Sotaveteraanisukupolven taistelu itsenäisyyden ja vapauden puolesta synnytti suomalaisia niin Väinö Linnan romaanina kuin Edvin Laineen elokuvaversiona yhdistävän suurteoksen "Tuntematon sotilas".
.
Seuraava yhteinen suurkokemus oli maaltamuutto kaupunkeihin, jota kuvasi vaikkapa Kalle Päätalo. Sairaudetkin yhdistävät kansaa ja Inkeri Kilpinen antoi näytelmälleen nimen "Tuntematon potilas".
.
Tavallisten suomalaisten omaelämäkertojen keskeiseksi aiheeksi nousi oman asunnon maksaminen, josta Kari Hotakainen kirjoitti "Juoksuhaudantien". Sitä ennen hän kirjoitti oman auton hankkimisesta.
.
Keihäsmatkojen, Spiesin, Vingmatkojen, Tjäreborgin, Aurinkomatkojen ynnä muiden 1960-luvulta alkaen vauhdittamasta matkailuvillityksestä en muista lukeneeni suurteosta, joten siinäpä olisi käyttämätön aihe: "Tuntematon turisti". Odotellessa kokeilen aloittaa itse :)
.
.
1. ASIAAN, AASIAAN
.
Jatta soitti minulle lauantaina ja sanoi suunnittelevansa etelänmatkaa. Hän oli perinyt rahaa ja aikoi heti maksaa pois velkansa sekä matkustaa jonnekin kaukoitään. Ennen kuin perintö hupenisi tupakkaan ja Lapin Kultaan.
.
- Mä inhoan talvea! Enkös jäänyt sulle tuhansia velkaa Interraililta ja jälkeenpäin?
.
- En ole koskaan muistellut sellaista. 1505,50 markkaa.
.
- Ajattelin nyt, että voisinko kuitata velat korkoineen tarjoamalla ilmaisen kaukomatkan? Jos vielä katsoisit joinakin iltoina Ellaa ja Millaa, että voisimme Nassen kanssa viettää myös eksoottista yöelämää? Haluan kuitenkin ehdottomasti rakkaat tyttäreni mukaan.
.
- Oho... Mikä olisi matkakohde?
.
- Voisithan mennä Matkamessuille hakemaan ideoita ja esitteitä. Ei arabimaita paitsi Egypti. Nasselle kävisi jo Lontookin, mutta mä haluan lämpimään. Vaikka Thaimaahan. Tai Vietnamiin.
.
Taustalta kuului Nassen välihuuto: - Goa! GOA!
.
Jatta oli sairaanhoitaja, Nasse oli Jattaa 13 vuotta ja minua 8 vuotta vanhempi entinen merimies ym, kirjallisesti ja taiteellisesti sivistynyt reilu jätkä, joka hoiteli näyttelyiden pystytyksiä ja joi olutta kulttuuriväen kanssa, taiteilijoiden hyvänä kamuna. Hänellä oli maalarien lahjoittamia tauluja seinillä ja kirjailijoiden omistuskirjoituksia eräissä hyllyjensä tuhansista kirjoista. Perheeseen kuului kaksi leikki-ikäistä lasta.
.
Viikon päästä puhelusta hikoilin kolme tuntia Helsingin Matkamessuilla tuhansien paksukaisten tungoksessa. Hansu Hanhen näköiset löntystelijät näyttävät harrastavan matkailua liikunnan sijasta. Täytin kymmeniä kilpailulomakkeita ja toivoin, että minulla olisi ollut osoitteellani varustettuja tarralappuja tai nimileimasin. Maksoin itse 45 markan messulipun monien muiden täytellessä portilla ilmaisia kutsukortteja. Ostin 25 markan päiväristeilyn Tallinnaan.
.
Raahasin kuusi kiloa kiiltäviä eksoottisia matkaesitteitä Jatan ja Nassen perheasuntoon Töyrynummen puuseinäiseen opiskelijakylään. He olivat vastassa kuistillaan polttamassa tupakkaa.
.
- Tahiti, Vanuatu, Tuvalu, Joulusaari? Pääsiäissaarelle kivikasvoja moikkaamaan? ehdotin.
.
- Ai mitä kivikasvoja? Tota, jos ei mitään hirveän kallista...
.
- GOA, painotti Nasse.
.
- Aku-Aku, Akujoki tai Akureyri, ehdotin. Lapsuuden sarjakuvalehti vaikutti jotenkin.
.
Tapani mukaan join vain litran olutta, kolme pullollista. Tuntuivat sopivasti päässä. Halusin säästää Jatan ja Nassen varastoa, vaikka Nasse hakikin vähän väliä jääkaapista uusia pulloja, ihan vain minua varten.
.
Nasse joi tänäänkin, kuten joka kerta, kaiken mikä minulta säästyi. Tyhjien pullojen luvuksi karttui noin 24, otinpa minä tai en. Kukaan ei koskaan muistaisi kieltäymystäni ja kohtuullisuuttani. Pikemminkin olisin tulevana aamuna olut-hävikin tekosyy ja syntipukki, Hessu!
.
Kerroin koonneeni kalenterin, joka kohottaa vuoden jokaisen päivän merkkipäiväksi. Kirjoitin arkisin, päivin tai öin, digitaalisia kirjoja tietokoneisiin, disketeille ja cd-rompuille. Pakkasin tietoa uusiin astioihin, kuten radion tiedeohjelmassa toimittaja Kauhanen keksi määritellä.
.
- Loistava idea! Tästä lähtien löytyy jokaiselle päivälle syy juhlimiseen. Olemme etsineet sellaista toisinaan vaikka mistä.
.
- Tänään 20. tammikuuta on Fellinin syntymäpäivä sekä Johnny Weissmullerin ja Audrey Hepburnin kuolinpäivä. Hessu-piispa surmattiin tasan 840 vuotta sitten Köyliönjärven jäällä.
.
- Tänään lauantaina juhlitaan Saturnusta, sunnuntaina Aurinkoa, maanantaina Kuuta, tiistaina Marsia, keskiviikkona Merkuriusta, torstaina Toria eli Jupiteria, perjantaina Freijaa eli Venusta.
.
- Saturday, Sunday, Måndag eli Montag... Tiistai on italiaksi Martedi, keskiviikko ranskaksi Mercredi, torstai espanjaksi Jueves. Perjantai on Fredag eli Freitag tai ranskaksi Vendredi, selitin kalenteriani.
.
- Eilispäivänä 19. tammikuuta syntyivät Watt, Comte, Poe ja Cezanne. Huomispäivänä 21. kuolevat Lenin, Orwell ja Helismaa. Ylihuomenna 22. ilmestyvät Bacon, Byron, Strindberg ja Haavio.
.
- Ota lisää olutta, ehdotti Nasse ja lähti Jatan kanssa ulos tupakalle, kuten tapansa oli puolen tunnin välein. Kuulostikohan työ liian hauskalta, ehkä harmitti. Minut yllätti heidän työnsaantinsa Helsingistä, heidän muutettuaan suinpäin päähänpistosta Turusta pääkaupunkiin, sen jälkeen kun olivat keränneet porttikiellot liian moneen ravintolaan.
.
- Lue taas mulle, tuli minulta pyytämään lähes 4-vuotias Ella ja ojensi Andersenin satukirjan. Heti kuullessaan tarinan alkavan keskeytti myös lähes 6-vuotias Milla omat touhunsa lastenhuoneessa ja kiiruhti toiseen kainalooni kuuntelemaan ja katsomaan piirroskuvitusta.
.
Olin nähnyt Nassen ja Ellan ensimmäisen kerran kaksi vuotta aiemmin, pian myöhästyttyäni perheen muuttotalkoista. Osoitteeseen viimein ehtiessäni olin huomannut ikkunasta kurkistaessani tavaroiden olevan jo paikoillaan ja talkooväen nauttimassa virvokkeita. Tutuntuttu 120-kiloinen entinen yövartija ja myöhempi varatuomari Keijo istui leveimpänä pöydän päässä. Niinpä olinkin kääntynyt huomaamattomasti tieheni, etten olisi joutunut kuulemaan "Keijun" loppumattomia vitsailuja sopivasta ajoituksestani.
.
Tavatessani perheen toisella yrittämällä, talkoopäivän jälkeen, oli minulle jo ennestäänkin tuttu Milla heti hyörinyt ympärilläni vilkkaan iloisena:
.
- Jippii, jippii! Kiva kun on vieraita, kiva kun Hessu tuli!
.
Ella oli silloin vilkaissut hänelle vielä tuntematonta minua välinpitämättömänä, tutti suussa, kuin ajatellen, että käyhän noita vieraita ajoittain, turha sellaisista on enempi perustaa.
.
Kuitenkin vähän ajan päästä Ella oli mennyt lastenhuoneeseen ja alkanut raahata sieltä sylissään mahdollisimman suurta satukirjaa. Ei vähä mitään, tällä kertaa. Ella oli tullut hymyillen suoraan minua kohti ja paukauttanut oikein ison jättikirjan polvilleni sanoen lyhyesti vain:
.
- Lue mulle! Syliin!
.
Minä olin lukenut ja lapset olivat pitäneet siitä ja pyytäneet, että Hessu tulisi joskus lastenvahdiksi.
.
- Kyllä se tätikin kelpaa, mutta mieluummin kuitenkin Hessu, koska se on kiva! Milla perusteli.
.
Jatan ja Nassen säännöllisten tupakkataukojen välissä söimme kotitekoista pizzaa, tuoreita sämpylöitä ja pannukakkua.
.
Pian lasten uinahdettua myös Jatta väsähti ja lähti nukkumaan. Nasse esitteli minulle tusinannen kerran tuhansien äänilevyjen kokoelmaansa, kuten kysymääni Emerson, Lake & Palmeria, ja soitti Lennonia, Trafficia ja Yoko Onoa.
.
- Yoko Onon tuotannosta vaietaan järjestelmällisesti, kuin sitä ei olisikaan. Niin moni vihaa Onoa, koska sen katsotaan hajottaneen Beatlesin, väitti Nasse.
.
- Sama kohtalo kuin Oksasella, August Ahlqvistilla. Vaikka olisi hyviäkin tekstejä, niitä kartetaan kuin ruttoa, koska muistetaan tuhonneen Aleksis Kiven elämän, arvelin.
.
Katselin Nassen levyhyllykköjä ja ajattelin, etten muista 13 vuoden tuttavuuden ajalta Jatan kuunnelleen ikinä musiikkia. Paitsi kummallisia israelilaisia itkuvirsiä, joita hän ulvotti Kilonrinteessä Espoossa läpi yön, niin että naapurit hakkasivat seiniä ja tulivat päivällä ovelle valittamaan.
.
- Mistä musiikista Jatta pitää, kysäisin.
.
- Siinäpä se, ei mistään! sanoi Nasse apeasti ja vaihtoi uuden levyn soimaan.
.
Samassa Jatta heräsi ryminällä makuuhuoneessa ja oven auki paukauttaen ryntäsi yöpaita lepattaen sulkemaan stereot.
.
- Lopeta jo nyt atana se Yoko Onon vinguttaminen läpi yön. Kukaan saa nukuttua.
.
- Kun Hessun kanssa halutaan kuunnella.
.
Nasse väänsi stereot takaisin auki ja volyymin täysille. Kiiruhdin perään hiljentämään äänentoiston minimiin.
.
Jatta hyökkäsi raivokkaasti Nassen kimppuun ja huitoi ja läpsi ja löi. Pariskunta tappeli. Nasse oli passiivinen, enemmän humalassa ja puolustuskannalla. Jatan yöpaita värjäytyi dramaattisesti vereen. Ei se ollut Jatan verta. Nassen silmäkulma oli auennut iskusta. Pariskunta huusi toisilleen:
.
- Ala häipyä!
.
- Vuokra maksetaan huomenna.
.
- Kukahan maksaa.
.
- 2700.
.
- Voit hakea lapset huomenna.
.
Milla paukautti lastenhuoneen oven auki ja huusi:
.
- HILJAA! Olkaa hiljaa! Mä en saa nukuttua!
.
Vanhemmat hiljenivät heti, hyssyttelivät, rauhoittuivat ja hipsivät hiljakseen nukkumaan.
.
- Harmi kun Milla heräsi, Nasse pahoitteli.
.
- Joonatan asuu yläkerrassa, mutta sen perhe ei kyllä ikinä valita mistään.
.
Sovimme palaavamme matkasuunnitelmiin toisena ajankohtana.
.
.
2. ILMAISEKSI TUKHOLMAAN
.
Monikesäinen eräretkitoverini Helena, nuori sairaanhoitaja, soitti minulle aamulla yllättäen:
.
- Luitko Hesarin? City-Marketista saa ilmaisia lahjakortteja Vikingin risteilyille Tukholmaan. Vanhempani kävivät jo aamuvirkkuina hakemassa muutaman ja nyt olen matkakaveria kyselemässä. B-hytti kahdelle tai vaikka neljälle, lähtö Helsingistä kello 17.
.
Ehdin Katajanokan satamaan viittä vaille viisi ja Helenalla oli jo molempien maihinnousukortit kädessään. Sataman ja laivan pitkien käytävävaellusten jälkeen vetelimme magneettikorttiavainta hytin 5208 lukossa eestaas, kunnes vihreä valo viimein välkähti ja kahvan saattoi painaa alas, jotta ovi avautui.
.
Vuonna 1985 rakennetulla punakylkisellä Mariella-laivalla oli 2700 matkustajapaikkaa, joista hytissämme kaksi alinta petiä makuuvalmiissa asennoissa ja kaksi muuta ylempänä käännettyinä seiniä vasten. Että pyyhkeet löytyvät sängystä muistan aina vasta kylpyhuoneessa.
.
Laivan elokuvateatteri konferenssikannella 8 mainosti kahdeksan eri filmin ohjelmistoa, parittomin tunnein, lippuhintaan 27 markkaa.
.
Kaikki Vikingin laivat oli kastettu ella-päätteisiksi, kuten Turella, Rosella, Cinderella ja Amorella. Olin osallistunut uuden suuren lippulaivan nimikilpailuun ja kokenut heureka-elämyksen keksittyäni ehdotukseni Viking Seaking, suomeksi Viikinkipäällikkö. Olin tiennyt heti varmasti voittavani.
.
Hytissämme olisi nukuttu jo keskiyöstä seitsemään, jos se olisi onnistunut. Sillä naapurihytissä ja käytävälle melskattiin pikkutunneilla.
.
- Sini tuu jo... Sulla on kaikki meidän rahat! Baari menee kii! Mä istun tähän oven eteen oottamaan kunnes sä tuut. Sä vaan paat siellä sitä kundii! SINI tuu nyt! Sini!!!
.
- Minun nimeni on Mika Salonen! kuului hyttikäytävässä joku alaikäinen herrasmiesharjoittelija esittäytyvän nuorille tytöille, juopuneella äänellä.
.
Helenan kanssa nautimme kolmenkympin aamiaisen keulan ikkunapöydässä, ruotsalaisen pariskunnan vieressä. Lähdimme satamasta vaihteeksi Nackan suuntaan kaakkoon ja verkkoaidan reiästä. Emme jaksaneet kuitenkaan nousta viereiselle Fåfänganille, vaan kuljimme rautatien alitse ja portaita Åsögatanille, ohi hiljaisten puutalojen, kohti Medborgarplatsenia, Södra Stationia, Söderin kauppahallia, saneerattua entistä tavara-asemaa, pienoisveistoksia.
.
Hornsgatanin lastenkirja-antikvariaatissa näin Anthony Buckeridgen rakastettuja nuortenkirjoja, Jenningsejä. Ajoimme metrolla (56 kruunun turistikortilla) Zinkensdamista valtavalle Yliopistolle, jonka kasvihuone oli liian pitkän kävelymatkan päässä. Palasimme Östermalmin torille, kävimme toisessa värikkäässä kauppahallissa ja Helena söi Clockin hampurilaisen. Minulle riitti vielä runsas aamiaiseni laivalla.
.
Djurgårdenin raitiovaunu oli harmikseni lopettanut ajonsa talvikaudeksi. Vietimme tunnin Välimerenmaiden museossa, katsellen Kyprosta, Egyptiä ja kultahuonetta. Kävimme sanomalehtien erikoismyymälässä PressStopp ja ajoimme bussilla 43 Söderiin Medborgarplatsenin kirjastoon, josta lopulta kävelimme laivalle Fjällgatanin avaran näköalaterassin kautta.
.
Laivassa menimme Bistroon syömään 55 markalla. Pari nuorta opiskelijapoikaa kehui aikataulutettua systeemiään, jolla he kulkivat runsaan viikon ajan edestakaisin Vikingin laivoilla ilmaiseksi, käyttämällä marketista keräämiään ilmaisia lahjakortteja. Helena kertoi, että hänellä jäi toisia lahjakortteja käyttämättä, kun ei tullut mieleenkään lähteä yhtä useammalle matkalle... Minä puolestani olin kyllä menossa toiselle laivamatkalle, josta olin jo maksanut 25 markkaa.
.
.
3. OSTOKSILLE TALLINNAAN
.
Nukuin kahdesta kuuteen, kunnes sisäinen kelloni herätti. Georg Ots -laiva lähti Länsisatamasta puoli yhdeksältä. Satamatyö viivästytti Tallinnaan saapumista puoli yhteen.
.
Tallinkin laiva oli ollut remontissa pari kuukautta. Verovapaata myymälää laajennettiin, kuinkas muuten. Ulkokansilla oli jäätä, liukasta, vettä, pakkasta ja hienoinen lumisade, kun katselin yksikseni Eiraa ja Viaporia.
.
Sisälle säilytyslokeroiden nurkalle oli jäänyt kolme tyhjää tuolia, kunnes saapui kolme koululaista, joista yhdellä oli mukanaan biologian oppikirja. Peräkannen portaikossa oli yhä kaksi vapaata tuolia. Virolainen henkilökunta juoksenteli edestakaisin niissä portaissa - naiset näyttivät söpöiltä minihameisissa virkapuvuissaan. Välillä luin Suomen Kuvalehteä.
.
Satamassa kävelyrampin pää liukui raiteilla laivan kylkeen. Ihmiset tungeksivat passijonoihin. Pakkasta oli neljä astetta ja kaduilla lunta, lumisohjoa ja liukasta. Raitiovaunujen ikkunat olivat likaisia.
.
- Mitä virolaiset tekevät kun lumipyry tukkii tiet ja kadut?
.
- Odottavat kevättä, että aurinko sulattaa lumet pois!
.
Vaelsin Lai-katua ja Pitkää Jalkaa vanhan kaupungin halki, käväisin valleilla ja Patkulin portaiden yläpäässä. Menin sisään jyhkeään kansalliskirjastoon ja jätin mainoksia suomalaisista digitaalisista kirjakokoelmista CD-rompuilla, tiedon uusissa astioissa. Levitin kotoa tuomiani lehtiä, kuten Suomen Kuvalehteä, vapaaseen jakeluun, kuten tapanani matkoilla oli.
.
Katsoin näyttelyn Viron Kummituskartanoista ja ostin Walt Disneyn tuoreen sarjakuvalehden "Miki Hiir" sekä kalenterin. Lahjoitin kolikoita Unicefin lippaaseen. Näin kerjääviä mummoja päät painuksissa ja käsi tai avosuinen hattu ojossa. En ollut nähnyt sellaista vielä missään ennen.
.
Aia-kadulla leipärahaa minulta kysyneelle naiselle annoin kolikon ja hän vastasi:
.
- Liian vähän! Ei riitä!
.
Olisin kävellyt kauas etelään, vaikka Nömmeen asti, mutta en jaksanut kahlata hangessa ehkä liukastella hiekoittamattomilla jäillä. Vietin aikaani Kuparissa ja muissa kirjakaupoissa ja ostelin sarjakuvia.
.
Ostin katukioskista Jatalle ja Nasselle lahjaksi kartongin tupakkaa 110 kruunulla. Ostin vodkaa, likööriä, Hellaksen minttusuklaata, sekä 24 tölkkiä olutta. Väike-Karjan Konsum-kauppa oli ehditty lopettaa parin kuukauden poissaoloni aikana.
.
Illan pimetessä kävelin satamaan. Luin laivassa Tallinnan Ehtoolehden ja kulutin verovapaassa myymälässä tuntikauden. Tyttöystävänsä hyssyttelystä huolimatta johtaja Uuno Turhapuron ääntä matkinut nuorukainen aukoi itselleen tietä juomahyllyköiden välissä:
.
- Ja herra siellä edempänä edennee nyt pikkasen ripeämmin käytävää, hopi hopi, kiitoksia!
.
Helsingissä linjan 15 nivelbussi täyttyi äärimmilleen, mutta kolmen minuutin päästä oli lähdössä seuraava.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti