279. PIETARSAARI

Asukkaita 19 tuhatta (15809 vuonna 1962), EU-kannatus 62,6 % (1994)

Miksi? Komea, vanhanaikainen rannikkokaupunki

Milloin? Sunnuntaina 7.6.1987. Maanantaina 26.7.1999

Kävelimme urheilijatyttöystävän kanssa Pietarsaareen 11 km Pännäisten rautatieasemalta Pedersörestä, koska yhteysbussia ei ollutkaan kaikilta junavuoroilta. Pääsimme perille klo 14:20.

Pietarsaaren komeita ja historiallisia nähtävyyksiä olivat Tupakkayhtiön talo, kasvitieteellinen Koulupuisto, raatihuoneen tori sekä puukaupunginosa Skata eli Pohjoisnummi.

Linja-autoasema oli suljettu sunnuntaina eikä aikatauluja ollut esillä. Ihmisiä ei ristinsielua, paitsi ruotsinkielinen matkaileva nuoripari, joka toiveikkaasti kyseli meiltä Uudenkaarlepyyn busseista? Matkailuinfo-toimiston seinässä olivat esillä vain laivavuorot. Kello 16 saapui Vaasaan menevä pikavuoro, Halldin & Rose. Ulkopenkille tauolle istahtanut ruotsinkielinen, harmaatukkainen kuljettaja kertoi, että toiseen suuntaan Kokkolaan lähtisi auto kello 17.

Lähteäkö jo viideltä vai jäädäkö pitemmäksi aikaa kuin 2,5 tuntia? "Mitä täällä tehtäis?" kysyi urheilijatyttö. Minä olisin voinut vaikkapa kuljeskella Skatassa. Sade uhkaili. Pikavuoron bussilippu maksoi 15,70 markkaa sekä pikavuorolisän 5 markkaa.

***

Heinäkuussa 1987 ajoin bussilla Vaasasta Kokkolaan. Pysähdys Pietarsaaressa 18:50 tyhjensi koko auton, jäin yksin. Jo parilla pysäkillä aiemminkin, kirkolla ja torilla, poistui matkustajia. Linjuriasema oli taas tyhjä, mutta toinenkin bussi tuli ja sieltä ihmisiä ja kuski ulos. Kaupunki näytti iloisemmalta kuin aiemmin. Lapsia varten oli hyppypatja, muovisten Lohikäärmeen ja kirahvin sylissä. Kirkko oli komea. Koulupuistossa oli värikkäitä veistoksia, iloa ja väkeäkin!

***

Heinäkuussa 1999 saavuin Pietarsaareen klo 7:45 pohjoisesta, "Seitsemän sillan tietä" Luodon kautta. Oli kylmää! Taisto Martiskaisen ihmispyramidiveistos. Koulupuistossa "Viljakasveja" ym. penkit nimetty. Kaunista! Virastoja vanhassa tehtaassa.

Sekava maaseutukaupunki, hiekkateitä. Kuvaan keltaisen, puisen, ristinmuotoisen kaupunkikirkon. Isokatua vain suoraan etelään: Pedersören kirkolla nosturi, maalaustyö meneillään. Sähköjohto pitää ulko-ovea raollaan auki, joten pääsen sisään kuvaamaan. Turistitytöt ulkona. "Kolme tornia kerralla" kuvaan. Kirjasto, tori, kaupungintalo.

Bussikuski tupakalla, "Ekman" voitti kilpailussa kesäksi linjan. Uuteenkaarlepyyhun maksaa 22 mk, lähtö 9:50. (Olin Pietarsaaressa 2 tuntia). Istun etupenkkiin, näköala! Kuski moikkaa kaikki pakettiautot, tuntee kaikki. Välipysäkiltä nousee mummo matkallaan Kauhavalle. "Ehtii rahastaa myöhemmin", niin matka ei hidastu. Uuteenkaarlepyyhun klo 10:15.

PIETARSAARI 19 k 62,6 (r. Jakobstad)
K: Tasavartinen puinen ristikirkko 1731 Johan S:son Knubb
K: Alttaritaulut 'Ristiltäotto', 'Ehtoollinen' Fr.G. Vesterberg
K: Pohjalaismallinen kellotapuli 1742 Hindrich Kattil (Heikki Katila)
M: Malmin talo 1838, museo, Isokatu 2
M: Westmaninmuorin tupa, museo, Runebergin 1. koulu, Visasmäki 4
M: Strengbergin tupakkamuseo, Strengberginkatu 1
M: Pedersören kotiseutumuseo, kivinavetta 1775, Pirilöntie
R: Runebergin tupa 1811
R: Puukaupunki Skata
R: Lindskogin talo 1797
R: Raatihuone 1874
R: Strengbergin tupakkatehdas 1909 Torben Grut
R: Ruotsinkielinen lukio, jugend-tyyliä 1904 Bertel Jung
L: Koulupuisto, 1000 kasvilajia, kalalammikko
N: Vesitorni 1929, Lars Sonck, näköala
K: Pedersören P. Pietarin keskiaik. harmaakivikirkko 1300-/1500
K: Itäpäädyn uusklassillinen doorilaispylväikkö 1795 Jacob Rijf
K: Alttaritaulu Pekka Halonen (jäljennös Leonardo da Vincin Ehtoollisesta)
K: Valkoiseksi kalkittu luuhuone 1775 Carl Fredrik Adelcrantz
K: Kellotapuli 1769 Matti Honka ja Thomas Rijf (Jacob Rijfin isä)