559. Eurolines-bussilla Eurooppaan

Matka linja-autoreittiä: Helsinki - Turku - Tukholma - Trelleborg - Travemünde - Hampuri - Amsterdam - Zeebrügge / Oostende - Dover - Lontoo - sekä
.
Junareittiä: Lontoo - Cambridge - Edinburgh - Glasgow - Carlisle - Chester -Cardiff - Caerphilly - Lontoo.
.
Interreilaamiselle vaihtoehto oli ostaa jostakin yksittäisestä maasta paikallinen muutaman päivän tai viikon junalomalippu, ja mennä kohdemaahan nopeinta tai muuten mukavinta reittiä lentäen, laivalla tai vaikkapa Eurolinesin linja-autolla...
.
.
*
1) SUUNNITELMIA -85
.
Jollei matka ole pakollinen, sitä edeltävät yleensä Toiveet, jotka itävät aikansa, kehittyvät, ehkä toteutuvat myöhemmin?
.
...Matkahaaveet polttivat. Ollapa 'Kilpikonnabussien' reitti:
Tukholma-Köpis-Hampuri-Amsterdam-Pariisi-Lyon-Andorra-Madrid-Lissabon? Välimatkat ajettaisiin öisin! Päivisin klo 8 - 23 tai 9 - 22 saisi olla vapaana ja kokea pikaisesti Euroopan eri äärien suurkaupunkeja.
.
Tai kaipa paras reitti olisi idyllistä idylliin, upean erikoinen reitti, joka olisi muuten hankala järjestää? Suurkaupunkien yhteydet kaipaisivat vain edullisempia junalippuja, kun yöjunat jo on. Kunpa eri maiden rautatieyhtiöt järjestäisivät yhä kiertomatkoja, niin saisivat uusia asiakkaita linja-automatkustajistakin?
.
Oikeastaan on turha valittaa hyvien reittien puutetta. Minkä tahansa reitin saisi aikaan, kunhan kokoaisi ryhmän. Matkatoimistot hoitaisivat käytännön järjestelyt. Kerhojen ryhmämatkoilla on omat kiintoisat teemansa...
.
Jospa lähtisinkin sunnuntaina 8.9. Tukholmaan, jossa olisin maanantain, ellen menisi vasta päivälaivalla. Tiistaiyönä klo 1:45 lähtee Tukholman Norra Bantorgetilta bussi Göteborgiin, hintaan 135 kruunua (1985). Perille se tulee klo 9, ja sitten laiva (DFDS/Tor Line) lähtee klo 10, saapuen Harwichiin Englantiin klo 8:30 keskiviikkona. Juna Lontooseen 11:48...
.
Englannin-laiva maksaa syyskuussa 600 kruunua edestakaisin, bussi Göteborgiin 300 kruunua ja Ruotsin-laiva 200 kruunua, yhteensä 800 mk. (1985)
.
Linja-automatka Tukholmasta Lontooseen maksaisi noin 1000 mk (1985), ajo kestäisi kauemmin, koko ajan samassa seurassa. Perillä 12 päivän Britrail-junalippu?
.
Sitten 1) Lontoo, josta yöjunalla Skotlantiin 2) Edinburghiin, josta illaksi 45 minuuttia Glasgowiin, jossa youth hostel, aamulla 3) Carlisleen 4 tunniksi, Hadrianuksen vallille 1 km Carlislesta pohjoiseen. Sitten Liverpooliin, josta yritän käydä muurien Chesterissä, joka sijaitsee lähistöllä...
.
Illalla klo 22 lähtee Liverpoolista laiva Dubliniin, Irlantiin! (B+T Lines, DFDS myy liput siihenkin, 180 mk edestakaisin). 4) Dublin, jossa maailman hienoin eläintarha, väittää esite. Joen rannat, antikvariaatteja. Laiva tulee klo 7, lähtee taas klo 22, mutta täytyisi siellä ehkä yöpyäkin, voisiko laivan uniin luottaa, ja tullakseen yöpyneeksi Dublinissa. Ehkä bussiretki Kildareen 40 km tai Kellsiin 45 km, jotka idyllisiä paikkoja. Ainakin Worthiin, joka esikaupunki, 15 km. Päivät sattuisivat lauantaiksi ja sunnuntaiksi, jolloin katoliset menevät Irlannissa kirkkoihin?
.
6) Lontooseen aamupäivällä, maanantai. Yöpyminen siellä tai tunnin junamatkan päässä Winchesterissä, joka on historiallinen kaupunki. 7-8) Lontoo, josta yöjunalla 9) Invernesiin, yöjunalla takaisin. 10) Lontoo, Cambridge, perjantai, illalla lähtisi laiva takaisin Ruotsiin, Göteborgiin.
.
Tämä suunnitelma jäi kesken, mutta tilalle tuli toinen.
.
.
**
2) MATKAVARAUS bussiin ja junaan syyskuussa -88.
.
Sanomalehdissä mainostetaan syksyllä uskomattoman halpoja bussimatkoja Lontooseen. "Punaisilla vuoroilla" edestakainen matka vain 790 - 830 markkaa, riippuen lähtöpäivästä, kalliimpi perjantaina.
.
Vuorobussimatkailu Euroopassa on suomalaisille vielä uutta ja harvinaista, sekin houkuttelee. Ja minulla on pitämättä lomapäiviä Tutkimuslaitoksesta. Ehtisin hyvin reissata 12 päivää... olla täyden viikon perillä ja viisi päivää siirtymässä bussissa, kaksi meno-, kolme paluumatkalla.
.
Ostan lippuni Aseman Matkakeskuksesta, josta tulee myöhemmin Forumin Matkakeskus. Se yhtiö sinä syksynä vuorobussilippuja edusti ja mainosti, joten siellä ne tunnetaan ja osataan, arvelen.
.
Kansainväliset linja-autoliput piti tuohon aikaan varata hyvissä ajoin, "viimeistään pari viikkoa ennen lähtöä"! Olen ostoksilla melko myöhässä, edellisen viikon maanantaina, kun haluamani lähtöaika on jo seuraavan viikon perjantaina klo 18 Helsingistä. Mutta eipä se tunnu haittaavankaan, sillä pahoittelematta saan lippuni haluamalleni lähtöpäivälle perjantaiksi 16. syyskuuta.
.
Toimiston virkailija kokoaa Matkaliput vihkoseksi, jossa on 12 kpl lipukkeita matkareitin eri kulkuneuvoille. Lippuja irrotellaan vihkosta matkan eri vaiheissa, ensimmäinen Helsinki-Turku-bussissa, toinen Ruotsin-laivaan noustessa, kolmas Tukholma-Hampuri-bussissa, neljäs Saksan-laivassa, viides Amsterdamiin vievässä bussissa ja lopulta kuudes Amsterdam-Lontoo-välillä. Paluumatkaa varten on lippuvihossa samanlaiset lipukkeet - päinvastaisessa järjestyksessä!
.
Ostan samalla BritRail -junapassin 8 päivälle, se maksaa 550 mk toisessa luokassa. Saan vasta voucherin, joka on vaihdettava perillä Englannissa oikeaan junalippuun. Maksun suoritan heti Suomessa.
.
Matkatoimistovirkailija käy takahuoneessa kirjoittamassa lippuni, omassa rauhassaan ja huolellisesti. Kaikki tulee kerralla kuntoon. Äkkinäisesti kesken kaiken virkailija palaa kuitenkin epävarmana etuhuoneeseen varmistamaan erään seikan:
- Tuota, oletko muuten yli vai alle 26-vuotias?
Nuorempi turisti saisi Britannian junapassin halvemmalla.
.
Viikkoa myöhemmin, lähtöviikon maanantaina, vaihdan valuuttaa - mielestäni runsaasti. Minulla ei ole sitä tautia, että kaikki valuutta olisi tuhlattava perillä, vaan osaan tuoda valuuttaa takaisinkin. Siksi voin varautua etukäteen ylimääräisiäkin kuluja varten. Otan lisäksi vararahaa Suomen markkoinakin mukaan.
.
Nyt vaihdan selvää setelirahaa. Kyllästyin aiemmilla interraileilla pankeissa ravaamiseen jokaisessa eri maassa matkashekkien takia. Lisäksi kauhistuin niistä aiheutuneita isoja ylimääräisiä pankkikuluja! Mutta kaikkein eniten haluan vaivattomuutta.
.
Ostan 140 Englannin puntaa, kurssilla 7,459 markoissa 1044 mk. Ajaessani bussilla monta päivää Englantiin on matkallakin syötävä. Vaihdan 40 Saksan markkaa vajaalla sadalla Suomen markalla ja samoin 40 Alankomaiden Hollannin guldenia vajaalla satasella. (Tarkemmin: 95 mk kurssiin 2,38 ja 84 mk kurssiin 2,11). Lisäksi Ruotsin kruunuja minulla on ennestään parin sadan markan edestä.
.
Käyn Suomen Retkeilymajajärjestössä, Yrjönkadun pohjoispäässä, Helsingin linja-autoaseman vieressä, hankkimassa kansainvälisen retkeilymajakortin 65 markalla. Minulla on ennestään vanha kortti valokuvineen (1983) ja siihen vain liimataan uusi vuosilukuleima-88. Vanha passikuvani kortissa kelpaa hyvin, niinpä ei tarvitse kirjoittaa uutta korttia. Säästän sekä uuden kuvan että 5 mk uusimishinnassa.
.
Aion siis yöpyä Britanniassa retkeilymajoissa. Valitsen hostellit jo Suomessa ennakolta. Valokopioin Euroopan retkeilymajaluettelosta aukeaman Lontoon lukuisista majoista ja kirjoitan ylös osoitteet Edinburghissa, Carlislessa, Chesterissä ja eräissä varapaikoissa.
.
Kopioiden minun ei tarvitse kuljettaa mukanani matkalla kokonaista Retkeilymajaluetteloa - eikä tarvitse ostaakaan sitä. Luetteloita on lainattavissa kirjastoista. Tiedot eivät muutu hintoja lukuun ottamatta usein, ja uusimmat tiedot voi etukäteiskarsinnan jälkeen tarkistaa nopealla vilkaisullakin joko Retkeilymajajärjestön toimistossa tai kirjakaupassa! Vertaan vain äkkiä listaani ja valokopiooni, onko osoitteenmuutoksia tai muita olennaisia eroavuuksia? Ei ole!
.
Kopioin muutamia sivuja matkaoppaista: tarpeellisimpia sivuja, jotka kertovat karttojen tai kartakkeiden kera juuri niistä pienistä kaupungeista, kuten Chesteristä, joissa aion käydä.
.
En viitsi enkä enää ehdi (kun lähden nyt lyhyellä suunnitteluajalla) tilata kaupunkien omien matkailutoimistojen esitteitä. Lontoon kartan olen hankkinut. Sellaisia jaettiin aikanaan runsaasti ilmaiseksi matkatoimistoissakin, jopa suomenkielisinäkin.
.
Ostan viikoksi matkavakuutuksen. Taktikoin hieman: olen reissussa yli viikon, mutta sijoitan alkamisajan (ja siitä seuraten päättymisajan) vasta Suomen ja Ruotsinkin ulkopuolelle, viikon ajaksi. Kunhan olen vakuutettu Ruotsia kauempana, se riittänee?
.
Olen töissä Tutkimuslaitoksessa koko lähtöviikon, kuten edellisetkin. Juoksentelen matkan vaatimilla asioilla ruokatunneilla ja iltaisin. Lähtöaikani matkalle on sujuvasti perjantaina klo 18, heti täyden työpäivän ja kokonaisen työviikon jälkeen.
.
.
***
3) BUSSI Helsingistä Turkuun, perjantaina 16. syyskuuta.
.
Lähdöstäni tulee odotetusti kiireinen. Näinkö minulle käy aina? Työmatkabussini 143x Espooseen matelee Ruoholahden alun moottoritien ruuhkassa. Lähden töistä heti virka-ajan joustaessa klo 15:15, käyn kotona, syön pihvin, peseydyn, sullon kukkaroita reppuun vain, ja sullon takin Sport-reppuun. Hikosin kotimatkalla (kiipesin metron portaatkin) ja hikoan vielä uudelleen takittakin kävellessäni, saapuessani hyvissä ajoin Ruotsin-bussille klo 17:20. On hieman harmillista, jos lähtiessä matkalle on lämmin, koska kylmään ja öihin pitää kuitenkin varautua lämpimillä vaatteilla.
.
Helsingin linja-autoaseman avokentän etelälaidan reunalaiturissa numero 31, Simonkadun Simonkentän alapuolella, ovat peräkkäin ruotsalaisen GDG:n täysin punainen sekä Pohjolan Liikenteen ruskea-valkoinen linja-auto. Sataa vettä! Odottelen pienen hetken ulkona, lähtö hermostuttaa, ja menen sitten sateenvarjoineni sisään GDG:n istumapaikalle numero 22. Laitan isomman Sport-repun hyllylle, mutta pidän pienemmän sinisen eväsrepun käsieni ulottuvilla.
.
Luonnollisestikin valitsen eksoottisemman ruotsalaisen bussin. Ajaisiko se kenties perille asti? Tukholmasta haarautuu kylläkin lauantaina Eurolinesin linja-autoja kohti Euroopan useita eri kolkkia! GDG:n bussissa on vain 45 istumapaikkaa 11 rivillä, (kymmenellä rivillä 2+2 istuinta, yht. 40, takarivillä 5 vierekkäin), istun puolivälissä. Vähitellen kaikkien rivien ikkunapaikat täyttyvät!
.
Automme lähtee hiljakseen liikkeelle klo 18:15, kunhan liput on ensin tarkastettu. Kuljettaja puhuu suomea. Takariveille on kertynyt muutamia äänekkäitä nuoria, reteitä farkkukundeja, (ruotsinsuomalaisia?), jotka kuitenkin uinahtelevat matkalla. Edessäni istuu englanninkielinen tyttö, joka kysyy minulta puhunko eng... - ja sitten, että voiko tavarat jättää Turussa autoon? Yes!
.
Lähtö tuntuu minulle vaikealta. Ajatukseni ovat edelleen kuluneessa työpäivässä Tutkimuslaitoksessa. Tuntuu uskomattomalta, että tällä bussilla olen NYT menossa Lontooseen! Mietin, mistä asti voisin vielä kääntyä takaisin...? Takapenkkien sankareiden äänet häiritsevät, olisiko autossa tuollaista ilmeistä ryyppyporukkaa jopa Lontooseen asti? "Kuningha" on lössin uljaimman liehutukan kutsumanimi.
.
Suomusjärven kunnan Lahnajärvellä pysähdytään peräti 20 minuuttia klo 19:15-35. Katselen kerrankin hyvällä ajalla Vesipuistoa ja lapsuuteni kesämökkilomasta tuttuja järven vastarannan maalaistaloja, motellin ruokalaa ja kioskikauppaa. Useita muitakin busseja on pihassa ja matkalaisia tungokseen asti. Ilmainen siisti wc. Ulkona alkaa syysiltana jo paleltaa paitahihasillani, huomaan.
.
Ajomatkan aikana tulee pimeä. Alkuun aurinko oli häikäissyt silmiä länteen ajettaessa ja fantastinen sateenkaari oli näkynyt Lauttasaaressa. Turkuun tullaan pimeydessä, Turun linnan esilinna ja muutamat muut valaistut julkisivut vain loistavat!
.
Turun satamaan saavutaan klo 20:55. Liukuluiskaa pitkin siirtyvät ihmiset Vikingin terminaalin toiseen kerrokseen. On ruuhkaa, mutta minä menen syrjäiselle, tyhjälle lippuluukulle. Tyttövirkailija plaraa kokemattoman näköisenä lippuvihkoani ja on repiä väärän lipun! Työnnän äkkiä käteni luukusta sisään estämään häntä ja auttamaan! Tällaista huolellisuutta oli matkustajille teroitettukin lippuvihon ohjeissa!
.
Kierrän odottavan ihmismassan ja soitan puhelinkioskista. Vikingin laivaan aletaan päästää klo 21:10. Poliiseja on paljon valvomassa perjantai-illan vilskettä. "Alaikäisiä raakattiin", kerrotaan myöhemmin Viking Sallyn istumasalongissa, jota minun on vaikeaa löytää. Harhailen ensin 4. kerroksen aulassa, kunnes löydän opasteen - 5. kerrokseen, jossa on kaksikin istumasalonkia.
.
.
****
4) AUTOLAUTALLA Tukholmaan, perjantai-lauantai
.
Laivan lähtö myöhästyy klo 21:40 asti. Rikkivuodon vuoksi!
.
Olen hytitön kansimatkustaja Vikingin autolautalla. Asetun salongin 4. peräriviin ikkunan viereen. Istuimia on 2+3+1 vierekkäin, paitsi perimmäisellä rivillä yhtenäisesti 8. Käytävällä neljän sisäikkunan takana näkyy jatkuvaa vilinää. Televisio on auki, mutta TV-kuva selvenee vasta merelle päästyämme.
.
Hyttipaikkojen jonottajat numeroilla 1-10, ja pian myös 11-15, kutsutaan laivan toimistoon. Hyttivaraukset olivat olleet täydet. Istuimeni selkänojan säätö ei toimi, huomaan. Edessäni istuva mies juo pullosta. Mustalaismies moikkaa hillitysti ohi kulkevia heimolaisia.
.
Televisiosta tulee Howard Hawksin "Monkey Business" (1952), jossa nuorentavaa seerumia nauttinut Cary Grant skalpeeraa tukan lakimieskilpailijaltaan lasten intiaanileikissä. Naisosissa Ginger Rogers ja Marilyn Monroe. Mukavaa katsottavaa - laivalla.
.
Ikämies-papparainen, jonka näköisiä Suomessa ihmeellisesti riittää ja tulee edelleen yhä vain uusia, vuosikymmenestä toiseen, juttelee laulajatar Katri-Helenan näköisen vaalean naisen kanssa. Nainen kertoo pitävänsä miehensä kanssa keskiolutbaaria Rautalammilla, mutta nyt lähti merilomalle 7-vuotiaan Jani-poikansa kanssa.
.
- Asiakkaat kelaavat samaa nauhaa päivästä päivään, klo 9-22, aloittavat taas alusta, se on kypsyttävää! nainen valittaa.
.
- Kahdeksan surmatyötä on tehty juuri tällä Viking Sallylla, laskeskelee ukko puolestaan, - tämä on oikea onnettomuuksien laiva!
- Tuskin kai sentään täällä istumasalongissa tapahtuu? Täällä on aina joku valveilla? arvelee Janin äiti. Jani-poika sammuttelee valoja ja tuhlaa kaikki rahansa automaatteihin ja kiukuttelee sitten itkuisesti.
.
Ehkäpä Viking Sally oli onnettomuuksien laiva, sillä kuusi vuotta myöhemmin, siirryttyään virolaiselle varustamolle ja saatuaan uuden nimen "Estonia", laiva upposi myrsky-yönä 28.9.1994 Itämeren pohjaan hukuttaen mukanaan 900 - 1000 ruotsalaista, virolaista ym. matkustajaa ja miehistön jäsentä!
.
Kello 01 yöllä joku aikuinen sammuttaa Jani-pojan räpsyttelemät valot lopullisesti. Olen juuri kirjoittanut päiväkirjaani, mutta onkin jo aika yrittää nukkua. Minulla on jaloissani alla pitkät alushousut ja käärin sukat farkkujen lahkeitten yli, vain siten en palele lainkaan. Ylläni on takki, jonka huppu saa peittää silmiäni ja korviani, niin on hyvä olla. Illalla on lämmintä ja yöllä aistin viluisiakin viimoja. Sitseria eli istumasalonki on tullut melko täyteen! Joillakuilla on telttatuoleja jalkojensa alle, minulla vastaavasti reppuni.
.
Aamulla kello 05 alkaa yörauhan jälkeen äänekäs puheensorina kiiriä ympärilläni sitseriassakin. Laivan kauppa aukeaa jo tuohon aikaan. Minä menen kauppaan vasta klo 6:45, jolloin siellä on ruuhkaa, kun olen käynyt ensin siisteydeltään vain välttävässä kunnossa olevassa wc:ssä ajelemassa partani.
.
LIITE: Kuutiset, Kuukauden uutiset, koonnut Kuntabongari: 28.9.1994 Tallinnasta Tukholmaan matkalla ollut virolainen autolautta Estonia upposi yöllä klo 02:10 Utön eteläpuolella. Helikopterit poimivat merestä 139 pelastunutta. Alueella tuuli 20 metriä sekunnissa. Estonia lähetti klo 01:24 hätäsanoman, jonka mukaan alus oli kallistunut 20-30 astetta. Saksassa 1980 rakennettu Estonia kulki aiemmin Suomesta Ruotsiin ja käytti silloin nimiä Viking Sally, Silja Star ja Wasa King. Estonian hylky löytyi kaikuluotaamalla 35 kilometrin päässä Utöstä eteläkaakkoon.
.
(559. Eurolines-bussilla Eurooppaan)
JATKUU:
560. Ruotsin halki bussilla Saksaan
561. Saksan läpi bussilla Hollantiin
562. Amsterdamista bussi Lontooseen
563. Lontoosta Hampsteadiin
564. Junat Cambridgeen ja Edinburghiin