254. ORIVESI

Asukkaita 8 tuhatta (8074 vuonna 1962), EU-kannatus 48,5 % (1994)

(Längelmäen kunta jaettiin v. 2007 Oriveden ja Jämsän kaupunkien kesken)

Miksi? Mämmilä.

Milloin? Keskiviikkona 9.8.1995

Ostin vasta klo 6:55 Helsingin rautatieaseman aulan länsiluukuilta Kesärengas junalla -lipun ja kiiruhdin klo 6:58 lähtevän Rovaniemen-junan lähimpään (I luokan) vaunuun, jonka läpi kuljin seuraavaan vaunuun. Matkustajat tyttöpareja ja pälpättäviä porukoita. Riihimäellä solttupoika laittoi ison kassinsa hyllylle yläpuolelleni ja sanoi kaverilleen: "Paikkaliput on... joku siinä istuu... mennään baariin..."

Tampereella vaihtoaikaa 8:50 - 10:20. Katsoin lähimmän linjuripysäkin asemalta lounaaseen ja sen aikataulut Ruovedelle, tulevan matkan varalle Kukkaisviikon kukintoja yhä! Hain Matka-Vekasta esitteitä. Sokokseen jono klo 10! Koskikeskus Tiimari. Kiire taas asemalle! Kunpa olisin voinut jäädäkin Tampereelle!

Orivedelle saavuin 10:45. Rautatieasema oli syrjässä, 3 km etelään keskustasta. Rata haarautui edempänä ja Jyväskylään vievät junat kulkevat pysähtymättä keskustan itäpuolelta. Minulla oli aikaa Orivedelle runsaat kolme tuntia. Kiertelin. Söin vadelmia. Tienvieruspolku.

Alamäki kirkonkylään oli upea! Tapuli, järvi... Parhaat rannat olivat yksityisiä! ("Niskavuoren talo on aina ollut pitäjän parhaalla rannalla!" sanoin mielessäni.) Matonpesupaikka. Moderni kirkko, vanha kellotapuli. Tietöitä. Näin Tarmo Koiviston sarjakuvasta 'Mämmilä' tutuksi tulleen kadunristeyksen!

Kirjasto oli kaupungintalossa. Linjuriasemaa ja museota etsin. Oriveden Opiston näin, upea niitty! Vene altaalla

Oriveden linja-autoasemalla odotti klo 14 kaksikin bussia: reiteillä Tampere-Mänttä ja Tampere-Jyväskylä. Istun ensimmäisen perälle. Paljon matkustajia, muttei vielä kuljettajaa. Kuski saapui kiireesti ja katsoi vain peilistä minua käynnistäessään saman tien auton.

ORIVESI 8 k 48,5
K: Kaarikirkko 1961 Heikki ja Kaija Siren
K: Alttarin puureliefi 'Golgatan kallio' 1961 Kain Tapper
M: Paltanmäen kotiseutumuseo, kk.
R: Oriveden Opisto, kurssikeskus, kk.
P: Veistos 'Kenkälintu' A. Tukiainen, virastotalon piha
K: Eräjärven puukirkko 1821
M: Kirkkomuseo
P: Veistos 'Kirkonkukko' A. Tukiainen
M: Eräjärven kivimuseo
R: Onnistaipaleen, Pitkäjärven ja Siitaman kyläyhteisöt
M: Purnu, taidenäyttelyitä, Pitkäjärvi
L: Eräpyhän luonnonsuojelualue Eräjärvellä
V: Längelmävesi, Pappilanselkä, Oriselkä, Eräjärvi
H: Pitäjän neljäs puukirkko paloi 1958
H: Eräjärvi (1883 as. 1960) liitettiin Oriveteen v. 1973.