläpäätyyn on lisätty vielä uusi lasi- ja teräshäkkyrä. Olisiko talvipuutarha, kasvihuone, edustustila, ties mikä?
.
Tasoristeyksen puomin takana seisoo pyöreitä pomppatakkisia vanhuksia jonottamassa ylipääsyä, samoin mustan tusinan verran pikkuautoja. Vilkas kaupunki? Lisäksi lähiseudulla on puomittomia risteyksiä, joille ei jonoja ehdi kertyäkään? Suuriko mahtaa olla kuolleisuus turmissa? Puolassa on väkilukuun suhteutettunakin monin verroin Suomea enemmän liikennekuolemia.
.
Toisinaan juna alkaa hidastaa 50... 19... ja taas 60 km:n tuntivauhtiin. Ohitetaan puomiton risteys, jossa on liikennevalot. Kirkon tornipääty näkyy peltojen takaa. Kylässä on keltaisia, vaaleanvihreitä, valkoisia ja ruskeankeltaisia betoniseiniä. Myös teollisuusrakennuksia ja suuria siiloja. Joko toinenkin Ilowo ohitetaan? Kartassa on Ilowo Osada, pian tulossa Mlawa.
.
Rautatie tekee hevosenkengän muotoisen kaarroksen lännen kautta itään paikassa jossa sivujoki Wkra yhdistyy Veikseliin. Terässilta on kaksikerroksinen, alempana junat, ylempänä autot. Varovaista vauhtia ajetaan nyt.
.
Nowy Dwor Mazowiecki klo 11:47, jo lähellä Varsovaa, 40 minuuttia myöhässä? Kolmivärisiä elementtitaloja, oranssia, keltaista, vihreää. Radan vierelle on sijoitettu hautausmaa ja sitten siirtolapuutarha. Asutustihentymä. Kolmen pytyn säiliövaunuja. Teollisuutta, korkea piippu. Janowek ohitetaan klo 11:51.
.
Raiteiden vieressä kasvaa havutaimia ja niiden takana tiheä istutettu metsä, lähellä Varsovaa. Lunta on ollut sisämaassa enemmän, joitakin senttejä. Radan vieressä on pahainen mutapohjatie, jolle on pysäköity pikkuauto, jonka lähellä muutamia työmiehiä korjaustöissä.
.
Legionowo näyttää olevan Varsovan viereisiä satelliittikaupunkeja tai lähiöitä. Kulttuuritonta ankeutta talven keskellä. Tästä juna ajaa ohi, mutta pysähtyy pian Warszawa Wschodnian asemalle 10 minuutiksi. Pitkä odotus, vaikka ollaan valmiiksi myöhässä. Täällä riittää rinnakkain vaikka kymmeniä odotusraiteita ja lumisia laitureita, mutta seuraavalla keskusasemalla Varsovan katujen alla on vain kahdeksan raidetta, pullonkaula?
.
Junassa istutaan ja odotetaan vielä rauhallisesti, kenenkään pukematta päällysvaatteita. Hiljaisuuden keskeltä kuuluu yllättäen vain suomen kieltä, kolmen rivin päässä istuvan nuoren parin suusta. Kirkasäänistä huolta ja hätäilyä siitä, ettei kai tämä ole vielä oikea asema...?
.
Varsovan tornit ja pilvenpiirtäjät näkyvät jo. Luulin kauempaa väärää tornia Kulttuuripalatsiksi, Stalinin kermakakuksi. Veiksel-joen itäpuolella, josta juna tulee, on lukuisia nostokurkia ja rakennustyömaita. Sitten juna ylittää siltaa pitkin mahtavan joen ja painuu maan alle. Ihmiset pomppivat pystyssä ja pukeutuvat hätäisesti, joen ylitys on nyt laukaissut pikapaniikin. Kello lienee 12:40, juna on myöhässä lippuun kirjoitetusta ajasta 20 minuuttia ja internetin aikataulusta yli puoli tuntia.
.
Kuntabongarin puoli Puolaa:
526. Lento Turusta Gdanskiin
527. Junalla Sopotiin ja Gdyniaan
528. Junalla Helin niemimaalle
529. Junalla Varsovaan
530. Varsovassa joulukuussa
531. Gdansk päivänvalossa