maanantai 12. heinäkuuta 2010

307. RAAHE

Asukkaita 17 tuhatta (5667 vuonna 1963), EU-kannatus 50,9 % (1994)

(Pattijoki yhdistyi Raaheen v. 2003 alusta)
(Vihanti yhdistyi Raaheen vuonna 2013)

Miksi? Merimuseo

Milloin? Tiistaina 24.5.1994. / Tiistaina 18.7.2017.

1) Vuonna 1994 ostin 299 markan Superalelipun Kemijärvelle ja lähdin yöjunalla Helsingistä Vihantiin (22:00 - 6:42). Viimeinen lähtevä kaukojuna. Laituri 8. Junaan pääsi klo 21:45, aiemmin oli vain autovaunuja. Vaunu 51, paikka 37. Konduktööri ohitti ensin huomaamatta Tikkurilassa minut ja liputtomat lentokentältä tulijat, mutta palasi klo 22:30. "Poikkean Vihantiin!" "Ai-jaha!" Hän kirjoitti lipun taakse VTI ja laittoi sinne toisen leiman. "Hetken kuluttua Riihimäki!" - jotkut pukeutuivat.

Seinäjoella seisahdus klo 2:40 - 3:28. Kävin kävelyllä eli juoksin. Tunneli laiturilta 3. Automaattiovet asemalle, jossa odottajia. Linja-autoasema rakennuksen eteläpäässä. Kuljin kauppakatua ohi Suojeluskuntatalon. Tavoittelin Seinäjoen rantoja. Näin mahtavankokoisen Sosiaalialan oppilaitoksen ja asuntolataloja. Tie päättyi peltoon, joen uoman saatoin vain aavistaa. Täysikuu ja toukokuu, valoisaa. Autio kaupunki. Torilta kuului mökää. Nolla astetta, ensin kylmä, juostessa hiki. Uutta ökyrakentamista, mahtavuutta, liikkeitä, pankkeja. Niiden seassa unohtunut vanha divari pihoineen. Puistossa geysir. Aseman pomo komensi toisesta kerroksesta möykkääjää. Palasin junaan paikalleni. Tuli yhä valoisampaa.

Vihanti. Bussi odotti klo 6:40. Oli tyhjä toinenkin bussi, olikohan tuonut matkustajia junalle. Kyytiin minä ja joku rouva sekä makuuvaunusta 3 miehen työporukka, joka vertaili asioita "Lohjan tehtaisiinsa". Bussi lähti klo 6:50. Maksoin 25 markkaa. Kiintoisaa harvaa mäntymetsää.

Raahen linja-autoasemalle klo 7:25. Seurailin jotakuta tyttöä käsityöläiskouluun, jossa näyttely. Taksi odotti puoli tuntia mummoa terveyskeskukseen päin, kuski hitaasti talutti. Pyrin Fanteille. Kanavan yli mentyäni löysin leirintämökit, penkin. Penkkejä oli paljon tarjolla eri paikoissa. Metsäpolkua pitkin oioin. Näin upean modernin teräsrunkoisen lasirakennuksen, atk-oppilaitos. Retkeilymaja oli kaupungin rumin rakennus. Fanteille oli liian kuiva tie, en jaksanut perille asti. Lahden yli näin Museon, Paloaseman sekä Suomen Tivolin, joka pystytti telttojaan taakse. Kävelin sinne. Tornitalo, ruma vesitorni Kemin tapaan, jopa 16-kerroksinen, korjattavana juuri.

Kiersin kaupunkia kehässä yhä sisemmäksi. Kirkko oli upea sisältä, parvelta katsoen. Siivooja alakerrassa. Umpikulmaista Pekka-toria katselin eri kulmista. K-kaupasta lakritsijäätelöpuikko 2 markkaa, Afri-Cola 3,95 mk, pizza 4,95 mk. Kaunis kuvapostikortti Suomalaisesta Kirjakaupasta. Ostin toisen kortin Merimuseosta 3 markalla.

Kirjasto aukesi klo 11, Merimuseo klo 12, siitä minulle aikataulu. Museossa klo 12:15-40 olin vahingossa ohittaa maailman vanhimman sukelluspuvun! Pääsymaksu 10 markkaa, olin ainoa vieras. Merimiesten jännittäviä tuliaisia: sikiö, eläimiä pulloissa, kaislahameita, laivojen pienoismalleja pulloissa tai isommassa koossa. Hyvä museo! Minulle tuli kiire bussiasemalle, josta ostin Bussilomalipun 1000 kilometriä 320 markalla (liikevaihtoa Helsingin ulkopuolellekin).

Linja-auto reitille Siikajoki - Lumijoki - Liminka - Oulu lähti klo 13, todellisuudessa 13:05. Kyytiin minä ja mummoja, jotka kyselivät: "Loppuuko postibussi?" "Kaikki loppuu aikanaan... Ei ole kulkijoita!" Jatkoin matkaani Lumijoelle, jonne saavun 14:05.
.
.
**
2) Onnibussilla toinen kerta 23 vuotta myöhemmin.
.
RAAHE, tiistaina 18.7.2017 klo 6.05. Olen ainoa Onnibussista poistuva, mutta 3 uutta matkustajaa nousee kyytiin (Oulun suuntaan) punaista mökkiä muistuttavalta sadekatokselta. Valtatie 8:n laidassa oli juuri valtava harmaaseinäinen varastohalli yritysten logoin. Pysäkin hyvä tuntomerkki on myös ufomainen vesitorni valtatien 8 eteläpuolella (Raahen junaradan ylitettyään 8-tien Oulun-suunta on juuri vaihtunut koillisesta suoraan kohti itää!)
.
Onnibus kuvailee pysäkkinsä "Raahe" näin: Jokelanperä, Siikajoentien ja Jokelantien liittymien välissä. Nuo tiet nyt etsinkin idästä ja lännestä. Käyn valmiiksi katsomassa paluupysäkin, joka on vaatimaton bussipysäkin tolppa valtatien 8 levennyksellä, ilman sadekatosta, aivan Oulun-suunnan katoksen kohdalla, tien vastakkaisella puolella.
.
Todellisuudessa Onnibussin Raahen-pysäkki on Pattijoella, 5 km Raahesta itään, mutta Pattijoki on toki liitetty Raaheen vuonna 2003, vaikka kuntien yhdistymisneuvottelut olivatkin välillä pattitilanteessa, Pattijoen kieltäytyessä liitoksesta.
.
Käyn Pattijoelta Siikajoella, niistä eri kertomukset PATTIJOKI ja SIIKAJOKI.
.
Kävelen iltapäiväksi ja illaksi Pattijoelta edestakaisin Raaheen, 5 km suuntaansa. Kuljen Pattijoen kirkon ohi, sitten koulun, jonka yhteydessä olisi myös Pattijoen sivukirjasto, muttei auki. Kävelytie seuraa autoteitä metsikköjen ohi länteen. Teiden nimet: Koulutie, Sotaplassintie, Oulunväylä, Ratakatu. Kävelijöiden tienviittoja on varsin usein, enkä eksy kartattakaan (saan Raahen alueen kartan vasta illalla kirjastosta).
.
RAAHE, Ennen Raahen kaupungin keskustaa alkavat teiden laidalla kohota erilaiset varasto- tai teollisuushallit. Laitakaupungin yleisvaikutelma on varsin ruma. Näen Ouluntien varressa myös pari päivää aikaisemmin palaneen bussivarikon: Käkelän Liikenteen bussit täyttävät pihakenttää. Bussit onnistuttiin ajamaan ulos ja pelastamaan, lukuun ottamatta yhtä täysin palanutta ja toista pahoin vaurioitunutta.
.
Kulkemani tie alkaa sivuta rautatietä! Poikkean vanhalla entisellä juna-asemalla. Luen seinälehtisestä, että juuri edellisenä kesäsunnuntaina olisi ollut tarjolla juna-ajeluja kiskobussilla eli lättähatulla Oulusta Tuomiojan kautta Raaheen!
.
Juna-aseman jälkeen on linja-autoasema. Vaihdan lounaaseen kääntyvältä Ratakadulta länteen vievälle Fellmanin puistokadulle, jonka varrella suuri Prisma-tavaratalo, varmaan kaupungin paras ostoparatiisi, sekä Lidl.
.
Raahessa on jonkin aikaa poutasää, kreivin aikaan, juuri kun valokuvaan kaupungin perustajan Pietari Brahen patsasta (1888) Pekkatorilla, pohjoiseen vievän Kirkkokadun varrella. Etsin lännestä Pikkulahden merenrannan, mutta rannassa tuulee hyytävän kylmästi, vaikkei sada. Näen mm. vesitornin Tornitalon, vanhan Porvari- ja kauppakoulun, Merikadun koulun ja lukion, harmaan graniittikirkon (1912) sekä "Suomen vanhimman museon (1862) rakennuksen.
.
Raahen Rantakadulla on arkkitehti Saara Juolan suunnittelema mainio kirjastotalo vuodelta 1980. Kirjastosalin peräseinältä riittää tilaa "vanhentuneenkin" aineiston varastokokoelmalle! Avohyllyisestä varastosta voisi helposti lainata vaikkapa Anthony Buckeridgen Jennings-sarjaa 1960-luvulta (4 osaa esillä).
.
Mennessäni kirjastoon alkaa sataa entistäkin rankemmin. Illalla lisäksi rajut vaakasuorat tuulenpuuskat vaihtelevista suunnista raivostuttavat tavallista sateenvarjon käyttäjää ulkona ja rajoittavat kaupunkiin tutustumista.
.
Raahen keskustan puukaupunginosa viehättäisi kuivalla ja tyynellä säällä. Entinen elokuvateatterirakennus Huvimylly jää sateen vuoksi etsimättä. Onneksi olin nähnyt Raahea kerran aikaisemminkin: vuonna 1994 kävin Raahen Museossa katsomassa maailman vanhinta sukelluspukua.
.
Käveltyäni takaisin Pattijoelle Onnibussin pysäkille arvelen kävelyä kertyneen kesän sadepäivälle noin 40 km. Pattijoella aamulla 3 km, Siikajoenkylästä kirkolle 4 km, Siikajoen kirkolta Pattijoelle 21 km, Pattijoelta Raaheen 5 km, Raahessa 2 km ja takaisin Pattijoelle 5 km.
.
Raahen Pattijoelta lähti minun lisäkseni Onnibussilla Helsinkiin kaksi 18-vuotiasta tyttöä vetolaukkuineen. Onnibus-matkani Helsinki-Raahe-Helsinki maksoi 4 euroa meno, 4 euroa paluu (1 euron varausmaksu jakautui kahdelle muullekin reissulle, Pyhäjoelle ja Lapinlahdelle).

RAAHE 17 k 50,9 (r. Brahestad)
K: Harmaagraniittikirkko 1912 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Jeesus asettaa myrskyn' 1926 Eero Järnefelt
R: Puukaupunginosa Vanha Raahe, hyvin säilynyt
R: Pekkatori, umpinaiset kulmat, italialaista renessanssityyliä
P: Pietari Brahen patsas 1888 Walter Runeberg
M: Raahen museo, Suomen vanhin paikallismuseo 1862, rannan pakkahuone
M: Maailman vanhin sukelluspuku 1700-luvulta, Raahen museo
E: Raahen "elokuvateatteriaarre": Bio Huvimylly 1937
N: Vesitorni 44 m
K: Saloisten kirkko 1926 J. Karvonen, palaneen kirkon pyhimyskaappi 1400-
K: Saloisten kirkon kellotapuli 1700-luvun lopulta (Kustaa III)
M: Saloisten kotiseutumuseo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti