571. Paluubussi Göteborgin kautta

Tiistaina 27. syyskuuta kello 7:30 saavumme Ruotsin Trelleborgiin TT-Linen 'Peter Pan' -lautalla Travemündestä. Passikontrolli on erikseen pohjoismaalaisille ja ulkomaalaisille. Nopeasti virkailija ottaa passini käteensä, katsoo lasinsa takana kopissa ja työntää takaisin. Tullista kävelen vain läpi, tarkastus on ohi.
.
Trelleborgissa on aurinkoista, hienoista pilveä vain taivaalla. Katson aallonmurtajaa. Olen ajoissa ulkona, kiertelen lähimpien korttelien reunoja. Sitten istun sattumalta oikeaan paikkaan odottamaan bussimme ulosajoa laivasta, kun kohdallani on puistikko ja penkki. Muut matkustajat jonottavat turhaan seisten alastoman karulla laiturilla laivalle päin katsellen.
.
Bussiimme kertyy aluksi vain 19 ihmistä 22:sta, 3 puuttuu? Mutta asia selviää hetken päästä ja ajamme vähän matkaa eteenpäin. Sitten seuraa yllätys: tulee uusi tullitarkastus!
.
Bussimme ajaa hallitunneliin. Kaikki matkustajat ulos, kaikki tavarat mukanaan! Jonotamme. Olen ensimmäinen toisessa ryhmässä. Kuusi tai seitsemän ihmistä on ennen minua, mm. partasuu Langhorn ja punatöyhtöinen Woodpecker, joilla kestää tarkastuksessa minua kauemmin.
.
- Talar du svenska? Är du finsk? Var har du varit? I London? kyselee tullitarkastaja avokatseisena. Availen reppuni vetoketjuja, mutta hän haluaa itse penkoa. Musta Sport-reppuni tutkitaan pienempää reppua perusteellisemmin. Tarkastaja vetää ulos vaatteita, katsoo onko niiden välissä mitään. Hän katsoo erityisesti lippukoteloni, jossa on enää eräitä matkalta poimittuja esitteitä. Repun sivutaskut pengotaan kaikki huolellisesti, sieltä mm. korjauslanka- ja neula-säiliöni eli entinen filmipurkki, sekä Coke-pulloni, mutta c-vitamiini ja aspiriini eivät kiinnosta.
.
Sinisen pikkureppuni tarkastus on enää ylimalkaisempi. TT-Linen muovipusseja, joiden sisällä on alkoholipulloni, ei avata ollenkaan. Kohtalaisen puolihuolellisesti tarkastaja heittelee tavarani takaisin reppuun ja vetää vetoketjun kiinni eri tavalla kuin minulla on tapana, minkä korjaan välittömästi. Sivutaskun hän vilkaisee sinirepustakin, mutta ei b-vitamiiniani. Selvä, tack, okej.
.
Siirtyessäni tarkastuksesta odotushuoneeseen näen matkan varrella, että partasuu Langhornin tarkastus on edelleen kesken. Hänen tavaransa ovat levitettyinä tullin penkille! Perusteellinen tutkimus! Palasia kyselystä kuulen ohimennen: "London? Australia?" erottuvat.
.
Kun istun odotushuoneen penkillä tarkastuksen jälkeen bussinkuljettaja Ingemar juoksee paikalle tuoden Langhornin kahta muovikassia, joissa on alkoholijuomia.
- Är de dina? hän kysyy juuri minulta. - Nej! Hän juoksee eteenpäin. Kuinkahan pullojen käy? Muut ihmiset odottelevat hermostuneina, mutta käytän ajan hyväksi kirjoittamalla päiväkirjaani.
.
Odotushuone on kuin karu selli. Kaksipuolinen puupenkki on huoneen keskilattialla. Alastomat seinät ovat valkoiset, paitsi että niillä on julisteita: "Stoppa narkotikan vid gränsen! Berätta vad du vet, den kan rädda liv! Ser du något misstänkt? Hör du något mystiskt? Begär tullen!"
.
Odottelemme puoli tuntia klo 8:10-8:40... Yhdellä seinällä on pieni ikkuna. Joidenkin matkustajien tehostettu tullitarkastus jatkuu: - Det händer mycket ofta här i Trelleborg, kertoo vanha rouva muille, tullitarkastukseen viitaten.
.
Matkamme pääsee jatkumaan. Matkareitin sotkuja ja selvittelyjä seuraa vielä, mm. Halmstadissa. Tämä meidän bussimme päätetään ohjata Tukholmaan ja muualle menevät matkustajat siirrettäisiin toisiin busseihin. Mutta tulee muutos ja menemme kuitenkin kaikki ensin Göteborgiin tällä bussilla, paitsi kaksi matkustajaa, jotka saavat vaihtaa pikkuautoon tai limusiiniin.
.
- Onko kellään mitään Göteborgin kierrosta vastaan? kysyy kuljettaja. Suomalainen pariskunta tiedustelee, ehditäänkö sitten Suomen laivaan? Matka pitenee Göteborgissa käynnistä kuitenkin vain tunnin verran ja aikaa jää runsaasti vielä Tukholmaan.
.
Turkkilaiset isä ja poika hyppäävät yllättäen ulos Halmstadissa. Hehän sanoivat Amsterdamissa matkustavansa Helsinkiin, ehkäpä myöhemmin. Näen heidät vielä raahaamassa suurta määrää matkalaukkujaan kohti läheistä hotellia.
.
Tasaista maisemaa näen bussin ikkunasta. Valokuvaan modernin sähköä tuottavan tuulimyllyn, jollaiset ovat alkaneet yleistyä, kun lapsuudessani kuuluivat historiaan. Katselen ruohorannikkoa, kanavia, lahdelmia, lammikoita, aina on jotakin nähtävää. Nyt polkupyöräilijöitä. Lintuparvi.
.
Saavumme Göteborgiin kello 13:30. Meidän bussimme jatkaa täältä Tukholmaan, kertoo kuljettaja ruotsiksi. Välitän tiedon englanniksi Langhornille ja Woodpeckerille, jotka istuvat kaikessa rauhassa ymmärtämättä ruotsista mitään. - Teidän on paras kysyä Oslon bussista!
.
He kiiruhtavat ulos. Pian näen heidät viimeisen kerran, kävelemässä määrätietoisesti kohti rautatieasemaa. Ilmeisesti heidät lähetetään junalla eteenpäin, sillä bussiyhtiön ehtojen mukaan, mikäli matkustajia on vähän, voidaan jokin matkaosuus korvata junalla.
.
Langhorn on unohtanut tai hylännyt bussiin Richard Yatesin "Revolutionary Roadin", amerikkalaisen taskukirjan, jota hän lueskeli matkalla. Omin romaanin mukaani, vaikka minulla on matkalta kerättyjä painatteita jo liikaakin. Löydän 1950-luvun avioliittotarinasta niin kiihkeää intensiivisyyttä, että ihmettelen, miksei ole suomennettu? Suomentaisinko ja tarjoaisin kustantajalle? Parikymmentä vuotta myöhemmin ohjataan elokuva, pääosissa Leonardo DiCaprio ja Kate Winslet, jonka jälkeen Markku Päkkilä suomentaa romaanin ja kirja-arvostelija kehuu, että Richard Yatesille pitäisi antaa Nobel, ellei olisi ehtinyt jo kuolla.
.
GDG:n bussipysäkki on Göteborgin rautatieaseman vieressä. Siinä on kolme laituria, joista ensimmäisellä luetellaan lista Suomen kaupunkeja sekä Amsterdam, London, ym. Pääministeri Ingvar Carlssonin näköinen kuljettajamme Ingemar hyvästelee meidät kohteliaasti, samoin Siv jää myös pois. Tilalle tulee nuori, vaaleahiuksinen kuljettaja, joka esittäytyy: - Hej, jag heter Niklas!
.
Joku matkustajista kysyy, milloin bussimme pysähtyy Huskvarnassa, mutta Niklaksella ei ole aikataulua! - Noin parin tunnin päästä, hän arvelee.
.
Taas ajamme siis Huskvarnan Brunstorpin majatalon pihalle. Minä vain poimin maasta tammenterhoja ja ostan Göteborgin iltapäivälehden GT:n, jota lueskelen matkalla kaksi tuntia. Päivän uutinen on urheilija Ben Johnsonin käryäminen dopingista. Se on kuultu radiouutisista, minkä tähden suomalainen pariskunta kiirehtii ostaan iltapäivälehden, Malmön Kvällspostenin. Minä ostan eri lehden, koska elättelin toivoa saada toisenkin lehden ilmaiseksi luettuna ja hylättynä.
.
Linja-autossamme on enää vähän matkustajia, useimmat ovat jääneet matkan varrelle. Ilta pimenee klo 18. Täysikuu loimottaa suoraan edessäpäin. Kuljettajamme Niklas, kertoessaan seuraavista pysähdyksistä, aloittaa joka kerta kuulutuksensa sanoilla: - Jo, mina vänner...
.
Pysähdymme huoltoasemalle klo 18:25-50. Ostan jogurtin ja mehun, 4 ja 4,50 kruunua.
- Hejhej! tervehtii kassamyyjäpoika. Vuosia ennen hiljaisempaa ja mykempää Suomea.
.
Huoltoasemalta lähtee ennen meitä toinenkin GDG-bussi, jonka otsikossa lukee "Helsingfors". Se on ehkä normaalisti Göteborgista tuleva bussi ja melko täynnä. Myös tämä meidän tuttu bussimme on valittu ajamaan meidät perille - Turkuun ja Helsinkiin asti! Matkatavarat voi jättää bussiin laivamatkan ajaksi.
.
Tukholmaan saavuttua käväisemme ensin rautatieaseman luona Vattugatanin pysäkillä ja sitten ajamme Viking-lauttojen satamaan, Södermalmin Stadsgårdeniin. Viking Rosella alkaa tuntua jo rämältä, muistelen matkaani tuoreella laivalla kesällä 1981. Tukholman Viking-satamassa suomalaisuus sakenee. Eläkeläisseurueita on syysmatkalta palaamassa tiistai-iltana, eli vanhoja, katkeria äijiä kännissä örisemässä suomeksi. Tällaiset olinkin unohtanut etelämpänä: perus-suomalaiset!
.
Keskiviikkona 28. syyskuuta ajelee tosiaankin kaksi eri GDG-bussia Åbosta Helsingforsiin. Omaan bussiini nousen ensin ainoana yksin, sitten seuraksi tulee vielä kaksi mummoa, jotka juttelevat:
- Siellä toisessa oli suomalainen kuski! Mutta onhan se hassua, kun meidän laukut on täällä!
- Ja minä kun luulin että se toinen bussi oli tämä, kun se oli ihan saman näköinenkin!
.
Neljänneksi matkustajaksi bussiini tulee vielä Europa-lipulla matkustava kiharatukkainen, ruotsinkielinen mies, viidenneksi kuljettajan pikkupoika?
- Olihan meitä enemmänkin, ovat varmaan muut menneet väärään junaan, pohtivat mummot. He lienevät Göteborgissa tai lähempänä Ruotsissa käyneitä.
.
Kaksi GDG-bussia lähtevät Turusta ajamaan peräkkäin klo 8:45. Lahnajärvellä on pitkä pysähdys klo 9:35-10:00, mikä on vain mukava minusta, koska ei ole kiirettä tänään. Ohitamme matkan varrella etummaisen GDG-busseista ja saavumme ensimmäisinä Helsinkiin keskiviikkona 28.9. klo 11:30. Sataa vettä ja on hiukan ankeaa joutua lopettamaan antoisa Euroopan-matka.
.
Helsinki - Turku - Tukholma - Trelleborg - Travemünde - Hampuri - Amsterdam - Zeebrügge - Dover - Lontoo - Hampstead - Cambridge - Edinburgh - Glasgow - Carlisle - Chester - Cardiff - Caerphilly - Lontoo - Oostende - Göteborg.
.
559. Eurolines-bussilla Eurooppaan
560. Ruotsin halki bussilla Saksaan
561. Saksan läpi bussilla Hollantiin
562. Amsterdamista bussi Lontooseen
563. Lontoosta Hampsteadiin
564. Junat Cambridgeen ja Edinburghiin
565. Edinburgh ja juna Glasgowiin
566. Skotlannista junalla Carlisleen
567. Yöpyminen Chesterissä
568. Walesin Cardiff ja Caerphilly
569. Eurolines Lontoosta Belgiaan
570. Eurolines Belgiasta Saksaan
571. Paluubussi Göteborgin kautta