199. LOHJA

Asukkaita 33 tuhatta (9386 kaup + 10922 mlk, v. 1962), EU-kannatus 63,8 (59,2 mlk) % (1994)

(Lohjan maalaiskunta yhdistyi kaupunkiin v. 1997 alusta)

Miksi? Keskiaikainen kirkko. Karkalinniemi.

Milloin? Tiistaina 24.7.1990. Lauantaina 17.6.2006

Kävelin Espoosta Kirkkonummen Veikkolaan, josta jatkoin Someron Linjan bussilla Lohjalle klo 12:05-45. Maksoin 14,50 markkaa, 25 km. Nummelan kierros ilmaiseksi. Yllättävän täysi bussi,

Nummelaan jää kymmenen matkustajaa. Komea linja-autoasema, 2 minuutin pysähdys, poika haluaa käydä pissalla. Niityn yli näkyy valtatie 53. Lohjan harju (jossa geodeettisen laitoksen perusviiva). Tie sik-sakkia: Vihdintie, Lohjantie, taajama-asutusta, pysäkeillä pysähdytään. Sitten ylhäälle harjulle, jossa onkin mahtavaa ajaa!

Lohjalla ensin asemanseutua ajetaan paikallisbussina, ihmisiä kyytiin. Suurlohjankatu on komean kaupunkimainen. Sitten Kauppakatu, paljon ihmisiä jää, minäkin. Joku tilaa matkalaukkunsa tavarasäiliöstä.

Kiersin suuren perustustyömaan. Vanha ukkeli huusi perääni: "Kävelet kovaa kuin isäsikin!" Linja-autoasemalle alas Kasarmitietä. Harju kohosi kaakossa. Kauppoja ja kauppakujia. Torin kojuja purettiin.

Kirkko valtava mäellä, harja korkea. Sisällä tyttö tervehti, tarjosi opaslehtistä tai "Minäkin voin opastaa!" Pian oli vieressäni: "Jos jotain kysyttävää?" "Milloin maalaukset on tehty?" "!500-luvulla" "Mitkä ovat kaksi Lohjaa isompaa keskiaikaista kivikirkkoa?" "Naantalin ja Mynämäen!" (Turussahan on tiilikirkko). Seinämaalauksia riittää: "Jeesuksen kärsimyshistoria".

Kävelin venerantaan, Lohjanjärvi. Katsoin autiota hiekkarantaa, sorsia ui luokseni, join vain pullostani vettä. Kaunista, muttei mitään erityistä kuvattavaa. K-kaupassa kassatyttö otti 3 markkaa liikaa, palasin takaisin, kuittasin. Nousin harjulle syömään jäätelön. Uimahalli, tie, Harjun koulu. Harjun alapuoliselta rinteeltä löysin mansikoita ja mustikoita, joita söin. Hymyilevä kaljahujoppi saapui muovikasseineen ja tervehti. Kehuin mansikoita. "Onks sulla kaljaa?" - hän kokeili nostaa reppuani.

Torin laidalla divari klo 17. Albumit 'Knasen' (Masi) ja 'Kalle Ankas bästisar' 8 markkaa. Myyjätyttö odotti itse joitakin Kersan sarjakuvajulkaisuja. Kirjaston löysin viimein Nummentieltä, jonka olin aiemmmin rajannut keskustan ulkopuolelle, alas Moisioon viettävänä. Linja-autoasemalla myyntiluukkua lähinnä olleessa yleisöpuhelimessa oli vielä säilynyt kartta. Kirjasto 2 krs, tultiin ylös parvelle, jossa sepitteet. Luin klo 18:30 asti Lohjan kuvateoksen ja Baedekerin Saksaa. Kävelin vielä alas Moisioon, koilliseen ja Tytyrin radan alitse. Aurinko oli alkanut paistaa ja keksin valokuvattavaa. Pesupaikka, niitty, Lohja Oy.

Kävelin Pappilan museolle, sitten enää linja-autoasemalle, joka sulkeutui klo 20 ja josta lähti klo 20:10 Someron Linjan bussi: "Turku - Somero - Helsinki". Auto ajoi Vanhaa Turuntietä "kuten aina". Matkustajina juoppo pariskunta, nainen valitti seisomisesta Nummelassa, "Kiire lääkäriasemalle!". Joku vaihtoi Nummelassa (vaihtolipulla) Vihtiin, jolloin kuski vinkkasi viereiselle bussille, joka avasi oven, ja tyttö kiersi sinne.

"Menkä pois, te haisette viinalle, minä tulen pahoinvoivaksi!" hätisti mummo juopon naisen vierestään. "Vanhapiika!" haukkui tämä.

Jäin Espoossa Jorvin pysäkille klo 21:10. Kävelin Kauniaisiin klo 21:35. Odottelin bussia ostokeskuksen pysäkillä tunnelin eteläpuolella. Renny Harlinia muistuttava pirkähiuksinen, vaalea risupartainen hujoppi valkoisessa pusakassa ja -housuissa kysyi multa pizzeriaa. Ehdotin kirjaston suuntaa, mutta sieltä hänet oli juuri päihtyneenä käännytetty ovelta. "Tapiolaan? En lähde tsögellä! Maksatsä mun tsögen? Anna 200 tai..." Hän tönäisi mua ja löi iskun takaraivoon lähtiessäni pois, seuraavalle pysäkille. Bussi 109 tuli 21:53, kertalippu 7 markkaa. Vaihdoin Tapiolassa bussiin 12 klo 22:20.

***

Kesäkuussa 2006 ajelimme Lohjalta Karkalin luonnonpuistoon. Pitkä ajo maalaistietä. Pysäköintialue, jossa opastaulu, tarjolla joko 3 tai 6 km luontopolkua. Karkalin luonnonpuisto on niemenkärjessä, joka työntyy 10 km keskelle Lohjanjärveä. Kiersimme pohjoisesta etelärannalle. Kohtasimme lähteen ja puron. Joku 'ötökkölogi' kahlasi ja siivilöi haavilla rinteen lähteestä alkavan puron pieneliöstöä. Rehevää ja raikasta luontoa. Lehtoaluetta, kalkkipitoinen maa. Lohjanjärven ranta oli etelässä jyrkästi alhaalla. Palasimme rannan yltä lyhyttä reittiä.

LOHJA 33 k 63,8 (maalaiskunta: 59,2) (r. Lojo)
K: Pyhän Laurin keskiaikainen harmaakivikirkko 1510, entisöity 1968
K: Kirkossa triumfiristi 1400- ja alsecco-kalkkimaalauksia 1514-1522
K: Kellotapulin alaosa keskiajalta, puinen yläosa 1740
P: Sankaripatsas Ilmari Wirkkala
P: Robert Boldtin kotiseutututkimuksen muistomerkki, Th. Schalin
K: Seurakuntatalo 1950 Aarne Ervi, 1940-luvun romantiikkaa
K: Uuden hautausmaan siunauskappeli, Erik Bryggman
M: Lohjan Museo 1911, Suomen 1. maaseutupedagogiorakennus 1769
L: Lohjanharju, Salpausselän jatke
V: Lohjanjärvi
H: Erik Fleming perusti 1542 Suomen 1. rautakaivoksen Ojamolle
R: Arvid Järnefeltin talo 'Rantala', 7 km keskustasta Virkkalaan päin
P: Arvid Järnefeltin hautamuistomerkki, Aimo Tukiainen
R: Kirkniemen kartano, omistajia Tott, Ehrensvärd, Adlercreutz, Mannerheim
L: Karkalinniemen luonnonpuisto, suuri Torholan kalkkikiviluola
L: Lohjanjärven kaunis rantatie Sammattiin
L: Talpelan hiidenkirnut
L: Pähkinäniemen pähkinälehto
N: Vesitornin näköalakahvio, Lohjan asema
V: Kirkasvetinen Hormajärvi