Asukkaita 2 tuhatta (2548 vuonna 1962), EU-kannatus 48,3 % (1994)
Miksi? Kulttuurihistoriallinen Santtion kylä
Milloin? Tiistaina 5.6.2012
Ajoimme Uudenkaupungin pohjoispuolella kohti Pyhärannan kuntaa. Hylkäsimme tienhaarassa poikkeamisen Pyhämaan entiseen saaripitäjään katsomaan vanhaa Uhrikirkkoa.
Pyhärannan kirkonkylään tultaessa vasemmalla lännessä näkyi muiden talojen ja puiden yläpuolelle kohoava "erikoinen kirkko", tai tekiköhän omaperäinen kivinen torni vaikutuksen?
Lähemmäs ajettua löytyi mäeltä tuotteliaan Josef Stenbäckin ties monesko uusgoottilainen luomus, tämä vuodelta 1909. Ehkäpä komea kivikirkko piristi vanhempien puukirkkojen jälkeen, kuten Helsingin Ateneumissa oli ennen Kiasman perustamista piristävää siirtyä vanhan taiteen läpikävelyn jälkeen ylimmän kerroksen raikkaan nykytaiteen keskelle.
Pyhärannan kirkon seinät muodostuivat suurista harmaista kivilohkareista. Läntisessä kellotornissa oli persoonallisia, kaarevia ja pyöreitä muotoja sekä raikasta punaista väriä.
Hautausmaa ympäröi mäellä kohoavaa kirkkoa ja sen länsipuolen maisemaan kuului meri, sen verran kuin korkean pensasaidan oksien läpi pääsi näkemään. Rantaan oli vielä välimatkaa eikä sinne näyttänyt vievän polkua.
Tiekirkon ovi oli lukitsematon, Sisältä löytyi varsin tavallinen kivikirkon halli, puupenkkien rivit ristin muodossa eri sivuilta kohti ristikeskustaa. Ilmari Heinosen alttaritaulu 'Kristus ristillä' (1935)
oli kovin hämärä, tarkoituksella taikka tummunut? Ristillä ryöväreiden joukossa siinä oltiin. Vieraskirjassa taisin olla päivän ensimmäinen kirjautunut kävijä, mutta joka päivälle jokunen nimi.
Pyhärannan kirkonkylä ei tuntunut toiveitteni mukaisesti avautuvan merenrantaan. Veipä merta kohti joitakin teitä, leirintäalueilleko vain? Keskustassa ei myöskään näkynyt yhtään kaivattua pizzeriaa tai kahvilaa, ruokakauppa vain.
Santtion kalastajakylä tuli vastaan, kun jatkoimme 5 km pohjoiseen. Pieniä nimiviitallisia teitä johti kohti rantaa. Jokin tie päättyi kesäsiirtolan tapaiseen kiinteistöön. Jatkoimme viereistä tietä ja päädyimme laitureiden luo, laiva- ja venerantaan.
Meri avautui eteen mukavasti. Tuulia haisteli jo ennestään pitkäksi aikaa pohjoisemman puisen ja täyden venelaiturin juurelle seisoskelemaan jäänyt vanha mies. Eteläpuolella oli leveämpi kivilaituri,
isommille vierailijoille, muutama vene senkin kyljessä, yksi vene täynnä styrox-möhkäleitä. Ilmoitustaululla mainosti Sale-kauppa, muttei yksikään kahvila tai ravintola.
Jatkoimme rantatietä pohjoiseen kohti Raumaa. Päätie pysyi etäällä merestä. Rantaa kohti lähti vain lukuisia pikkuteitä. Rihtniemen kalastajakylä olisi ollut houkutteleva, mutta emme poikenneet niemelle.
Rauman alueella, kaupungin eteläpuolella, mainostettiin Unajan kulttuurimaisemaa. Ajoimme läpi mukiinmenevän, taloiltaan kirjavahkon, 5-kilometrisen kylänraitin, joka jatkui pohjoiseen kohti Rauman kaupunkialuetta.
PYHÄRANTA 2 48,3
K: Kivikirkko 1909 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Jeesus ristillä' 1935 Ilmari Heinonen
R: Santtion kylä, kulttuurihistoriallinen suojelukohde
L: Piispankallio, piispa Henrikin haaksirikkopaikka, Rihtniemi
L: Vihitynmaan rinki, haaksirikkoisten hautapaikka
V: Rihtniemen Kyläranta, kalasatama aittoineen
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti