542. Ryanair Tampereelta Portugaliin

Jo torstaina 30.11. pakkaan pienen sinisen repun, johon painoa kertyy runsaat kolme kiloa. Mietin pientä sinistä sateenvarjoa, en ota. Vähänpä pakollisia tavaroita: passi, hammasharja, rahaa, avaimet, kello. Vaihtovaatteet (lämmikettä?), partahöylä. Hylkään puhallettavan niskatyynyn, radion, taskulampun, käyttäisinkö niitä? Riippulukko mukaan. Tyhjä puolen litran vesipullo. Evästä? Keksit, karkit, 3 mandariinia, 4 lihapiirakkaa? Halpalennon hintaan ei kuulu ruokailua.
.
Lissabonin sääennusteet (HS) tiistaista torstaihin: 15-18 astetta, aurinkoa, pilvistä, ei sadetta, mutta luvataan sadetta perjantaiksi.
.
Perjantaina 1.12. yritän nukkua klo 01-03, ei onnistu. Klo 03:30 huomaan shampoo-purkin vuotaneen, vaihdan toiseen muoviseen entiseen filmipurkkiin. Klo 05-10 näen unta. Perjantain Helsingin Sanomat tulee, muttei innosta tänään. Matkatoveri soittaa klo 11. Peseydyn. Katson TV-uutiset. Irrotan johdot seinästä. Syön. Katson internetistä Ryanairin toisen lentoajan (Lontoo - Porto) vahvistusviestin. Pieni sininen reppu on pakkautunut vähitellen. Lopulta sateenvarjo jää pois (ja joudun perillä sateessa ostamaan!)
.
Matkatoverin merkkisoitto klo 18:20. Olen jo eteisessä, takki, hyvät kengät. Ystävän tytär kavereineen istuu auton takapenkillä, sillä he jäävät Tampereelle yöksi ja ajavat auton takaisin Helsinkiin. Kyselemme nuorilta Euroopan kiertolaisilta kokemuksia Lontoon lentokentän Stanstedin yöstä? "Ootteko yötä siellä?" Ajonopeus on 100 km/h, perille klo 20:30 Tampere-Pirkkalan lentoasemalle.
.
PIRKKALAN lentokentällä on varsin miellyttävä Terminaali n:o 1 Finnairin ja SAS/Blue1:n käytössä. Vain 200 metrin päässä sijaitsee Terminaali n:o 2: Ryanairin käyttämä halpa, ruma ja ahdas parakki.
.
Tuntuu viileältä ulkona, 6 astetta lämmintä, tuulee, on satanut. Terminaalissa on pieni eteishalli, jonne mennään sisään pohjoisesta? Käymme wc:ssä kaikki. Rakennuksen itähuoneessa kauppaa Avia bussilippuja, 6 eurolla Tampereelle tai 25 eurolla Helsinkiin?
.
Kaiuttimista tulee etukäteiskuulutus Riikaan. Sinne menevät ovatkin jo turvatarkastuksessa seinän toisella puolella. Eteishalliin muodostuu jono 2 tuntia ja 15 minuuttia ennen lentoa Lontooseen, kaksi jonoa kolmelle lippuluukulle, jotka avautuvat klo 20:55. Ja pieni puuparakin eteishalli on täysi ihmisistä! Kaikki ovat menossa samalle lennolle.
.
CHECK-IN. Näytetään passi sekä Ryanin tulostesivu tai paperinippu. Ryanin matkalippu on pelkkä sähköpostitse lähetetty 6-kirjaiminen yksilöllinen koodi, kuten TMB6ED tai JIMPAB. Kaiketi kaikki varalta esittävät lähtöselvityksessä A4-tulosteen Ryanin sähköpostiviestin 1. sivusta. Ja saavat sitten matkakorttinsa. Boarding-Card on kaksiosainen. Osista isommassa lukee (sukunimi, käsin kirjoitettuna), numero 44, "Free Seating", elikkä ei paikkanumeroita.
.
TURVATARKASTUS sijaitsee kääntöoven takana. Ruuhka, kapea kuja. Tiskille, muovilaatikkoon käsimatkatavarat liukuhihnalle: 1) nestepussi, lompakko (kolikot), vyö metallisolkineen, avaimet, päällystakki. 2) Reppu perään. Virkamies ottaa tavarat vastaan ja kysyy kultakin: "Onko tietokonetta?" (Kaverillani on tietokonelaukku, yli 25 cm leveä). Kävelen läpi portista, joka ei hälytä kohdallani.
.
Repun läpivalaisun jälkeen virkailijatyttö kysyy: "Saako avata?" "Minulla on tyhjä vesipullo". Kynän ja aiemmilta matkoilta jääneet Britannian kolikot hän kaivaa esiin sivutaskusta. Eväspussi, vaatepussi, ihan kätevästi olen ne pakannut. Tyttö sulkee repun. Vyöni pidike on jäädä tiskille (se jää lopulta vasta toisella kentällä!). Pujottelen vyön takaisin.
.
KAHVILA puuparakin yläkerrassa on lähes tyhjä. Ulos sieltä ei näe, mutta alakertaan on näköala Check-in-jonoon, joka jatkuu edelleen. Meillä on puolitoista tuntia odotusaikaa istuttavana, missähän kaikki muut ihmiset ovat? Tyhjiä pöytiä. Kaveri syö hillomunkin ja kahvin. Iltalööpit: "Mikko Alatalo painosti Juicea hoitoon." (Näen jonkun nuorukaisen saapuvan liian myöhään yrittämään Riian-lennolle ja hän joutuu lähtemään tyhjin toimin pois.)
.
Alakerrassa on penkkijonot portille, oikealla lukee numerot 1-90, vasemmalla 91-189. (Lentokoneessa on sen verran paikkoja). Wc on vastapäätä, sieltä haen vesipulloni täyteen. Pulloa on vaikea mahduttaa hanan ja altaan väliin, vinosti vain onnistuu.
.
Boeing 737-800 laskeutuu Tampereelle klo 22:20, puoli tuntia ennen lähtöaikaa Lontooseen. Ihmisiä näkyy virtaavan lasin takana. Vain kymmenessä minuutissa kone on jo tyhjä tulijoista ja lähtijöiden lastaus alkaa. Kentän virkailijat asettuvat portin kahden puolen.
.
Ensin päästetään lentokoneeseen nettilähtöselvityksestä maksaneet, sekä toisaalta lapsiperheet, vasemmalta puolelta, sitten n:ot 1-90. Mekin olemme jo nousseet penkiltä (kaverini edellä on tyhjä penkki, minun vieressäni istui tuntematon turisti, nuorehko mies).
.
Passini ja boarding-korttini ovat kädessäni. Minä pidän sormillani kiinni lippukorttini isommasta osasta (kuten elokuvateatterissa), mutta minut tavoitetaan ulko-ovella ja virkailijanainen vaihtaa minulle kortin pienemmän osan (sen osan, jossa ei lue nimeäni).
.
KENTÄLLÄ on märkää, tihkusadetta, kun kävelemme koneen etuovelle. Ryanairilla on kuulemma 111 kpl keskimäärin 2 vuotta vanhoja Boeing 737-800-koneita. Jäljessäni on väljää, kiiruhdan jonon kärjen edelläni kiinni. Pyörillä liikuteltava portaikko nousee koneeseen, jonka ovella kolme lentoemäntää tervehtii.
.
Ikkunapaikalle istuudun, oikealle, rivillä 8 (kullakin rivillä on 3+3 paikkaa). Käytäväpaikka jää tyhjäksi, muualla enimmäkseen jokainen paikka täyttyy. Koneessa on 33 penkkiriviä n. 190 matkustajalle. Jälkijoukkoa tulee vielä, viimeistä naista odotellaan pitkään. Lentoemäntä sulkee ulko-oven klo 22:55, lähtöaikaan.
.
Lentokone peruuttaa vähän, kääntyy huomaamattomasti jopa 180 astetta, kiitää lounaaseen (katson kompassistani) ja ampaisee yllättävän nopeasti kiitoradalta ilmaan! Kiito ja nousu on minusta lennon jännittävin vaihe. Jonostressi kentällä on ollut siedettävä, sitten rento helpotus lähtöä odotellessa sekä koneessa ennen ja jälkeen nousun.
.
Englanninkielisiä kuulutuksia, brittiläisen iloinen lentäjä! Lentoemännät näyttävät pelastusliivien pukemisen. Turvaohjeet on liimattu selkänojaan. Keltainen penkin yläosa. Testaan ikkunaverhon (alasvetoluukku). Reppuni mahtuu edellisen penkin alle, kaverin laukku sekä kummankin päällystakit yläsäiliöön.
.
Turvavyö on tuttu vyö vain. Valot merkitsevät: Tupakointi kielletty koko ajan, kun taas Seat-belt-kuva syttyy ja sammuu. Ulkona on pimeää. Koneen valot sammutetaan nousun (ja laskun) ajaksi, mutta ulkoa ei paljon valoja näy.
.
Tuntuupa arkiselta kuin istuisin bussissa. Neljä lentoemäntää jakelee Ryanin asiakaslehteä numero 12, kärräilee ostettavaa syötävää, sekä myy arpoja ja matkalippuja Stanstedin kentältä Lontooseen. Vasta kolmas arpanumero löytää voittajansa. Ryanairin lehden aiheita ovat mm. Norjan Bergen ja Marokon Marrakesh.
.
Ryanin kaikki koneet ovat saman näköisiä, lukuun ottamatta ulkoseiniin maalattuja vitsejä kilpailijoista, kuten Easyjetistä ja Lufthansasta: "Ryanair - Bye-bye LazyJet!" / "Ryanair - Bye-bye Latehansa".
.
Matka-aika kuluu, ensimmäinen tunti nopeimmin. Wc-jono muodostuu kärryemäntien eteen käytävälle. Turvavyöt pitää kiinnittää toisella tunnilla, kun on pientä kieputusta ja sadetta.
.
Englannissa näkyy upeitakin valojuovia, kuin joulukoristetta valoilla, köynnöksillä. Ensin vain tähtitaivas. Autotkin tulevat näkyviin. Laskeutuminen märälle kentälle, tömähdys, jarrutus.
.
***
STANSTED, Britannia. Koneesta kävellään kentällä sisähalliin, sitten pitkiä käytäviä, mutkia, ylös, alas. Tullaan liukuoville, "kaasukammioon", sanoo joku nainen. Ovet juuri sulkeutuvat, olisiko 5 pariovea seinävälien päässä toisistaan. "Seuraava juna 3 minuutin päästä!" "2 min" "1 min".
.
Olemmekin vasta lentokentän lisärakennuksessa muutaman minuutin Junamatkan(!) päässä päärakennuksesta! Liukuovista päästään sisälle metrovaunuihin! Asetun vaununi etuperäpenkille, mutta kääntyilen nähdäkseni ikkunasta eteenpäin, edellisen vaunun. Perillä juna risteää paluuta varten lähtöraiteelle. Käytävät vievät matkustajat isoon aulaan.
.
Leveä ihmismassa on edessämme. Passijonoja on kuutiomaisessa jättihallissa vierekkäin 10-20. EU tai Non-EU. (Konetta vaihtaville lähtee erikseen vaihtoyhteyskäytävä). Jonotusaika muodollisuuksiin jää kohtuulliseksi, kuluisikohan 30-40 minuuttia alkaen jo saapumisestamme kentälle. Passi laitetaan lukulaitteeseen, nopea toimitus. Sitten vihreää linjaa eteenpäin ilman tullausta. Saapuvien odottajia on tiskilläkin, joillakuilla kädessään painettu A4-kokoinen nimikyltti, ja katseensa tiukkoina kohti kujanjuoksuamme.
.
Stanstedin lentoasema on avara ja väljä lasilaatikko. Kauppapuoteja: Boots apteekki, kaksi W.H. Smithin lehtikirjakauppaa, joista toinen auki, myynnissä lapsille yhä kolme Enid Blytonin Viisikko-pokkaria, ei yhtään Anthony Buckeridgen Jenningsiä. Pitkillä ulkosivuilla merkitty A-K Zones, joista K tupakoiville ja J:ssä muut penkit, jotka kaikki varattuja, kun ihmisiä lojuu pitkänään.
.
Kierrän ulkonakin, jossa on viileää. Katselen Radisson-hotellin valoja ja pysäköintialueiden avaruutta. Sisähallissa yöpyy perjantain ja lauantain välillä kello 24-04 ainakin 500 ihmistä, penkeillä pitkänään maaten tai lojuen, tai istuen, tai makuupusseissa lattialla nukkuen. Lattiatilaa on väljästi pitkin seinämiä, tuoleja harvoin vapaana. Istumme rautaverkkotuoleilla, syön pari lihapiirakkaa (2 söin jo halpalentokoneessa, jossa ateria ei kuulunut hintaan).
.
Lentokentillä yöpyville on oma nettisivustonsa: sleepinginairports.net. Äänestyksessä Helsinki ja Oslo ovat Euroopan mukavimmat yöpymiseen, kun taas Moskova ja Pariisi ikävimmät. Porto on myös mukava, mutta Frankfurt-Hahn kurjahko. Lontoo-Stansted keskikastia ja erittäin runsaasti kommentoitu vilkkautensa ansiosta.
.
Lentokentän kappeli on auki klo 05-23. Invalidikulmassa olisi vapaita paikkoja, muutama yksittäinen paikka sektorilla J myös. Välillä istutaan pyöreän putkenkin päällä. Tilaa on muuten väljästi, mutta ei riittävästi penkkejä.
.
Avautuvista ulko-ovista pääsee välillä sisälle viimaa, muttei hallin sisäsivulle, jossa olemme. Odotusaikaa kuluu kirjoittaessa tätä. WC, iso siisti pissapaikka, hampaiden pesu toisessa käymälässä. Älyhana. Huipputehokas puhaltava käsien kuivaaja saa ihon ihan aaltoilemaan.
.
Lauantaina 2.11. yöllä kello 03:45 infotaulun lähtevien lentojen listaan lisätään:
"PORTO 6:35 Flight #FR8343 Zone J Desk 62-63".
.
Ryanairin tiskin eteen alkaa kerääntyä jonoa. Etulinjassa on pari makuupusseissaan nukkuvaa, jotka heräilevät hissukseen raukeina väistymään tieltämme. Tiskiltä saan Boarding Cardin, "Gate 34".
.
Turvatarkastusportilla mustaihoinen mies tiedustelee kaikilta: "Onko teräaseita?" Matalaan laatikkoon laitetaan taas 1) hammastahnan ja shampoon sisältävä läpinäkyvä muovipussi 2) takki, lompakko, avaimet, vyö solkineen (kadotan tänne vyöni lenkin). Perään hihnalle käsimatkatavarani eli reppu.
.
Jonkin matkan päässä seuraa kenkätarkastus! Kengät pois jaloista hihnalle läpivalaisuun. Sitten käytävä kohti "Gates 1-99", ei juuri vähempää kuin sata porttia... Parivaunuinen metrojuna kulkee 3 minuutin välein. Sen ensimmäinen asema kuuluu porteille 1-20. Hetken päästä toinen asema, jolle jäämme, porteille 21-39.
.
Perillä on väljiä odotustiloja, kokolattiamatto, tyhjiä pehmeitä penkkejä. Tilaisuuden tullen vaihdan automaatissa 4 kpl turhia 5 pennyn kolikoita kahdeksi 10 eurosentin kolikoksi. Kurssitappiota kyllä.
.
Paljon tilaa, ja aikaakin, nukahtaa klo 04-05:35. Torkahdan, kunnes matkakumppani herättää minut. Hätkähtäen pomppaan pystyyn. Yleisö ympäröivillä penkeillä katselee ja hymyilee. Lähdemme jonottelemaan portille numero 34. Siellä lukee: "...palveluksessanne, mutta 4 kieltoa: väkivalta, uhkaileminen, loukkaava kielenkäyttö, juopumus."
.
Muodostan ensimmäisen yleiskuvani portugalilaisista, joita lähes kaikki odottavat Portoon menijät ovat: tummahkoja, karkeapiirteisiä, keskimäärin pienikokoisia, naiset n. 150-160 cm, miehet n. 160-170 cm. Kasvojen juonteita ja korvien lävistyksiä. Vuosisataista maurien verensekoitusta.
.
Portoon on portinavaus klo 6:35 ja Tampereelle jo klo 6:10, yhteisporteilla 33 ja 34, joten suomea puhuviakin matkustajia on lähistöllä. Portti suljetaan hetkeksi Tampereen ja Porton väliajalla. Boarding-kortti ja passi näytetään portilla.
.
Ryanairin lentokoneessa Stansted-Porto asetun riville 9, vasemmalle ikkunalle. "Your Attention" - kuulutus: "Kiirehtikää istumaan. Älkää vielä kiinnittäkö istuinvöitä." Matkustajia "King, Pagan ja Oliveira" pyydetään tulemaan etuosaan, ja sitten kolme ihmistä kulkee sinne.
.
Stuertti esittää kieli poskessa virnuillen turvallisuusohjeiden koreografian: "Turvavyö kiinni click, turvavyö auki clack! Happinaamari päähän, pelastusliivit ylle." Tässä koneessa onkin 3 stuerttia ja 1 lentoemäntä (matkan muilla kolmella lennolla 4 lentoemäntää). Briteiltä koko henkilökunta näyttää, kuten lentäjätkin kuulostavat, säätiedotuksineen.
.
Nousuun rutinoituu, vai eikö sittenkään. Klo 7:04. Rullataan kiitotien päähän, valot pois, nousu. "Jouluvalonäytelmä" ulkona. Komeita kaarroksia pohjoisesta länteen. Valopisteiden maailma nousee ylös. Korvat lukkoon. Kova kohina palaa taas. Pientä vaappumista, tärinää. "Pitäkää istuinvyöt yhä".
Torkahdan tunnin lentokoneessa, virkistää sekin, kunnes 08:22 aurinko hehkuu upeana valkoisten pilvien yläpuolella lennettäessä.
.
***
PORTOON laskeudutaan valoisaan aikaan klo 09. Ikkunasta näkyy tilkkutäkkimäisen erivärisiä peltoja, kumpuja, tummanvihreitä pinjametsiä, tiilikattoisia omakotitaloja, sinisiä uima-altaita.
 .
Francisco Sa Carneiron lentoasema on uutukaisen moderni, miellyttävän väljä, rauhoittavan hiljainen. Käymälät hohtavat siisteyttä, seinällä onkin diplomi: Portugalin siistein käymälä -kilpailun voittaja.
.
Passintarkastus: tumma tiukka mies katsoo, ei sano mitään. Pyörimme terminaalissa, valokuvia, käymälässä on varalta hyvä käydä.
.
Automaatit myyvät metrojunalippuja. 4 vyöhykettä: 1,35 euroa, sekä 0,50 euron maksu etäluettavasta uudelleen ladattavasta pahvikortista. Junan tai pikaraitiovaunun lähtöä odotellaan klo 10:05 asti, kuski käy tupakalla. Rata kulkee vuoroin maan alla, maan tasalla tai maan yläpuolella.
.
Sininen metrolinja E, viides ja uusin. Moderni siisti vaunu, väljää ja hiljaista. Maanpinnalla ohi Porton esikaupunkien, jotka voisivat hyvin olla Helsinkiäkin. Kaikilla pysäkeillä on lippuautomaatti ja jokaisella näkyy olevan vartijakin, paljon työllistetään virkaväkeä.
.
Bolhaon metroasemalla sukellamme maan uumenista ulos jo eksoottisempaan, vuosisataiseen muotorikkaaseen arkkitehtuuriin. Seuraa pientä hakemista, missä oikein ollaan, sillä kadunnimikilpiä ei löydy kaikista kulmista vaan suurpiirteisemmin silloin tällöin. Ohi Bolhaon Kauppahallin - Helsingin kaltainen. Kadut mutkittelevat, aukioilla komeilee ratsastajapatsaita.
.
Sao Benton rautatieaseman hallissa on hienosti kuvitetut siniset azulejos-kaakeliseinät. Automaatit myyvät Urban-junien vyöhykelippuja, 70 km Aveiroon maksaa vain 1,95 eli alle kaksi euroa. Aveiroa varten on oma tekstitetty painonappi, helppo käyttää! Juna kulkee kerran tunnissa, seuraavat lähtevät 11:20 ja 12:20.
.
Keltainen, väljä ja miellyttävä juna. Hieno sightseeing-kierros Portossa jokirantanäkymin (korkealta jyrkät rinteet). Ensin ajetaan itään pääasemalle Batalhalle, sitten takaisin jokirantaa länteen, mahtavaa siltaa Douro-joen yli ja pitkin joen vartta.
.
Jokaisella pienellä väliasemalla pysähdytään ja virkapukuinen asemapäällikkö, nainen tai mies, heilauttaa punaista lippua veturin edessä. Rata sivuaa merenrantaa ja uimarantoja, joilla hiekkadyynejä, lankkupolkuja, lenkkeilijöitä, tyrskyjä, mahtavia vaahtopäisiä aaltoja. Ohitetaan pieniä kaupunkeja, kuten laimea Ovar. Ollaan Portugalissa.