56. HYVINKÄÄ

Asukkaita 41 tuhatta (20'507 vuonna 1961), EU-kannatus 63,1 % (1994)

Miksi? Rautatiemuseo. Pyramidin muotoinen kirkko.

Milloin? Maanantaina 18.11.1985 ensimmäisen kerran.

Juna vei Järvenpäästä Hyvinkäälle klo 14:11-35. Puinen asemarakennus, taksiasema, paikallisbussien laitureita. Näin ylikulkusiltoja kolmella suunnalla. Sekoilin i-kartan kanssa: etsin (muka) linjuriasemaa sieltä, missä olisi ollut Hyvinkään Sveitsi (päinvastoin). Kuljin sitten siltaa itään.

Suorastaan oikean eli ison kaupungin tuntua. Metsä ja puut peittivät kerrostaloja, väljää puutarhakaupunkia. Kirkon pyramidin huippu loimotti myös kiehtovana! Sekoilin (tai seikkailin) siellä ja täällä, radan länsipuolella.Katuja oli monenlaisia, kiemurtelevia, kävelypolkuja, antoisaa kaartelua.

Päädyin kolmatta siltaa itäpuolelle torille ja kirjastoon. Valikoimiltaan surkea "tavallinen" (espoolainen) lähiökirjasto, vanhentunutta roskaa. Lasten piirustusnäyttely. Rakennus upea ja moderni, alakerrassa musiikki- ja lehtisalit. Sanomalehtiä runsaasti, mutta vain suomalaisia, myös Ilta-Sanomat. Aikakauslehtivalikoimaa: "Dx-kuuntelija".

Lähtemällä klo 17:26 -junalla (pimeässä) olisin ehtinyt vielä Woodstockiin (elokuva-arkiston näytökseen Helsingissä), mutta jäin etsimään Sveitsiä. Mäelle nousten, en huomannut ylöstuloa, ohitin Rantasipi-hotellin ja retkeilymajan, joitakin ihmisiäkin. Hyppyrimäki kohosi yläpuolellani puurakenteineen. Ja alhaalla näkyi kävelypolkuja, kovin alhaalla. R-junalla 19:05-50 palasin Helsinkiin oltuani Hyvinkäällä 4,5 tuntia. Pakkanen oli kiristynyt kolmesta seitsemään asteeseen.

15 vuotta myöhemmin kävin kuvaamassa Sonckin suunnitteleman Sanatoriumin sekä kirkon sisätilatkin. "Ruusuvuoren tekele", mainitsi vahtimestari lisätessään valaistusta kuvaamista varten. Olen myös ajanut läpi rautatien Hyvinkäältä Karjaalle, radan satavuotisjuhlien erikoishöyryjunalla, sekä käynyt pari kertaa rautatiemuseon pihalla, mutten vielä sisällä.

HYVINKÄÄ 41 k 63,1 Per. 1917, Kaup.1960 (r. Hyvinge)
K: Pyramidinmuotoinen kirkko 1961 Aarno Ruusuvuori
K: Kirkon sisustus Antti Nurmesniemi
K: Kirkon eteisessä Jaakko Somersalon iso öljyvärimaalaus
K: Vanha kirkko 1896 Yrjö Sadenius, Uudenmaankatu
K: Värillinen alttari-ikkuna, Topi Vikstedt
K: Kytäjän kyläkirkko 1939 Väinö Vähäkallio
K: Rautatien rakentajien hautausmaa 1850-, Kauppalankatu
M: Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkäänkatu 9
M: Hyvinkään taidemuseo, mm. Yrjö Saarinen, Hämeenkatu 3
M: Valvillan tehdasmuseo, kutomateollisuus, Torikatu 4
R: Hyvinkään parantola, Sanatorium 1906 Lars Sonck
R: Taiteilijahuvilat Humala ja Krapula (mm. Tyko Sallinen)
R: Elokuvateatteri Arenan talo 1914 Oskari Kirkkari, Siltakatu
R: Sveitsin uimala 1969 Raimo S.O. Valjakka
R: Kaupunginkirjasto 1968 Ilmo ja Raimo Valjakka
P: Villateollisuuden muistomerkki 1956 Jarl Eklund, Donnerinpuisto
P: Rautatien rakentajien muistomerkki 1957 Wäinö Aaltonen
P: Hitsaajat-patsas 1963 M. Oittinen
P: 'Pärskepyrstö' 1969 Terho Sakki
P: 'Havaitse Jumala luonnossa'-muistokivi 1914 Sveitsin puisto
L: Hyvinkään Sveitsin kansanpuisto harjulla, luonnonsuojelualue
H: Villakehräämö 1892, per. Ossian Donner
H: Emäpitäjä: Hausjärvi ja Nurmijärvi -1917