tiistai 7. maaliskuuta 2017

558. Sachsenhausenin keskitysleiri, Oranienburg

Tiistaina 22.11. puoliltapäivin Brandenburgin pääkaupungissa Potsdamissa (Berliinin naapurissa) meille tuli kiire ehtiäksemme ajoissa Oranienburgiin ja entiselle Sachsenhausenin keskitysleirille, joka sulkeutuisi turisteilta kello 16:30.
.
Laskin aikataulun: perille olisi ehdittävä viimeistään klo 16, kävely Oranienburgissa kestäisi varmaankin arviolta puoli tuntia, ja juna S1 lähtisi Wannseesta kohti Oranienburgia klo 13:55. Wannseehen ajoimme ensin junalla S7 kolme pysäkinväliä takaisin kohti Berliiniä. Kestäisiköhän junamatka Berliinin laidalta toiselle laidalle yli tunnin? No kyllä kesti!
.
.
1) ORANIENBURG.
Saavuimme junalla pikkukaupunkiin tiistaina 22.11. klo 15:20. Keskitysleirin piti olla koillisessa. Kävelimme juna-aseman viereistä katua pohjoiseen ja tiheästi tulikin vastaan eri risteyksissä opasteviittoja turisteille, mm. keskitysleirimuseoon. Viitta radan alitse itään, sitten pitkää kauppakatua ja Netto-kaupan kulmalta viitta osoitti pohjoiseen, sitten uusi viitta itään.
.
Vastaamme käveli toisinaan turistiryhmiä, joissa vaikkapa puoli tusinaa espanjan puhujia. Paikallisbussi kulki vain kahden tunnin välein, välimatkaa oli 2 km, minkä kävelisi kai 20 minuutissa. Matkan edetessä asutus muuttui pientalovaltaiseksi. Miten natsien keskitysleirin läheisyys mahtaa vaikuttaa asunnonhintoihin?
.
.
2) SACHSENHAUSEN.
Keskitysleiri löytyi lopultakin helposti, eksymättä, viimeisen tien päästä. Muurit piikkilankoineen ympäröivät. Alueelle pääsi vain "vastaanottokeskuksen" rakennuksen kautta, jossa museoesineiden vitriinejä ja jaossa esitteitä. Vapaa pääsy, ei pääsymaksua. Ulkoilmassa sitten pitkä kiertäminen vastapäivään muurin ympäri, ohi mm. sotilaiden parakin, kunnes eteen tuli sisäänkäyntiportti itse leirille.
.
Arbeit Macht Frei, täälläkin. Iso kolmionmuotoinen ulkokenttä. Etäälle oli pystytetty suuri muistomerkki. Viitisen vankien parakkia oli yhä jäljellä ja loput, tuhoutuneet parakit, oli merkitty maastoon kivivyöhykkeinä. Kiersimme aluetta myötäpäivään. Oli kylmäävää kävellä sisällä parakkien lattioilla ja kuvitella niiden alkuperäisiä kulkijoita.
.
Parakkeihin oli sisustettu näyttelyitä. Kurjat vanginvaatteet. Taitavat juutalaiset saivat pakkotyönä väärentää ulkomaiden valuuttoja! Vartiotorneja. Muurin takana oli kuoppa, jossa suoritettiin vankien ampumisia. Tuhkaamispaikat ruumille.
.
Marraskuun aurinko alkoi laskea. Vierailijoita oli paikalla jonkin verran, me olimme aivan viimeisiä poistujia klo 16:25, muutamia minuutteja ennen sulkemisaikaa.
.
Pimeällä kävelimme Oranienburgin keskustaan, mutta reitin muistimme tulomatkalta. Pikkukaupungin keskustassa, junaradan alitettuamme, lähdimme pääkauppakatua länteen parin korttelin verran. Myymälöitä oli paljon, mutta yhtään kitarakauppaa ei tullut vastaan. Käännyimme pohjoiseen hiljaisemmalle tielle ja palasimme pitkin pimeitä asuntokatuja itään kohti juna-asemaa.
.
Seuraavaa junaa S1 Oranienburgista Berliiniin joutuisi odottamaan 25 minuuttia klo 17:n jälkeen. Paikallisjuna RE taisi lähteä jo klo 17:05. Jäimme junasta Berliinin Oranienburger Strasselle (!), joka oli vanhan juutalaisasutuksen keskus. Katsoimme suuren Uuden Synagogan valaistun kupolin ja palasimme katua luoteeseen Friedrichstrasselle, josta jatkoimme Chausseelle hotelliimme 'City 54'.
.
.
3) RAITIOVAUNU
linjalla M6 tuli kokeiltua keskiviikkoaamuna 23.11. (Aiemmat kulkuvälineemme Berliinissä juna, metro ja bussi). Lähdimme hotellista klo 8:15, ostimme päivälipun metroasemalta, kiersimme hotellin korttelia myötäpäivään itään. Lähipysäkkimme ei ollutkaan käytössä, mutta siirryimme läheiselle päätepysäkille.
.
Kulkuneuvon odotusta kesti vielä 20 minuuttia, seuranamme useita muita paikallisia odottajia. Sitten raitiovaunumme hidasteli Chausseella liikennevaloissa ja tietöissä kävelyvauhtia! Jäimme lähelle Alexia (Itä-Berliinin Alexanderplatz), ja palasimme samaa linjaa takaisin. Luovutimme hotellin avainkortit klo 10:50, helposti ilman muodollisuuksia, ja lähdimme lopullisesti tiehemme tavaroinemme.
.
.
4) MUSEUM für NATURKUNDE
eli Luonnonhistorian museo oli Invalidenstrassella 2 km:n päässä hotellistamme, 'Hotel City 54':n ja päärautatieaseman välillä. Mainoskupongilla saimme ostaa alennetut liput, 3,50 euroa /kpl. Laukut ja takit piti viedä kellarin naulakkoon. Museon vetonauloja olivat Euroopan suurimmat dinosaurusten luurangot keskisimmässä hallissa. Sivusaleissa oli täytettyjä eläimiä, dioraamoja, linnunsulkien vertailuja, suurennettuja hyönteisiä, sekä dinosauruksia pienempiä luurankoja.
.
Koululaiset juoksentelivat museossa ja tekivät piirtämistehtäviä. Portaikossa yläkerrassakin jatkui avaruusaiheinen näyttely. Erityisessä "ilmastoidussa huoneessa", johon pääsi kahden virkailijan vartioiman välihuoneen kautta, kuin kanavan sulun välityksellä, oli tuhansittain spriihin säilöttyjä pieniä eläimiä. Menimme sinne muutamien koululaisten joukossa.
.
.
5) KU'DAMM.
Ajoimme HBF-pääasemalta junalla Zoo-asemalle. Etsimme Tegelin lentokentälle kuljettavien bussien X9 ja 109 pysäkin. Erosimme Eläintarhan portilla, jossa matkatoverini aikoi ostaa 13 euron sisäänpääsylipun.
.
Kävelin pari kilometriä pitkin Kurfürstendammia eli Ku'damm -kauppakatua etsien kuuluisaa tavarataloa KaDeWe'a, joka sitten olisi ollutkin eri kadulla, vasta Ku'dammin mutkajatkeella nimeltä Tauentzienstrasse. Löysin Ranskan kulttuurikeskuksen elokuvateatterin Kino Parisin. Pari poliisia juoksi ohitseni, mutten tiedä minkä perässä. Ostin kioskista 40 centin postikortteja. Olisi pitänyt ostaa enemmän, kun en myöhemmin löytänyt mistään muualta yhtä kauniita tai halpoja.
.
Ajoin maanalaisen linjalla U9 Leopoldplatzille ja vaihdoin U6:een, kun etsin Oranienburger Strasselta kaupunginkirjastoa, johon laittaisin toisen Suomesta tuomani Aku Ankan. Tutkin kadun ja viereisen puiston, mutten löytänyt kirjastoa (sillä sepä onkin kartankin mukaan Oranienstrassella!) Suuri synagoga oli kahden tai useamman poliisin vartioima. Rakennuksen vieressä oli putkityömaa.
.
.
6) RENGASLINJA.
Päätin kiertää vielä koko kaupungin ympäri (vastapäivään) rengasrataa S42 (myötäpäivään kulki S41). Se oli kohorata katutason yläpuolella, mutta harmikseni marraskuun pimeys laskeutui jo ennen ajomatkani puoliväliä. Koko kierros kesti tunnin, ajoin vielä yhden pysäkin yli lähtöpaikastani, Weddingistä Westhaveniin, vaihtaakseni metrojunalle U9, jolla pääsin Zoo-asemalle klo 17:30.
.
Jätin junalaiturin penkille suomalaisen Aku Ankan. Tutkin lehtimyymälää ja ostin sarjakuvalehti Paavo Pesusienen saksankielisenä eli "SpongeBob Schwammkopfin", mikä maksoi 2,70 euroa Saksassa. Kävin katsomassa mitä jättämälleni Akulle kuului, se oli siirtynyt reunatuolilta toiselle, viiden istuimen rivin tyhjälle keskimmäiselle. Takakannen Pocahontas näkyi nyt ylös päällimmäisenä.
.
Kello 17:55 lähdin tapaamani matkatoverin kanssa bussilla X9 lentoasemalle. Vain bussin etuovi oli aluksi auki, mutta kuljettaja avasi turistille takaovenkin, josta mekin menimme sisälle. Matkalippuja ei Berliinissä kerta kaikkiaan tarkastettu koskaan missään, eivät kuljettajat eivätkä tarkastajat. Konduktöörejä ei näkynyt. Lienee maksumoraali korkea saksalaisilla, kuten sveitsiläisillä! Kyllä ihmiset ainakin koko ajan näyttivät asioivan lippuautomaateilla!
.
Bussi X9 ajoi 20 minuuttia perille lentoasemalle, jossa klo 18:20 siirryimme C-terminaaliin. Air Berlinin lento Helsinkiin oli lähdössä vasta klo 21:25, joten aikaisina saimme odotella tunnin penkillä istuen vielä ennen lähtöselvityksen alkuakin. Ulkona oli kuitenkin jo pimeää.
.
.
7) KAUPUNKIKUVA
on Berliinissä varsin rosoinen. Siellä on valtavasti rakennustyömaita ja yhä myös tyhjiä tontteja sodan pommitusten ja DDR:n Itä-Berliinin ympäröineen vankilanmuurin jäljiltä. Runsas moderni rakennustaide on Berliinissä upeinta, vanha arkkitehtuuri rumempaa ja DDR:n neuvostoarkkitehtuuri ruminta.
.
Berliinin liikenne toimii kutakuinkin loistavasti. Metrolinjat kulkevat neljän minuutin välein. Lippuautomaatit löytyvät kaikilta pysäkeiltä. Päivälippu Tageskarte AB-vyöhykkeille maksoi vain 6,30 euroa, ABC-vyöhykkeille 6,80 euroa. Kaksi tuntia voimassa oleva kertalippu maksoi 2,30 euroa.
.
"Euroopan vihrein suurkaupunki" Berliini on kooltaan noin 30 km kertaa 30 km eli 880 neliökilometriä (8 kertaa Pariisin kokoinen), viidenneksen isompi kuin Suomen pääkaupunkiseutu yhteensä (Helsinki 185 km2 + Vantaa 241 km2 + Espoo 312 km2 = yhteensä 740 km2). Berliinin pinta-alasta lähes puolet tai 40 prosenttia on järviä, jokia, puistoja ja metsää.
.
Sää suosi marraskuista Itä-Saksan-matkaa, ei satanut, mutta aamulla oli pakkasta. Luonto on paljolti samanlaista kuin Suomessakin, oli vaikeata huomata suurta eroa. Sekametsää, kuten Tiergartenin puistokin, jossa tuntui kuin olisi Suomessa. Berliini oli turvallisen tuntuinen suurkaupunki ja väljäkin, harvoin ruuhkainen. Kaikki toimi hyvin. Eli helppo kaupunki turistille.
.
Berliini ei vaikuttanut häiritsevän monikulttuuriselta. Ainakin turkkilaisia luulisin olevan paljon, mutta he eivät erottuneet ihmisjoukosta. Turkkilaisia liikkeitä ja sanomalehtiä näkyi toki. Mustaihoiset olivat harvinaisia, vasta lentokentän virkailijoina huomasin heitä! Arabeja, indokiinalaisia tai romanikerjäläisiäkään en pannut merkille. Vain yksi kerjäävä mies kavereineen Schausseen Netto-kaupan edessä jäi mieleeni.
.
.
8) NÄKEMÄTTÄ
Berliinin matkalla la 19.11. - ke 23.11. minulta jäi ainakin:
a) Kaiser-Wilhelm-Gedächtniskirchen raunio-osa Zoo'lla
(koska kirkko oli parhaillaan remontissa ja paketissa),
b) Hansa-Viertel, Alvar Aallon ym. rakennuksineen,
c) Dahlemin kansatieteellinen museokeskus,
d) Berliinin eläintarha (pääsymaksu 13 euroa),
e) järvet Grünewaldsee ja Wannsee,
f) tavaratalot KaDeWe ja Galeries Lafayette,
g) suuret kirjakaupat.
.
.
9) MITÄ MATKA MAKSOI?
Lennot 142 euroa m/p (Air Berlin) la 19.11. - ke 23.11.
Hotelli 80 euroa/hlö  (4 yötä x 20 eur) 'Hotel & Hostel City 54'
Lennot ja hotelli yhteensä 142+80 = 222 euroa
Muut kulut 86 euroa, matka yhteensä 310 euroa.
.
Kuntabongarin Berliini:
556. Air Berlin, lento Berliiniin
557. Wittenberg ja Potsdam junalla
558. Sachsenhausenin keskitysleiri, Oranienburg

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti