259. PADASJOKI

Asukkaita 4 tuhatta (5837 vuonna 1962), EU-kannatus 50,3 % (1994)

Miksi? Päijänteen laivaranta?

Milloin? Maanantaina 5.9.2011

(Padasjoki oli Jämsän kautta Jyväskylään menevien pikavuorojen neljän minuutin pysäkki, joten olin ajanut läpi monesti, ehtimättä käydä ulkona. Mutkaista tietä oli poikettu itään kirkonkylään tai vaihtoehtoisesti pysäkkinä oli ollut vain 'Taulu' valtatien varressa, muistelin.)

Lähdin syyskuussa 2011 keskipäivän pikavuorolla Helsingistä kohti Jyväskylää. Lapsuudessani ajoivat linjaa vuorotellen Rajala ja Sukula, molemmat Mäntsälästä, nyt Koiviston Auto Lahdesta. Matkustajia oli lähtiessä viisi ja kuudenneksi nousi pysäkiltä nuori tyttö. Luin Etelä-Suomen Sanomia. Bussikyyti tasaista menoa, välillä töyssy ja heilahduksia.

Lahdessa laituri 8, 'Vääksyntie', klo 13:28-40. Äiti ja kaksi pientä lasta kyytiin (Kuhmoisiin). "Onneksi wc on meidän takana! Kävittekö isin kanssa syömässä Hesessä?" "Ei kun Hesburgerissa!" "Toi kuski ei kattonut mua!" "Se tullessa ollut jutteli sulle paljon!" "Mitä söitte Hesessä?" "Ei kun Hesburgerissa!"

Vääksy 14:05, sitten Padasjoki Taulu ABC klo 14:30. Poistuin keskiovesta ja lähdin heti kävelemään maantietä itään kohti kirkonkylää. Vierailuaikaa Padasjoella oli kaksi tuntia, sillä jatkaisin matkaa Taulusta pohjoiseen seuraavalla vuorolla 16:30.

Kävelytie alkoi vasta myöhemmin, sitä ennen piti kulkea ajotien pientarella. Vilkuilin taaksepäin ja näin bussin jatkavan matkaansa 5 minuutin kuluttua. Käveltyäni mailin verran tulivat vastaani keskenään kilpailevat marketit S ja K, sitten risteys, josta etelään lähti Keskustie, pohjoiseen Kirkkotie (ja länteen, josta tulin, Tauluntie).

Alikulku jalankulkijoille johti Keskustielle ja valitsin sen. Tie kaarteli. Pian vastaani tuli Vaahteratie sekä viitta kirjastolle, jonka kanssa samassa liiketalossa sijaitsivat Matkahuolto, taksiasema ja poliisi, olikohan uimahallikin. Kirjaston oven ja ikkunan edessä oli kalteva sadekatos, joka ulottui maahan asti, sivureunat avoinna kulkijoille.

Suuntasin klo 15 kirjaston nettipisteelle, jossa oli kaksi tyhjää paikkaa ja kolmannella pikkupoika. "Aikuisten koneet on tuolla!" komensi virkailija. Tunnin käyttöaika, ei muita käyttäjiä paikalla. "Padasjoki" avaussivuna.

Otin kirjastosta ilmaisen kartan. Merkintä "Elokuvateatteri" sai minut palaamaan mutkittelevalle Keskustielle ja jatkamaan sitä pitemmälle etelään. Vastaani tuli vanha Työväentalo. Esityksistä ei ollut mainoksia ainakaan nyt syyskuun alussa.

Palasin Vaahteratielle. Niemisen bussi kaarsi juuri Matkahuollon eteen. Sitten Tammitie ja Kellosalmentie. Jokilaaksossa silta yli Kirkkojoen. Ylempänä näkyi marjapuuronvärinen kirkko. Sitä vastapäätä Kirkkotiellä sijaitsi "Kuntala" - funkistyylinen iso laatikkotalo. Sen siivessä oli mm. sosiaalivirasto.

Jatkoin Laivarannantietä itään. Matkaa satamaan olisi ollut mailin verran tai 1,5 km. Kävin kääntymässä Museolla asti, joka oli punamultainen maja. Piirsin sen ja Kuntalan kuvat karttaani. Palasin Kirkkotietä kohti Taulua. Kirkkojoen pikkulampea aktivoi pieni suihkulähde. Kauempana lännessä siinsi Kirkkojärvi ja sinne päin johti Uimalantie. Matkan varrella myös seurakuntatalo, Pappilanmäen koulu ja Visapuisto.

Paluu tutun Tauluntien risteyksestä Taululle asti kävi nopeasti. Ohitin kirjaa kävellessään lukeneen pojan. Annoin perässäni kulkeneiden neitosten ohittaa minut, kun poikkesin K-kaupalla tien toisella puolella. Edelläni käveli sitten minihametyttö koirineen.

Kävelytie erkani ennen Taulua ja Nelostietä pieneksi sivutieksi, josta en tiennyt tullessani. Siltä erkani vähän myöhemmin poikkitie etelään, suoraan ABC-huoltamolle. Linja-autoa odotti jo kolme ihmistä ennen minua, lisäksi saattamassa ollut ukko autoineen. Viiden minuutin odotus, kunnes bussi saapui klo 16:30.

PADASJOKI 4 50,3
K: Tiilikirkko 1928 W.G. Palmqvist
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnousemus' A. Såltin
P: Sankarihautamuistomerkki, T.A. Tulokas
P: A.I. Arwidssonin syntymäkodin muistomerkki, kk.
P: Nuijasodan muistomerkki 1936 J.P. Kauhanen, Nyystölä
M: Padasjoki-seuran museo, Laivarannantie
M: Kunnan museo, Nyystölä
R: Arrakosken vanha teollisuuskylä 1500-
R: Sepänmäen taloryhmä, Toritun kylä
R: Kartanoita Saksala, Ansio, Verho
N: Kullasvuori ja Tuomasvuori
L: Vesijaon luonnonpuisto
V: Päijänteen kansallispuisto, harjusaari Kelvenne
V: Päijänne, Yläjärvi, Vesijako
T: Kirkonkylä ja Auttoinen
H: Seurakunta itsenäistyi Sysmästä 1465