maanantai 12. heinäkuuta 2010

287. PORI

Asukkaita 76 tuhatta (55871 vuonna 1962), EU-kannatus 56,8 % (1994)

Miksi? Komea teollisuuskaupunki

Milloin? Tiistaina 18.8.1981

Aloitin kaupunkibongauksen elokuussa 1981 Porista, jännittävästä suurkaupungista, jossa en ollut koskaan ennen käynyt. Aamulla tuli kiire asemalle. Pitkän junan vaunujen kyljissä luki Seinäjoelle, Sei... Tampereelle, Tam..., ja viimein: Poriin! Hyvin oli tilaa kello 8. Mummot jäivät Tampereelle. Sotilaita Tampereelta kaiketi Vammalaan. Peipohjassa Kokemäellä heilutti junalle merkkilippua söpö nainen. Poriin asti ei jatkanut moni. Minulle jäi yksin kolmas ja viimeinen sinne menevä vaunu. Tarjoilukärry kiersi vaunuja Vammalaan asti.

Porissa painelen Tasavallantietä pohjoiseen, puistokaduille, jotka kulkevat ristiin, neljään ilmansuuntaan. Raatihuone, jylhänkomea kirkko, siltaa pitkin yli Kokemäenjoen. Tuulee voimakkaasti sillalla. Teollisuus haisee. Etsin siltaa Kirjurinluodolle, kävelen ja kävelen kohti pohjoista esikaupunkia, joka on kauheaa tornitaloryteikköä. Odottelen takaisin bussia, jota ei näy eikä kuulu. Palailen Kokemäenjoen sillanpieleen ja valokuvaan rantanurmikolta vastarannan komeaa talorivistöä, Porin postikorttien paraatiaihetta.

Bussit tulevat tiuhana ryhmänä viisi peräkkäin. Vaihtelen pysäkkiä tieltä toiselle ja aina seuraava bussi tuleekin eri tietä pitkin. Lopulta nousen autoon, jolla ajan sillan yli ja kauppatorille. Lähden kävelemään kauas länteen Juseliuksen mausoleumille, Maantiekatua pitkin. Jalat väsyvät, tie on loppumaton.

Iäkkäitä turisteja tulvii juuri ulos mausoleumista. Kehuvat toisilleen: "Kannatti käydä!" He ovat päässeet sisään erikoispyynnöstä, muutoin rakennus on suljettu klo 15. Palaan keskustaan, bussit kulkevat taas peräkkäisinä ryöppyinä, numerot 12, 3, 2 ja numeroton. Etsin museota, en löydä. Kirjakauppa on täynnä koululaisia. Huonoja maisemapostikortteja siellä ja Centrumissa ja Sokoksessa, ostan yhden italialaisen T-Marketista. Yrjönkatu on kävely- ja kauppakatu. Löydän vielä sillan Kirjurinluodollekin ja käyn siellä.

Tulee kiire junaan, viimeinen vaunu. Italialaisia interreilaajia kolme, suomalainen tyttö, jäävät Tampereelle. Sen jälkeen olenkin 39-paikkaisessa vaununosastossa aivan yksin Helsinkiin asti. Konduktööri kaukaa ovelta joskus vilkaisee. Konduktöörit ovat persoonallisuuksia, olen oppinut vasta neljällä junamatkalla: ensimmäinen Turun-matkalla pälyilevä. Sitten Haa!-tyyppi, joka hiipi hiljaa vaunun eteiseen kurkistamaan, ettei kukaan piileskele. Kolmas tutki epäluuloisena Pohjola junalla -korttiani.

Porissa olen käynyt lukuisia kertoja uudelleen, junilla, kätevillä yön yli ajavilla linja-autoilla, sekä henkilöautolla Yyterissä, Reposaaressa ja Ahlaisissa.

PORI 76 k 56,8 (r. Björneborg)
K: Keski-Porin kirkko 1863 G.T. Chiewitz & C.J.v. Heideken, torni 72 m
K: Alttaritaulu 'Kristuksen ylösnouseminen' 1863 R.W. Ekman
K: Länsi-Porin kirkko 1960 R.M. Nordenswan
K: Teljän kirkko 1974
K: Ahlaisten kirkko 1796 S. Köykkä-Köhlström
K: Ahlaisten kellotapuli 1832 C.L. Engel
K: Reposaaren 6-kulmainen kirkko 1876
K: Reposaaren alttaritaulu 'Jeesus Getsemanessa' F. Frang
K: Reposaaren kirkossa 4 meriaiheista maalausta, L. Segerstråle
R: Juseliuksen mausoleumi, Josef Stenbäck, seinämaalaukset Gallen-Kallela
R: Kaupungintalo, venetsialaistyylinen Junneliuksen palatsi 1895 A. Krook
R: Raatihuone, C.L. Engel
R: Porin teatteri 1884 E. Stenberg
M: Satakunnan museo, Hallituskatu 11
N: Kaanaan näköalakahvila vesitornissa, Mäntyluodontie, 18 km keskustasta
P: Sankaripatsas 1918 E. Cedercreutz, Kirkkopuisto
P: Äestäjäpatsas 1920 E. Cedercreutz
P: Torpedovene S 2:n uhrien muistomerkki, Wäinö Aaltonen, Reposaari
P: Veistos 'Porin Karhu', E. Cedercreutz, raatihuoneen edessä
P: Akseli Gallen-Kallelan patsas 1965 Heikki Nieminen
P: Eetu Salinin muistomerkki 1955 A. Tukiainen
P: Hj. Nortamon patsas 1938 Yrjö Liipola
P: Selim Palmgrenin patsas 1955 Lauri Leppänen, Raatihuoneen puistossa
P: Rumpalipoika, Kauko Räike, Itäpuisto
E: Porin Kirjurinluodon Jazz-festivaalit
V: Yyterin hiekkaranta, 20 km keskustasta
H: kaupunki paloi maan tasalle 1852, uusi väljä asemakaava

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti