perjantai 2. heinäkuuta 2010

223. MIKKELI

Asukkaita 32 tuhatta (20388 vuonna 1962), EU-kannatus 67,9 % (1994)

(Anttola ja Mikkelin mlk. yhdistyivät Mikkeliin v. 2001, Haukivuori v. 2007 alusta)

Miksi? Kalakukkokaupunki

Milloin? Lauantaina 2.7.1988

Lähdin Helsingistä klo 6:15 Ouluun asti menevällä valko-keltaisella PTL-bussilla, modernilla Postiautolla, joka tuli jo aikaisin melko täyteen. Maksoin Bussilomalipun 250 km:n kupongilla. Kuski tosin yritti ottaa minulta 230 km (2x100 + 3x10), "kun se on 230 eikä 250 km". Pienet kupongit olivat kallisarvoisia joustavuudessaan. Lahdessa ehdin kävellä 15 minuuttia, Mikkeliin jäin turistiksi klo 10, Aikaa 2,5 tuntia. (Olen palannut myöhemmin.)

Mikkelissä poistumispysäkki oli ensin kadun laidalla, josta bussi ajoi linja-autoaseman takapihalle odottamaan. "Onko tämä päätepysäkki?" kysyi joku ovensuussa.

Kiersin vilkaalle kauppatorille, jossa mustalaisia ja kalakukkoja. Suuntasin kirkkoon, jossa oli jaossa Kotimaa-lehteä. Istuin penkillä pihassa karttaa tutkien, juopotkin varjossa. Naisvuori idässä jäi minulta näkemättä, kun lähdin länteen ja harjulle ja vesien äärelle. Autio kävelytie, joku pyöräilijä. Pohjavesialue. Kiersin uimarannan ohi ja pellon läpi tietä, Mikkeli horisontissa...

Laivasatamaan, jossa jokunen Saimaan risteililjä. Kiersin kaukaa idästä radan yli, palailin asemalle. Sitten kirjastoon, joka yllättäen kauppatorin länsipuolella! Maakuntakirjasto. Paljon kauppatieteitä (Mikkelin kesäkauppakorkeakoulu?)

Mikkeli oli melko tylsä pieni kaupunki. Moottoritietä ohi vain. Satama hiljentynyt? Joitakin idyllisiä teitä lounaassa. Kaksi tuntia kävelin, puoli tuntia kului Sokoksessa linja-autoaseman vieressä.

Jatkoin Mikkelistä uudella pikavuorolla klo 12:35-13:45 Joroisiin. Lähtöpysäkki olikin kadun varressa eikä laiturissa 9. Viereeni istui isä, jolla oli poika sylissään, niin täyteen tuli bussi. Rahastajatyttö otti minulta vain 50 km:n kupongin, mutta palasi myöhemmin hakemaan vielä 2 kpl 10 km:n lappuja.

MIKKELI 32 k 67,9 (r. St Michel)
K: Punatiilinen uusgoottilainen tuomiokirkko 1897 Josef Stenbäck
K: Alttaritaulu 'Ristiinnaulitseminen' 1899 Pekka Halonen
K: Tuomiokirkon lasimaalaukset 1955 A. Salmenlinna
P: Sankaripatsas 1920 J. Haapasalo, Tuomiokirkon puisto
P: Veistos 'Epätoivo' 1929 J. Haapasalo, Tuomiokirkon puisto
K: Maaseurakunnan puukirkko 1817 Carlo Bassi (Suomen 3. suurin puukirkko)
K: Alttaritaulu 'Kristus ristillä' Amelie Lundahl (Pierre Proudhon-jäljennös)
K: Alaosaltaan 8-kulmainen kellotapuli 1817 Matti Salonen
P: Sankaripatsas 1959 Kalervo Kallio, Maaseurakunnan kirkon luona
K: P. Mikaelin ortodoksikirkko 1957 Ilmari Ahonen
K: Muinaisen kirkon kivisakasti 1350, Porrassalmenkadun pohjoispää
N: Naisvuoren näkötorni 1912 S.A. Lindävist, kesäkahvila
M: Taidemuseo, Johannes Haapasalon veistoskokoelma, Ristimäenkatu 5
M: Jalkaväkimuseo, Vanha kasarmialue
M: Suur-Savon museo, Otavankatu 11
R: Lääninhallituksen talo 1842 C.L. Engel, Hallitustori
R: Kaupungintalo 1912 S.A. Lindqvist, Raatihuoneenkatu
M: Päämajamuseo, Suomen Marsalkan työhuone Keskuskoululla, Päämajankatu 1
P: Sankaripatsas 1962 Heikki Varja, Harjun hautausmaa
P: Porrassalmen taistelun 1789 muistopatsas 'Jousimies' 1929 J. Haapasalo
P: Päämajapatsas 1967 K. Kallio, Suur-Savon aukio
P: Otto Mannisen patsas 1954 Wäinö Aaltonen, kaupungintalon puistikko
P: Mikkelin pitäjän vanhan kirkon muistomerkki 1953 E. Räsänen, Kirkkopuisto
P: Suihkukaivoveistos 'Nelisiipi' 1960 A. Hutri, Kirkkopuisto
P: Mikkelin laivaliikenteen 100-vuotismuistomerkki 1964 V. Autere, satama
P: Nuijasodan 1597 muistomerkki 1939 E. Räsänen, Kaihunharju
P: K.A. Tavaststjernan muistomerkki 1960 E. Räsänen, Kaupungintalon puistikko
E: Visulahden matkailukeskuksen vahakabinetti ja Minimaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti