keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

325. RUOVESI

Asukkaita 5 tuhatta (8482 vuonna 1963), EU-kannatus 41,5 % (1994)

Miksi? Helvetinkolu

Milloin? Keskiviikkona 23.8.1995

Lähdimme tyttöystävän kanssa Helsingistä klo 6:05 pikajunalla Tampereelle (meno-paluu160 markkaa), jossa oli tunti aikaa käveleskellä klo 8:14 - 9:20. Hämeenkatu, vanha kirjasto, Koskipuisto, bussiasema. Linja-autolippu Ruovedelle 48 markkaa, 75 km, Alhonen & Lastunen liikennöi. Rinkat alalokeroon, joka ei ollut lukossa ja kolisi. Avatessani luukun Ruovedellä putosi rinkkani suoraan syliini. Ajoreitti oli mielenkiintoinen. Matkan varrella Teisko. Koululaisia kirkonkylään.

Ruovedellä klo 11 ajettiin kirkon ja kauppojen ohi. Jäimme kyydistä toisella pysäkillä, bussin käännyttyä länteen, kenties kohti linja-autoasemaakin? Kuljettaja olisi ehdottanut 8 km lisää ajoa bussilla, Pohtion tielle, jos oli Helvetinkolulle aikomus?

Tutkimme kirkonkylän informaatio-karttaa. Kävimme valoisassa kirkossa, jossa lasi-ikkunat matalalla. Kävelimme polkua Runebergin lähteelle (löysimme ja söimme vadelmia). Tunti kului kirkonkylässä.

Haapasaarentieltä aloimme etsiä Pirkan taipaleen merkkejä: punainen rengas puun tai pylvään ympäri ja sen lisäksi ylöspäin terävä punainen kolmio, suuntanuolena! Päätiellä käveli vastaan rouva, mutta ei hän tiennyt mitään... "Mieheni tietäisi!" Kävelisimmekö bussitietä jopa 8 km pohjoiseen?

Kohtasimmekin sentään jykevästi puuhun kaiverretun opasteen Pirkan taipaleelle. Hiekkatietä ensin peltojen läpi, päätien 66 yli. Maajussi tervehti pihaltaan. Pihojen reunalta heinikkoon. Todellinen vadelmametsä! Ensimmäinen tauko yllin kyllin vadelmia keräten, vatsat täyttäen. Sade uhkasi, ripotteli, mutta meni heti ohi.

Vaikea metsämaasto. Olematon polku. Merkkejä kuitenkin riittävän tiheässä. Ryteikköjä. Nousuja mäille. Hakkuualueita. Pikku-Koveron kierros, jyrkänteet. Koveron järveä oli vaikeaa nähdä puustolta.

Luomalahden tulentekopaikka oli hieno. 17 km kävelty. Uitimme jalkoja tai uimme. Trangialla retkimuonaa. Luomajärven leiripaikalla kolmihenkinen seurue, kolme telttaa klo 20. Pystytimme neljännen teltan etäämmäs muista, niemen itärannalle. Taskulamppu oli tarpeellinen, ilta pimeni klo 21. Keitimme Luoman keltaista vettä. Katsoimme auringonlaskun niemennokassa. Nukuin klo 22 - 6, heräten välillä viisi kertaa.

Aamu oli pilvinen. Helvetinkolulle 5 km. "Alamäkeä", sanoivat illalla sieltä tulleet. Aiempaa suositumpi polku, muita kulkijoita. Kaksi taloa Luoman vastarannalla. Pikakahvia.

Helvetinkolu. Pitkiä, uudehkoja puuportaita ja lavoja. Silta yli rotkohalkeaman alkupään. Näköalalava lähellä. Söimme rusinoita ja pestyjä aprikooseja. Vanha pariskunta tervehti ja jutteli. Valkotukkainen mies oli jo käynyt kolulla 15 vuotta aiemmin.

Kapusin alas ahdasta ja jyrkkää rotkohalkeamaa kiviporras portaalta, vain kamera kädessä. Irtokivi lähti vierimään eikä kolu palaisi koskaan entiselleen, vaan oli muuttunut kosketuksestani. Näin vanhan pariskunnan alhaalla järven rannalla, oliko sinne jokin kiertotiekin? Kapusin takaisin rotkosolaa ylös välillä melkein kontaten.

Autiotupa oli parinsadan metrin päässä. Vieraskirja. Käymälä. Siellä olisi voinut yöpyäkin, jos olisi ehtinyt ja mahtunut. Kävijöitä vilisi, nuorta paria, vanhaa paria, polvihousumiestä, jopa valtava seurue, leirikouluko? Kaikki muut kävelivät vain pari kilometriä pysäköintipaikalta.

Etsin helpomman kiertotien rotkon alasuuhun. Jopa juoksin ylös portaita, mutta väsyin. Pari tuntia kului Helvetinkolulla klo 10 - 12. Alkoi vähitellen sataa.

Porrasharjulle. Polku alkoi kastua, juuret ja kivet muuttuivat liukkaammiksi. Jalat kastuivat. Vastaamme tuli pitkospuilla kolme tai neljä tyttöseuruetta. Harjun jälkeen Iso-Ruokejärven leiripaikka. Siellä piti sadetta iso naisporukka. He lähtivät Helvetinkolun suuntaan, kun viimeiset olivat vielä käymälässä. "Tulkaa perässä!" Pidimme sadetta puuvajassa, sillä muita varustuksia oli vain nuotiokehä.

Haukanhieta. Ensin oli käymälä, sitten Haukkajärven hiekkaranta ja - iso nuotiokota, täynnä nuoria! Leirikoulu opettajineen. Olivat juuri syömässä. Tekivät tilaa meillekin. Kaksi pöytää penkkeineen, seinällä pitkä penkki umpipääseinin, takkatuli sekä liesi erikseen vieressä.

Opettajat tarjosivat meille loput maukkaasta lihariisipataruoastaan: "Muuten menee hukaan... Päästään pesemään..." Joukko kokosi 12 Trangiaansa. Uusi naispari tuli juuri paikalle ja toi 14. Trangian, olihan meilläkin yksi. Korvarengaspojilta tai tytöiltä jäi lähtiessään pöytään melkein täysinäinen Jaffa-pullo. Seuruetta oli tulossa hakemaan bussi P-alueelta.

Satoi. Naispari söi, käymälöi ja lähti jatkamaan matkaa Ruokejärvelle. "Kivaa nukkua kun ropisee!" "Tehän voitte nukkua täällä!" ehdottivat meille keittokatosta. Hyvä idea.

Rannalle saapui teatterikoululaisten seurue, joka pystytti ison joukkueteltan. Asettuivat illalla nuotiopiiriin ja juttelivat pitkälle yöhön. Vuokrakämpälle tuli nuori tyttöseurue. Kuivattelimme vaatteita takan edessä. Niin kuluikin päivä klo 14 - 22, sateessa. Nukuimme yön pitkällä seinänvieruspenkillä päät vastakkain. Kylmä viima sai vetäytymään yhä syvemmälle makuupussiin, vain päälaki jäi ulos.

Aamulla klo 6:n uutiset. Ainoa aihe oli pommi Pasilassa. Sää lupasi poutaa. Metsäpalovaroitus päättyi. Ensimmäinen teatterilainen viritteli nuotiota. He juttelivat pommista. Mökin tyttö kysyi säästä, kerroin. Vedenkeittoa, kaivo oli. Jatkoimme matkaa kuntarajan yli Kuruun.

RUOVESI 5 41,5
K: Puukirkko 1778 Matti Åkerblom
K: Alttaritaulu 'Kristuksen kirkastus' 1876 B. Reinholdt
K: Kellotapuli 1772 Antti Piimänen
K: Kirkkovene 'Eeva', 15-hankainen
M: Kotiseutumuseo, 23 rakennusta
R: Kalela, Gallen-Kallelan erämaa-ateljee
R: Ritoniemen kartano
P: J.L. Runebergin muistolaatta Ritoniemen punaisen talon seinässä
P: J.L. Runebergin muistopatsas 1954 Varjo, kirkkopuisto
N: Kotavuori, autiomaja
L: Ryövärinkuoppa, maantierosvojen piilopaikka, erikoisia kasveja
L: Helvetinkolu, jyrkkä rotkojärvi, autiomaja
L: Pirkan taival, reitit Helvetinkolulta Ruovedelle, Kuruun ja Virroille
L: Siikanevan suoalue
V: Runebergin lähde (Lähteelle-runon innoittaja) radiumpitoinen terveyslähde
V: Kautun kanava 1885, silta 1982
V: Muroleen kanava, Murole
V: Kaivoskannan kanava, Visuvesi
T: Visuveden ja kirkonkylän taajamat
H: Ruovedestä irrotettu Keuruu, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula, Pohjaslahti

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti