318. RIIHIMÄKI

Asukkaita 25 tuhatta (21440 vuonna 1963), EU-kannatus 65,2 % (1994)

Miksi? Urbaani pikkukaupunki

Milloin? Perjantaina 16.6.1989

Aioin Helsingistä Tampereelle R-junalla (15:15 - 17:45), raiteelta 5. Istuin 2. osan toiseen osastoon, pitkään penkkiin. Juna täyttyi, 3+3 matkustajaa minunkin penkkivälissäni. Pari minuuttia ennen lähtöä tuli kuulutus: "Vain junan 1. osa jatkaa Tampereelle!" Havaitsin myös olevani osastossa, jossa ei myyty lippuja. Juna väljeni huomattavasti Keravalla. Päätin jäädä Riihimäelle klo 16:12. Ovenpielessä rautatieläinen opasti vanhaa rouvaa edempään vaunuun: "Tampereelle!"

Kuljen ensin alikulkua laiturilta 1 itään. Tylsä lähiö, kuten Keravallakin, kauppoja, koillisessa retkeilymaja SRM. Palaan siltaa yli radan. Risteilen keskustassa. Helle +26 astetta. Puistikko, patsaita, rinteitä, harjuja. Sympaattista urbaanisuutta! Täällä voisin asua! Ei liian pieni city.

Kirjasto ei löytynyt heti, etsin sen näköistä... Temppelikatu, kirkko mäellä, kivoja rinteitä. Puhelinkioski, ohut luettelo, kartta ehjä! Kauppakujan päässä tyypillinen maaseudun kaupunginkirjasto - uudisrakennus - palatsi! Alakerrassa lehdet ja äänilevyt, yläkerrassa kirjat, parvellaan kaunokirjallisuus. Vahtikoppi - wc-avain. Valikoima tuntui laajahkolta, ok.

Villin luonnon kaistaleitakin löytyi, polkuja, pieniä ja mukavia mäkiä. Uimahalli, urheilupuisto, lenkkipolku, sympaattisesti sulautuivat mäkien taakse.

Linjuriasema täytyi vielä etsiä, yllättävän kaukaa etelästä (mutta sieltä oli lyhyt oikosuunta rautatieasemalle viistoon). Sisällä parit flipperit, joita poika pelasi, sekä lipputiski. Edessä jokunen odottaja, läheisen maaseudun busseihin. Tuttuhan linja-autoasema olikin entuudestaan Paunun bussien ikkunoista! Klo 17:30, Paunun pitäisi juuri saapua, matkalla Tampereelle klo 18:25. Odotellessani soitin matkani mutkista tyttöystävälle Tampereelle (1 markka). Bussi tuli vasta 17:40, rahastaja, tyhjiä rivejä. Olin silloin kävellyt jo liian kauas kohti rautatieasemaa, jonne löysin helposti. Kiersin junalaiturin 1 kautta. Sisällä sivuhallissa oli odotustila ja 2 lippuluukkua auki. Riihimäeltä Tampereelle maksoi 39 markkaa (Helsinki-Tampere maksoi sarjalipullakin 46 mk).

Porin-juna olisi pitkä, 11 vaunua tulisi? Perjantaina 4 ylimääräistä vaunua edessä. Joku harva valmistautui laiturilla 4 nousemaan niihin. Juna oli myöhässä. Vieressä viipyi Pectopah - Tolstoi-junan vaunuja. Itätunnelmaa.

RIIHIMÄKI 25 k 65,2
K: Puinen keskuskirkko 1905 Nyström-Petrelius-Penttilä, Hämeenkatu
K: Ristiinnaulitun veistos 1927 H. Autere
K: Kappelikirkko 1955 Lauri Heinänen, Kolehmaisenkatu
K: Varuskuntakirkko 1880-, tsaarinajan kasarmityyliä, uusittu 1960 K. Väyrynen
M: Kaupunginmuseo, ent. ratainsinöörin talo, Rautatienpuisto
M: Pikku-Pässi-veturi vaunuineen (Lopen kapearaiderata) 1958, Paloasema
M: Työväentalomuseo, Peltosaari
M: Viestimuseo varuskunnassa
M: Suomen Lasimuseo, ent. tehdas, museon suunnitellut Tapio Wirkkala
R: Hytti-kortteli, taide- ja käsityökylä, 1900-luvun alun miljöö
R: Vesilinna, näköalaparveke ja maauimala 1951 Erik Bryggman
P: Topparoikka-patsas (Pietarin rata 100 vuotta) 1970, Kari Juva, Keskuspuisto
P: Viestimuistomerkki 1968 Heikki Varja, Viestipuistikko
P: H.G. Paloheimon patsas 1961 Wäinö Aaltonen
P: Lasinpuhaltaja 1960 Kalervo Kallio
P: Kalapoika 1955, Sammakko 1960 ja Lapsenlikka 1964, Jyrki Sailo
P: Aseseppä 1971 Lauri Leppänen, Sakonkadun puisto
P: Kurki-veistos 1969 Armas Hutri, Sipusaaren lammikko
P: Pukkihyppy 1968 Heikki Nieminen, Urheilutalo
E: "Elokuvateatteriaarre": Kino Sampo 1917, Suokatu 9
H: Hämeenlinnan radan asema 1862-, Riihimäki-Pietari-rata 11.9.1870-