Asukkaita 2 tuhatta (3505 vuonna 1961), EU-kannatus 36,3% (1994)
Miksi? Kapearaiteinen museojuna toiminnassa.
Milloin? Sunnuntaina 16.8.1998
Lähdin linja-autolla Helsingistä Poria kohti sunnuntai-aamuna klo 6:20 vain 3 muun matkustajan kanssa. Espoon IKEAn luota tuli 12 lisää (vaihtoyhteys lentokentältä). Forssassa pysähdyttäessä klo 8:35-50 valokuvasin läheisen kirkon.
"Koiviston tienhaara", kuljettaja kuulutti. Jäin siinä klo 9:05, 140 km:n päässä Helsingistä. Oli bussikatos. Alkoi sataa. Tienviitta "Humppila 2 km" (lounaaseen). Käveltyäni kilometrin saavuin liikenneympyrään, jossa oli jalankulkijoiden alikulku. Tienviitta kirkolle 1,5 km pohjoiseen.
Kävelin klo 9:45 kirkon ohi kohti Kauppilan kartanoa, mutta palasin ja kuvasin 1920-luvun pyhäkön sisätilat klo 9:55, jolloin 20 seurakuntalaista istui penkeissään odottamassa jumalanpalveluksen alkua. Poistuin ottamaan ulkokuvia. Pidin sadetta 15 minuuttia kirkon porstuassa kuunnellen oven takaa uskonnollisia seremonioita: "Rukoilkaamme!" Tutustuin vieraskirjaan.
Humppilan rautatieasemalle oli matkaa 2,5 km kohti etelää ja saavuin sinne klo 10:40. Modernin odotussalin keskellä oli kaksi pyöreää vitriiniä, joita koristivat lasiesineet. Humppila tunnetaan lasinpuhalluksesta. Pikajunat Turusta ja Toijalasta kohtasivat asemalla myöhästyneinä klo 10:48.
Kävelytunneli päästi raiteiden 2-3 laiturille sekä radan eteläpuolelle, jossa museojunan höyryveturi oli vislannut ensimmäisen kerran kutsuvasti jo 10:45. Sade jatkui yhä, suojauduin tunneliin, kunnes ensimmäiset asiakkaat, äiti, lapsi ja isä, lähestyivät museojunaa, jolloin liityin heidän vanaveteensä.
"Kolmannen luokan" matkustajavaunuja oli veturin perässä viisi, kaikki erinäköisiä, keskimmäinen avovaunu ilman ikkunalaseja. Asemakopin luona parveili virkapukuista henkilökuntaa eli tarmokkaita junaharrastajia, 4 aikuista, nuorukainen sekä poikanen. "Asemapäällikkö" myi minulle sisällä kopissa matkalipun Jokioisiin 30 markalla. Ostin pelkän menolipun, en aikonut palata Humppilaan. Äkkiä perääni kertyi lipunostajia pitkäksi jonoksi, liekö Turun-junalta tulleita.
Asetuin veturista katsoen toiseen sisävaunuun. Jäljellä oli enää yksi tyhjä penkkirivi, jollaisiin mahtui 2-3 matkustajaa. Käytävä oli vaunun oikealla laidalla, rata ja vaunut olivat kapeita. Vastapäätäni istui puhumaton saksalainen jättikokoisen rinkkansa kanssa. Odottelimme hiljakseen klo 11:10 asti, jolloin veturi vihelsi kolme kertaa kolme kimakkaa vislausta.
Juna alkoi nykiä eteenpäin kävelyvauhtia ja melkoisesti täristen. Reitin lukuisia tyhjiä tasoristeyksiä (peltoteitä) varoitettiin vihellyksin. Joskus lehmät säntäsivät säikähtäneinä joukkopakoon laitumillaan, joiden halki kapea rata kulki. Ikkunat huuruuntuivat, matkustajat pyyhkivät niitä sormillaan. Papat ja lapsenlapset riemuitsivat höyrykoneen vetovoimasta. Pensaat, pusikot ja puunoksat raapivat vaunuja, vihreät niityt ja pellot ympäröivät rataa.
"Minkiö, 9 km" oli väliasema pian Jokiosten kuntarajan jälkeen. Asemakoppi ja kahvila. Juna pysähtyi siellä, matkan puolivälissä, klo 11:30-35. Vauhtimme oli siis noin 27 km tunnissa. Äänekäs amatöörijunailija oli virkaintoinen. Lipuntarkastus tehtiin uudelleen, leikin vuoksi. Vanhanaikainen paksu pahvilippu, nakkisormisen miehen peukalon levyinen ja pituinen, rei'itettiin perinteisillä pihdeillä.
Ainoana vaihdoin Minkiössä tyhjään avovaunuun. Siinä penkit olivat pitkittäin keskellä eivätkä poikittain, kuten normaalisti. Sadetta roiskui sisään itäpuolelta, mutta minä istuin katon suojassa oikealla puolella, katseeni suunta radan oikealle länteen. Kuvasin varttitunnin videofilmiä. Ulkoilmassa matkanteko tuntuu hauskimmalta, niin avoautossa kuin laivan ulkokannella - kuin siis myös junan avovaunussa!
Saavuimme Jokioisiin klo 12:01. Raiteet päättyivät, rataosuus Jokioinen - Forssa oli purettu. Muut matkustajat jäivät odottamaan paluumatkaansa klo 12:25. Tai jäinhän minäkin katsomaan ja kuvaamaan höyryjunan lähdön, ennen kuin lähdin kävelemään...
HUMPPILA 2 36,3 Per. 1874
K: Punagraniitti-tiilikirkko 1922 Josef Stenbäck (aiempi paloi 1.1.1917)
K: Alttaritaulu 'Kristus Getsemanessa' A. Såltin
M: Kauppilan talonpoikaisrakennusryhmä 1800-
M: Talvisen työläismuseo
M: Humppilan lasitehdas, kahvio, lasinpuhallusnäytöksiä
R: Uusi rautatieasema, arkkitehti Mauri Liedenpohja
E: Kapearaiteinen museojuna Jokioisiin kesäsunnuntaisin
H: Emäpitäjä: Tammela -1874
maanantai 14. kesäkuuta 2010
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti