331. SAARIJÄRVI

Asukkaita 10 tuhatta (12194 vuonna 1963), EU-kannatus 40,5 % (1994)

(Pylkönmäki yhdistyi Saarijärveen v. 2009 alusta)

Miksi? Julmat lammet?

Milloin? Perjantaina 26.6.1987. Tiistaina 6.9.2011.

Ajoin kesäkuussa Pohjolan Liikenteen linja-autolla reitin Jyväskylä - Saarijärvi - Karstula - Kyyjärvi - Kaustinen - Kokkola. Vain Saarijärvellä ja Karstulassa ehdin poiketa ulkona, 5 ja 10 minuuttia, nähden kirjaston aukiolon klo 11-19 ja koulun järven rannalla. Matkan varrella näin paljon lehmiä. Keski-Suomen mäet muistuttivat mieleeni Belgian Ardennit, pidin, kiehtova reitti! Tiheitä metsälänttejä mäillä, peltojen keskellä. Lähdin Jyväskylästä 13:30, saavuin Kokkolaan 17:35, neljän tunnin bussimatka.

*******

Tiistaina 6.9.2011. Klo 11:43 Uuraisten taajama päättyi. Tuli metsää! Mutkia. Tuuletus pelasi. Kamusen Liikenteen bussin sisustus oli kuin Koiviston Autoista. Tärinää vauhdissa. Olin usein iskeä nenäni selkänojaan. Turvavyökö pitäisi laittaa kiinni. Vaappumista. Ylös-alas suora tie klo 11:46. Kaunis järvi alhaalla etuoikealla peltojen takana. (Lannevesi?)

Bussi ajoi vauhdilla pysäkillä olleen äijän ohitse! Tämä juoksi perään ja otettiin kyytiin. Miehellä oli jämsäläisen Leo-sedän (1913-1992) puhenuotti, keskisuomalainenko. "Olihan sitä lämmintä!" -turinaa. Ajettiin järven laitaa. (Lannevesi? Summanen?)

Koululaisia seisoi iso lössi pysäkillä tupakalla. "Josko joku olis tulossa kyytiinkin. Ei tiedä..." pohti kuljettaja ohi körötellessään. Viikko sitten eläköitynyt sairaanhoitajatar jutteli kuljettajan ja auton perään äsken juosseen miehen kanssa. "Saarijärvi 4 km". Halpa-Halli (8-21/18), tietyö, "Saarijärvi 2 km".

SAARIJÄRVI klo 12:09-20. "Pysähdytään 11 minuuttia". Kiersin korttelin. K-kauppa, Lidl, Torikatu ja pari kojua torilla. Punainen iso puukirkko (1849 Engel, Jaakko Kuorikoski). Punainen puinen linja-autoaseman kahvila. Kuskimme notkui sen päädyssä tupakalla. Päätie kulki asemarakennuksen ja matalan aidan takana. Uuraisten Liikenteen ruohonvihreä bussi Kamusen Liikenteen haaleansinistä vastapäätä. Yksi mummo etupenkissä, tyttö jonotti, vaari penkillä. Laituri kaksi.

Saarijärvi vaikutti isolta ja sekavalta kylältä. Korttelissa ei ollut kohokohtia. Silta ja junarata. Päätien ohi jatkoimme pohjoiseen, itäpohjoiseen, kohti Kannonkoskea. Järvi oikealla, pieni venelaituri. "Pyhä-Häkki 21 km" oikealle. Jokin kerrostalo. Mäkeä ylös, pois taajamasta.

Kello 12:24 ajoimme suoraa tietä pohjoiseen. Oikealla kivikkoa. Sekametsää, mäntyä, koivua, kuusta. Tylsää, keskenkasvuista metsää. Kohti Kannonkoskea. Bussin tärinää. Taimikkoa. Asumatonta. 12:31. Peltoa, useita maatiloja. "Kannonjärvi". Rantaa. Joen yli, järvi oikealla. Tuuhea metsä välissä. Mökkejä. Tie kulkee uudelleen junaradan alitse, nyt itäpuolelle. Joen yli silta. Vasemmalla rautatiesillan korkeat kaaret. Rata ja tie vierekkäin. Kannonkoskelle saavuimme klo 12:46.


SAARIJÄRVI 10 k 40,5
K: Puukirkko 1849 C.L. Engel, Jaakko Kuorikoski (Suomen suurin kupoli)
K: Alttaritaulu 'Ylösnousemus' Alexandra Såltin
P: Sankarihautaveistokset, Hannes Autere
P: Mathias Caloniuksen muistomerkki 1938 H. Autere
P: Saarijärven Paavon patsas 1961 Heikki Varja
P: Raivaaja-muistomerkki, Helmer Selin, Häkkilä, Konginkankaan suunn.
P: Tarmo Mannin muistopatsas 2000 K. Tapper, Lannevesi, Kiimasjärventie
M: Saarijärven Paavon museo, kk.
M: Kivikauden kylä Summassaaressa
M: Säätyläiskotimuseo, af Enehjelmin talo, Runebergin kamari, Kolkanlahti
L: Pyhän-Häkin kansallispuisto, luonnonpuistoksi 1912
L: Kulhanvuori 252 m, Summassaari, Haikankärki,
L: Julmat lammit, Syväojan rotko, Pyhäkankaan karsikko